Tuulivoimayhtiöiden yhteydenotot ovat hämmentäneet maanomistajia – pitkiin vuokrasopimuksiin halutaan allekirjoitus äkkiä, vaikka voimalahanke on täysin auki

Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia maanvuokrasopimuksilla, vaikka voimala olisi vasta ajatusasteella. Näin on käynyt muun muassa Puolangalla. Sopimusehdot tulisi lukea tarkkaan, sillä sitoutuminen voi olla jopa vuosisadan pituinen.

Reposaaren tuulipuisto vuonna 2020. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tuulivoimalat ovat maasyöppöjä. Niitä varten tarvitaan tuhansien hehtaarien yhtenäisiä alueita, eivätkä kaikki maanomistajat katso hyvällä tuulivoimalayhtiöiden tapaa, jolla ne havittelevat maita.

Osa yhtiöistä lähettää ensimmäisenä yhteydenottona allekirjoitettavaksi sopimuspaperin.

– Yhtiö haluaa maat 100 vuodeksi, ensin 37 vuotta vuokralla, sitten kaksi kertaa 30 vuotta, jos yhtiö haluaa. Ja tekee vuokramaalla mitä haluaa. Sopimuksen teksti on niin, että isännästä tulee renki, kuvaa tunteitaan Puolangalla Kainuussa asuva Matti Reinikka.

Reinikka ja kymmenet muut Puokiovaaran kylän lähellä sijaitsevan Ukonkankaan alueen maanomistajat saivat elokuussa kirjeen Winda Energy -yhtiöltä. Siinä oli maanvuokrasopimus, joka tulisi allekirjoittaa ja lähettää reilun kuukauden kuluessa.

Yhtiö ei ollut missään yhteydessä aiemmin tuonut esille suunnitelmiaan maanomistajille.

– Ei halaistua sanaa aiemmin. Kylällä oli viikko kirjeen saapumisen jälkeen infotilaisuus. Ympäripyöreitä puhuttiin, mutta yhteenkään tarkempaan kysymykseen ei vastausta tullut, sanoo Reinikka.

Sopimuksessa tarjottiin maista 100 euroa hehtaarilta ja tuulimyllyn paikasta maanomistajalle vielä 12 500 euroa vuodessa. Yle on nähnyt sopimustarjouksen. Reinikan mukaan korvaus on mitätön verrattuna valtion tuulivoimaloista perimään maanvuokraan.

– Metsähallitus ei vuokraa kuin rakennusoikeuden ja perii myllystä 25 000 euron vuosivuokran, sanoo Reinikka.

Erikoiseksi Windan toiminnan tekee se, että yhtiön Puokionvaaralle haaveilema yli 20 tuulivoimalan kokonaisuus on niin iso, että se vaatii nykyisen lain mukaan merkinnän tuulivoimamaakuntakaavasssa. Merkintää ei alueella kuitenkaan ole.

Kainuun liiton suunnittelujohtaja Sanna Schroderus ei pidä ihmeenä, että tuulivoimayhtiöt liikkuvat Kainuussa. Maakuntahallitus päätti marraskuussa 2020 tavoitella 330 uutta tuulivoimalaa vuoteen 2035 mennessä. Schroderuksen mukaan ainakin kymmenkunta yhtiötä on jo osoittanut kiinnostusta Kainuun alueisiin.

– Nykyisen kaavan tavoitteena on noin 160 voimalan rakentaminen ja se alkaa olla täynnä. Tuulivoimamaakuntakaavan ensimmäinen luonnos valmistunee nähtäväksi (siirryt toiseen palveluun) muutamien kuukausien kuluessa. Tuulivoimatoimijoita on paljon liikkeellä Kainuussa ja he esiselvittävät alueita omista lähtökohdistaan, sanoo Schroderus.

Tuulivoimaloiden tekniikka on kehittynyt niin, että aiemmin kelpaamattomiksi tuomitut alueet ovatkin muuttuneet kiinnostaviksi.

Suomessa on paljon sitä, mikä Keski-Euroopasta puuttuu

Windan toimitusjohtaja Tuomas Hooli ei halua kommentoida yksittäisiä maanvuokrasopimuksia, mutta kuvaa sopimuksien tekoa kahvinjuontiammatiksi.

– Meidän hankevastaavien pitää olla maanomistajiin paljon yhteydessä, juoda kahvia, keskustella kaikesta tuulivoiman ympärillä. Vain sillä tavalla saadaan aikaan tarvittava luottamus, sanoo Hooli.

Sen verran Hooli avaa pitkiä vuokrasopimuksia, että jos yhden voimalasukupolven ajan, eli noin 35–40 vuotta toiminnassa ollut voimala on tuottanut alueelta koko ajan tuulidataa, ja kaikki infrastruktuuri on olemassa, olisi ihme, jos aluetta ei haluttaisi käyttää edelleen samaan toimintaan.

– Etenkin vanhemmalle väelle sopimukset tuntuvat pitkiltä ja heitä pohdituttaa sitoa tulevia sukupolvia. Toisaalta infrakehittäjän näkökulmasta oleellista on, että sijoituksella on tietty horisontti.

Winda on vielä kehitysyhtiö. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö etsii alueet, hankkii maanvuokrasopimukset, luvittaa ja valmistelee tuulivoimala-alueet ja myy lopulta sen varsinaiselle toimijalle. Eri vaiheissa olevia alueita on paljon, ja osassa on jo toimivat tuulivoimalat.

Yhtiöllä on eri vaiheessa pitkästi toistakymmentä eri hanketta, joista on jäänyt virallisiin papereihin jonkinlainen jälki, kuten tiettyä hanke-aluetta varten perustettu yhtiö. Osa ei ole koskaan toteutunut.

– Meillä on kaava-aloitus tai kaavoitusvaiheessa noin 800 megawatin verran tuulivoimaa. Lisäki olemme mukana rakennuttamassa 200 megawatin edestä tuulivoimaa neljässä hankkeessa. Tulevaisuudessa on tarkoitus olla mukana kaikissa tuulivoimapuiston eri elämänvaiheissa.

Windan enemmistöomistaja on tsekkiläinen yksityisomisteinen pääomasijoittaja BHM group. (siirryt toiseen palveluun) Yhtiön pääomistaja on Tomáš Krsek. Mukana on myös suomalaisia pääomasijoittajia.

Suomi kiinnostaa erityisen paljon siksi, että täällä on vähän asukkaita ja paljon tilaa, sanoo Windan toimitusjohtaja Hooli.

– Aika harvassa ovat paikat, johon Kainuun tapaan voidaan rakentaa kymmenittäin voimaloita yhteen lokaatioon. Tilaa on yksinkertaisesti niin paljon enemmän kuin Keski-Euroopassa.

Myös kilpailu alueista ei ole niin kireää kuin Keski-Euroopassa. Hankealueen saaminen yksittäisen toimijan haltuun saattaa siellä jopa ratkaista koko yhtiön olemassaolon.

– Mutta kyllä Suomessakin yhä useammin tulee tilanteita, että jonkun kunnan kamarissa törmää samalla asialla olevaan kilpailijaan.

Hoolin mukaan parhaassa tapauksessa Puolangan Ukonkankaalla voimaloita aletaan rakentaa kolmen vuoden kuluessa.

– Tietysti jos joku muu alue näyttää menevän nopeammin eteenpäin, kiinnostaa se tietenkin investoijaa enemmän, sanoo Hooli yleisellä tasolla.

Vaikka painopiste voi siirtyä välillä muualle, Hoolin mukaan Winda vie loppuun saakka ne hankkeet, joihin sitoutuu.

Hooli kertoo, että Kainuu ja muut harvaan asutut alueet kiinnostavat myös sen takia, että tilaa riittää tuulivoimalan tuottaman sähkön jalostamiseen.

– Se voi olla melkeinpä mitä vain, joka kuluttaa paljon sähköä. Arktisen datakaapelin tullessa se voi tarkoittaa datakeskuksia tai vetytaloutta, mitä vain, mitä ei tarvitse sijoittaa kehäkolmosen sisäpuolelle.

Juristi: En ole koskaan nähnyt sellaisenaan käypää sopimusta

Miten maanomistaja voi tietää, onko postiin ilmestynyt sopimus hyvä vai huono?

– Sopimuksentekohetkellä maanomistaja ei voi tietää lopullisen vuokran määrää, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajien liiton maankäyttöasiantuntija, lakimies Leena Kristeri.

Erityisesti maksuperusteet vaihtelevat sen mukaan, kenelle kaikille vuokraa maksetaan ja missä suhteessa. Variaatioita on paljon, mikä tekee hintojen vertailusta hyvin haastavaa, sanoo Kristeri.

– Lisää haastetta maanomistajalle tulee siitä, että sopimuksen tekohetkellä hanke on kokonaan auki. Vasta kaavoitusvaiheessa voimaloiden määrä ja sijoitus selviävät tarkemmin.

Koko hanke voi tyssätä tai viivästyä. Aiemmista hankkeista tiedetään, että vain 20 prosenttia sopimuksista toteutuu.

– Sopimuksesta kannattaa tehdä sellainen, että maanomistajan asema on turvattu kaikissa tilanteissa, myös silloin, jos voimaloita ei tulekaan. Ettei käy niin, että alue on sopimuksilla varattu toistakymmentä vuotta eikä maanomistaja saa siitä pennin pyörylää, sanoo Kristeri.

Yhden tuulivoimalan jalustan perustukseen tarvitaan noin 2,5 miljoonaa kiloa betonia ja 80 000 kiloa rautaa. Kuva Piiparinmäen tuulipuistosta Kainuussa. Kuva: Antti Tauriainen / Yle

Suomessa iso osa tuulivoimayhtiöistä on Windan kaltaisia hankekehittäjäyhtiöitä, joiden bisnes on tehdä sopimuksia, suunnitella ja luvittaa hanke sekä myydä hanke eteenpäin. Tällöin usein tarjotaan sellaista sopimusmallia, jossa vuokranmaksu alkaa vasta, jos sähköntuotanto alkaa, sanoo Kristeri.

Tuulivoimayritysten kiireen saada nimet paperiin selittyvät Kristerin mukaan sillä, että alue saadaan varattua, pois muiden toimijoiden työpöydältä.

– Toisaalta tiedän, että myös hankekehittäjäyhtiöiden kanssa on tehty onnistuneita sopimuksia, mutta epävarmuus on jonkin verran suurempi kuin sellaisella sopimuksentarjoajalla, joka pyörittää hankkeen itse alusta loppuun.

Kristeri ei ole nähnyt yhtään sellaista sopimustarjousta, joka olisi ollut valmis sellaisenaan allekirjoitettavaksi.

– Sopimuksista pitää aina neuvotella, maanomistajien tulee tehdä yhteistyötä neuvotteluissa ja tarvittaessa käyttää asiantuntijaa apuna, Kristeri sanoo.

Korjaus 1.10.2021 klo 13:30:. Aiemmin jutussa luki, että yhtio olisi BHM Groupin osa, korjattu muotoon,että BHM Group on enemmistöomistaja.