Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tuolilla istuu huolitellusti pukeutunut mies. Häntä uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus murhasta. Mutta mies vain hymyilee.

Miten toivot tämän jutun päättyvän, toimittaja kysyy.

– En toivo, tiedän, miten tämä päättyy. Tämä päättyy niin, että minut vapautetaan syytteistä, mies vastaa.

Mies on tanskalainen Herman Himle. Viime kesänä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa puitiin sitä, onko Himle syyllinen Viking Sally -laivalla tapahtuneeseen murhaan ja murhan yritykseen.

Teossa sai surmansa 20-vuotias Klaus Schelkle. Henkiin jäänyt Bettina Taxis kärsii elinikäisistä fyysisistä ja henkisistä vammoista.

Tekijä on ollut yksi suomalaisen rikoshistorian suurimpia mysteerejä. Tapauksen poikkeuksellisuutta korostaa se, että syytteet nostettiin yli kolme vuosikymmentä teon jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Käräjäoikeus totesi murhasta syytetyn Herman Himlen syyttömäksi. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.

Oikeudenkäynnin aikana Himle antoi haastattelun Tanskan yleisradioyhtiölle, jonka kanssa MOT on tehnyt yhteistyötä.

Nauhalla esiintyy itsevarma ja virnuileva mies.

Tanskan yleisradioyhtö haastatteli Herman Himleä oikeudenkäynnin aikana.

MOT on tutkinut Viking Sallyn esitutkinta- ja oikeudenkäyntimateriaalia. Tässä jutussa kerrotaan, miksi selvittämätön tapaus nostettiin taas pintaan ja valotetaan poliisin työskentelyn ongelmia, jotka osaltaan johtivat Himleä vastaan nostettujen syytteiden kaatumiseen.

Nuori sankari

Vuonna 1987 Herman Himle oli 18-vuotias partiopoika, tuolloin nimeltään Thomas Nielsen. Juuri Nielsen ja kolme muuta partiolaista löysivät pahoinpidellyt saksalaiset Viking Sallyn helikopterikannelta.

Thomas kertoi poliisille auttaneensa uhreja. Hän kertoi jopa avustaneensa pahoin loukkaantuneen Bettina Taxisin portaita pitkin alemmalle kannelle saamaan apua.

Thomas oli sankari.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

MOT sai haltuunsa videon, jossa poliisi puhuttaa häntä Turun terminaalissa vuonna 1987.

Videolla tilanne vaikuttaa kaoottiselta. Uhrit löytäneen tärkeän todistajan sijaan äänessä on lähinnä partioryhmän johtaja. Hän solkkaa vastauksia Thomasin puolesta ja yrittää auttaa kielimuurin kanssa.

– Olisiko meidän parempi puhua englantia, partionjohtaja kysyy naurahtaen poliisilta.

Poliisia kiinnostavat etenkin Thomasin tiedot laivalla liikkuneista "punkkareista".

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vuosien kuluessa poliisi kuulee yli 1000:ta henkilöä. Rikos jää kuitenkin selvittämättä.

Jymyvinkki Tanskasta

Vuosi 2014. Viking Sallyn tapaus mietityttää turkulaista poliisimiestä. Olisiko murhamysteerin ratkaisemiseksi tehtävissä vielä jotakin? Hän on tarkistanut asiaa koskevan vinkin, mutta se ei johda mihinkään. Turkulaispoliisi käy myös omasta ehdotuksestaan Saksassa kuulemassa Bettina Taxisia, laivalla murhatun Klaus Schelklen tyttöystävää. Taxis ei kuitenkaan halunnut muistella tapahtumia.

Reissusta palaavaa poliisia odottaa kuitenkin Keskusrikospoliisin välittämä kuohuttava tieto Tanskasta. Se koskee uhreja vuosikymmeniä sitten auttanutta Thomas Nielseniä. Tanskan poliisin uusien tietojen valossa Nielsenin sankaritarina alkoi näyttää epäilyttävältä.

Vuosien saatossa lommoposkisesta partiolaisesta on sukeutunut Herman Himle. Hän on rikollinen, joka on viettänyt lähes puolet elämästään eri vankiloissa.

Himle oli lähettänyt ex-vaimolleen tekstiviestejä, jotka poliisi sai tietoonsa. Viesteissä uhreja auttaneesta partiopojasta piirtyy uudenlainen kuva.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tanskan poliisi kuulusteli myös Himlen pitkäaikaista ystävää, joka oli tutustunut tähän vankilakuorossa. Ystävän mukaan Himle oli kertonut tappaneensa kaksi saksalaista laivalla paljaan taivaan alla.

Vihdoin käsillä oli ehkä jotain ratkaisevaa: mahdollisen murhaajan tunnustus lähes 30 vuotta ratkaisemattomana olleeseen rikokseen.

Alkaa kahden turkulaispoliisin matka Tanskaan.

Yhteys löytyy

Poliisit tapaavat Herman Himlen vankilassa Kööpenhaminassa elokuussa 2016. Tanskalaiskollega pitää olosuhteita vaikeina. Himle istuu tutkintavankeudessa ja on syvästi kaunainen poliiseille liittyen toisessa rikosasiassa sattuneisiin tapahtumiin.

Turkulaispoliisien ja Himlen tapaaminen alkaa kuitenkin lupaavasti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Epäluuloiselle Himlelle luvataan, että tilaisuutta ei videoida. Alkukankeuden jälkeen juttu alkaa luistaa. Poliisit keskustelevat Himlen kanssa hänen koirastaan ja videopalvelu Youtubeen lataamasta musiikkivideosta. Siinä Himle laulaa, ettei enää koskaan palaa vankilaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Poliisit kertovat Himlelle käyneensä tapaamassa henkiin jäänyttä Bettina Taxisia. He näyttävät Himlelle Taxisin kuvaa ja kertovat, miten nainen kärsii edelleen veriteon seurauksista.

Poliisien mukaan Himle selvästi liikuttuu Taxisin kohtalosta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Myös poliisit tuntuvat liikuttuneen kovia kokeneen Himlen elämäntarinasta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mutta sitten vankilassa alkaa Herman Himlen erikoislaatuinen peli.

Kuonavasara mainittu

Yksi Viking Sallyn murhan monista selvittämättömistä asioista liittyy tekovälineeseen. Alkuperäisessä tutkinnassa poliisi ei koskaan saanut selvitettyä, millä henkirikos tehtiin.

Tapaamisen aikana Himle alkaa vihjalla, että on olemassa puuttuva palanen. Pian hän mainitsee työkalun nimeltä kuonavasara.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Poliisi tajuaa, että kuonavasara sopisi hyvin yhteen uhrien vammojen kanssa. Nyt Turun poliiseilla oli syy epäillä, että Himle tiesi Viking Sallyn murhasta jotain mitä vain murhaaja voisi tietää.

Maininta kuonavasarasta on yksi keskeisimmistä seikoista, jotka lopulta johtavat syytteisiin Himleä vastaan.

Lopulta Tanskan matkalta tarttui mukaan jotain vielä merkittävämpää: Suora tunnustus syyllisyydestä Viking Sallyn veritekoon.

Tunnustus pihalla

Suomalaispoliisit tapasivat Himlen kahden päivän aikana kolme kertaa. Ensimmäinen oli vapaamuotoisempi tapaaminen, seuraavana päivänä käytiin virallinen kuulustelu.

Kolmas tapaaminen oli heti kuulustelun jälkeen vankilan pihalla. Vasta tuolloin Himle tunnusti suoraan olevansa murhaaja, aiemmissa tapaamisissa hän oli vahvasti vihjannut niin. Suoran tunnustuksen kuuli vain toinen suomalaispoliiseista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Himlen tarina vaikutti vakuuttavan poliisin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Epäilty hiljenee

Tieto mahdollisesta murha-aseesta ja suora tunnustus. Turkulaispoliisien Tanskan reissu vaikuttaa menestykseltä.

Vuonna 2016 käynnistyneen esitutkinnan läpikäynti paljastaa kuitenkin ongelmia poliisin toiminnassa.

Ensimmäinen ongelmista koskee Himlen oikeuksien toteutumista kuulusteluissa. Himlellä ei ollut mukanaan avustajaa yhdessäkään näissä kolmessa kuulemisessa suomalaispoliisien kanssa. Avustajan tehtävä on informoida epäiltyä tämän oikeuksista ja taata, että tämän itsekriminointisuoja toteutuu. Sillä tarkoitetaan oikeutta olla todistamatta itseään vastaan.

Toinen ongelmista koskee keskeisintä poliisin ja Himlen keskustelua, jonka aikana Himle poliisin mukaan tunnusti syyllisyytensä. Teon suora tunnustaminen tapahtui Himlen vaatimuksesta vankilan pihalla, yhden turkulaispoliisin läsnäollessa. Sanaakaan ei nauhoitettu.

Ongelma osoittautuu poliisille katkerasti viimeistään vuonna 2019, kun Himleä kuulustellaan jälleen.

Tällä kertaa Himlelle oli järjestetty avustaja kuulusteluun. Juttua tutkineet turkulaiset olivat laatineet yhdeksän sivua kysymyksiä, jotka oli käännetty tanskaksi ja annettu hyvissä ajoin kuulustelijalle valmistautumista varten.

Kuulustelu ei mennyt ihan niin kuin piti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nyt Himle selitti aiempaa tunnustustaan vain poliisin provosoinniksi. Puheitaan kuonavasarasta Himle perusteli sillä, että poliisi olisi jo 80-luvulla näyttänyt hänelle kuvia mahdollisista tekovälineistä.

Omituiset "kuulustelut"

Suomalaispoliisien kertomukset tapaamisista Himlen kanssa kirjataan esitutkinnan aikana tehtyyn kuulustelupöytäkirjaan, johon poliisit merkitään todistajan rooliin.

Tosiasiassa turkulaisia poliiseja ei kuitenkaan ole kuulusteltu. Poliisit ovat vain käyttäneet kuulustelupöytäkirjaa muistion pohjana ja kirjanneet itse ylös muistikuvansa tapahtumista.

Muistelut laadittiin vuoden 2020 huhtikuussa – kun tapahtumista oli kulunut neljä vuotta. Vasta tuolloin poliisi kirjasi vankilan pihalla kuullun Himlen suoran tunnustuksen ylös.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ajan kuluminen ja muistikuvien hämärtyminen voivat selittää työparin kertomuksista löytyvän selkeän ristiriidan.

Kuten todettua, Himle tunnusti teon suoraan vain yhden suomalaispoliisin läsnäollessa vankilan pihalla. Himle kertoi muun muassa siitä, että pian hänen iskettyään uhreja kuonavasaralla, paikalle juoksi ruotsalaisia partiopoikia. Himle kertoo olleensa onnekas, sillä ilman partiopoikien ilmaantumista hän olisi ehtinyt ryöstää uhrit ja jäänyt kiinni hallussaan heidän omaisuuttaan.

Tätä keskustelua poliisin työpari ei kuule, sen hän itsekin myöntää. Silti hän kuvailee omassa kertomuksessaan lähes samoin sanoin, kuinka Himle kertoo partiopoikien saapumisesta ja siitä, kuinka onnekas hän oli.

Miten tämä on mahdollista, kun hän ei kuullut sitä, mitä Himle vankilan pihalla kertoi?

Tämän poliisin mukaan Himle olisi kertonut partiolaisista ja hyvästä onnestaan jo päivää aikaisemmin. Vankilan pihalla Himlen tunnustuksen kuulleen poliisin kertomuksen perusteella Himle ei kuitenkaan puhunut sanaakaan tästä asiasta edellisen päivän tapaamisessa.

Molempien kertomukset eivät voi olla totta.

Poliisin kertomusten johdonmukaisuus on olennainen asia. Syyttäjä on valittanut asiasta hovioikeuteen ja vetoaa siihen, että poliisien on saatava kertoa Tanskan tapahtumista ja Himlen tunnustuskuulustelut on otettava huomioon. Käräjäoikeus määräsi nämä käyttökieltoon.

Myös Tanskan ja Suomen poliisin yhteistyössä on ollut ongelmia. Turkulaispoliisi syyttää Himlen kuulustelussa mukana ollutta tanskalaiskollegaansa siitä, että hän näpräsi kännykkäänsä, eikä kirjannut Himlen sanomisia riittävän huolellisesti ja yksityiskohtaisesti ylös.

Himlen kahdesta virallisesta kuulustelusta teetettiin kummastakin pöytäkirjat, jotka käännettiin suomeksi. Käännöksissä oli vakavia puutteita: asiavirheitä, epätarkkuuksia, jopa kokonaisia lauseita puuttui. Suomen poliisi käännätti pöytäkirjat lopulta peräti kolme kertaa.

"Sillä sipuli"

Himleä kuulusteltiin ensimmäisen kerran avustajan kanssa vasta kolme vuotta sen jälkeen, kun hän oli tunnustanut murhan. Jutun tutkinnanjohtaja Veli-Matti Soikkeli selittää viivettä muun muassa sillä, että jutun päätutkija oli opintojen takia poissa töistä. Mutta eikö toinen tutkijoista olisi voinut käydä tekemässä kuulustelun?

– Ei sinne yhtä henkilöä kuitenkaan laiteta, yhdessä he sitä hoitivat. Kyllä maailmassa jossittelua riittää, miksi joku asia on niin tai noin. Että asia olisi eri tavalla hoitunut, jos olisi aikaisemmin menty. Se on pelkkää jossittelua.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Soikkelin mukaan Himlen tunnustusta ei kirjattu ylös heti tapahtuman jälkeen, sillä kyseessä ei ollut virallinen kuulustelu.

Himleä tapaamassa olleet suomalaispoliisit ovat Viking Sally -jutussa tärkeitä todistajia. Tästä huolimatta heitä ei kuulusteltu , vaan poliisit kirjoittivat itsenäisesti muistikuvansa tapahtumista ylös lähes neljä vuotta tapahtumien jälkeen.

– Ei tolla sinänsä ole mitään merkitystä, että onko toinen kuulustelemassa, vai antaako henkilö itse lausunnon. Ei tuo ole olennaista näytöllisesti, että mikä painoarvo on.

Mutta jos todistajana olisi kuka tahansa muu kuin poliisi jossain toisessa tapauksessa, niin eihän niissäkään anneta henkilöille kynää ja paperia, että kirjoitat itse niin kuin muistat. Siinähän on poliisi kuulustelemassa.

– On niitäkin ollut, että on itse annettu lausuntoja. Pöytäkirjan lisänä niin, että todistaja on pannut itse ylös asioita. Mutta se on sillä tavalla tehty ja sillä sipuli. Ei se siitä mihinkään muutu.

Suomen poliisi ei missään vaiheessa esittänyt Herman Himleä vangittavaksi, vaikka häntä epäiltiin todennäköisin syin murhasta.

– No se vaatii aikamoisia…ihmettelyä riittää tässä maailmassa paljonkin. Se, että henkilöä vangittaisiin ja luovutettaisiin tänne, niin siinä pitäisi olla jo niin vahva näyttö olemassa, että syyttäjä voisi nostaa syytteen, tutkinnanjohtaja Soikkeli kommentoi.

Tunnustukset roskiin

Poliisin näyttö Herman Himleä vastaan perustui lopulta täysin puheisiin, sillä uutta teknistä, niin sanotusti suoraa näyttöä syyllisyyden tueksi ei ollut. Syyttäjät päättivät tästä huolimatta nostaa asiassa syytteen.

Turun käräjäoikeudessa he kokivat heti tyrmäyksen, sillä oikeus määräsi Himlen tunnustuskuulustelut käyttökieltoon eli niitä ei saanut hyödyntää todisteina. Oikeuden mukaan näin vakavassa asiassa kuultavalla olisi pitänyt olla mukana avustaja. Himlen entinen vaimo myös kieltäytyi todistamasta.

Oikeudenkäynti oli uhrien omaisille kova paikka. Toinen 20-vuotiaana murhatun Klaus Schelklen siskoista halusi puhutella suoraan syytteeseen joutunutta.

– Kysyn teiltä, herra Himle, tapoitteko te minun veljeni, hän kysyi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Oikeus totesi lopulta ratkaisussaan melko suorin sanankääntein, että Himle ei ole tunnustanut tekoja sellaisella tavalla, että hänen syyllisyytensä tulisi todistetuksi tai edes todennäköiseksi. Kuonavasarasta oikeus totesi, että syytetty ei kertonut tekovälineestä mitään sellaista tietoa, jota ei olisi voinut olla muilla kuin tekijällä. Ei ole varmuutta edes siitä, millä välineellä rikokset tehtiin.

Tapausta mediassa kommentoineet oikeusoppineet myös muistuttivat, että pelkkä tunnustus edes oikeaoppisesti hankittuna ei olisi millään tavoin riittänyt tuomion pohjaksi.

Pelkkää leikkiä

Tanskan yleisradionyhtiön haastattelussa Herman Himle ei vaikuta liikuttuneelta Viking Sallyn veriteon uhrien kohtalosta. Hän ei muista edes henkiin jääneen Bettina Taxisin nimeä oikein.

– Taxi, Bettina, jotain sinnepäin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toimittaja haluaa tietää syyn siihen, miksi Himle on jatkuvasti muuttanut poliisille kertomiaan tarinoita yön tapahtumista Viking Sallylla.

– Halusitko jollakin tavoin leikkiä poliisin kanssa, toimittaja kysyy.

– Kyllä, tämä on leikkiä, Himle vastaa.

– Mutta mitä sinä saat siitä irti? Muuta kuin että teet itsestäsi epäillyn tässä jutussa?

– Entä sitten? Epäillyn? Epäiltyjä on ollut monia. Ihmisiä on käynyt asemalla antamalla itsensä ilmi. Sanomassa että se olin minä. Heidät on heitetty ulos. Minä vain olin laivalla.

– Minä tunnen kyllä hyvin poliisihässäkän, Himle sanoo toimittajalle.

– Joten ei se ollut minulle vaikeaa, sitä se ei ollut.

Viking Sallyn uhrit, eli länsisaksalaiset Klaus Schelke ja Bettina Taxis vuonna 1987. Henkirikosta koskevia lehtileikkeitä vuodelta 1987.
Katso MOT-jakso Viking Sallyn selvittämättömästä mysteeristä Areenassa.

Lisää aiheesta:

34 vuotta sitten Viking Sally -risteilyaluksella surmattiin julmasti parikymppinen Klaus Schelkle ja pahoinpideltiin samanikäinen Bettina Taxis. Vuonna 2014 Suomen poliisi sai vihiä tanskalaisesta miehestä, joka olisi tunnustanut murhan. Tuo mies, Herman Himle, oli laivalla nuorena poikana, osana uhrit löytänyttä porukkaa. Himlen tunnustus kuitenkin hylättiin oikeudessa ja mies vapautui syytteistä. Missä kohtaa mentiin vikaan? Jaksossa kuullaan suoraan Himlen suusta, miksi hän pelleili poliisin kanssa. Marjukan kanssa aihetta veivaa auki MOT:n toimittaja Jouni Munukka.

Viking Sallyn murhajutun käsittely jatkuu hovioikeudessa – käräjäoikeus kaatoi tanskalaismiehen syytteet kesäkuussa

Selviääkö 34 vuotta vanha henkirikos? Viking Sallyn murhajutun tuomio annetaan tänään

Katso harvinainen rikospaikkavideo Viking Sallyn kannelta pian henkirikoksen jälkeen – vahtimestari puhuu pojasta, jota nyt syytetään murhasta

Miksi syytön ihminen tunnustaisi rikoksen? Oikeuspsykologi kertoo Viking Sally -oikeudenkäyntiin antamassaan lausunnossa useita syitä

Puolustus esitteli Viking Sallyn mahdollisen murhaajan: Arvaamaton mies käytti vaatteita, jotka muistuttivat autiosaarelta löydettyjä

Lisää tutkivaa journalismia