1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Maaseutuparlamentissa puhunut futuristi Perttu Pölönen kaipaa sukupolvien välille keskustelua: "Maaseutu pitää myydä Z-sukupolvelle heidän kielellään"

Viime vuodelta siirtynyt Maaseutuparlamentti katsoo tulevaisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa puhutaan tällä viikolla erityisesti nuorista ja kestävästä kehityksestä.

Pääosin virtuaalisesti järjestettävässä Maaseutuparlamentissa puhui futuristi Perttu Pölönen, jota juontaja Inari Fernándesin haastatteli. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen peräänkuuluttaa parempaa sukupolvien välistä vuoropuhelua, jos ja kun suomalainen maaseutu halutaan säilyttää asuttuna.

– Z-sukupolvi on erilainen kuin vanhempansa ja isovanhempansa. He tekevät ihan eri tavalla päätöksiä ja heille ihan eri asiat merkkaa. Kun heille myydään ajatusta maaseudusta, meidän pitäisi osata myydä se heidän kielellään, Pölönen sanoo.

27-vuotias, 35 Euroopan lupaavimman nuoren innovaattorin joukkoon valittu Pölönen puhui valtakunnallisen Maaseutuparlamentti 2021 -tapahtuman avajaispäivässä Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla.

Pääosin virtuaalisena järjestettävä tapahtuman keskusteluissa nyt tiistaista torstaihin korostuvat nuoret ja kestävä kehitys. Katse on suunnattu tulevaisuuteen.

Z-sukupolvi eli suunnilleen vuosina 1995-2005 syntyneet nuoret ovat heitä, joiden yhteiskunta toivoo asuttavan jatkossa maaseutua. Ikäluokka käyttää elektroniikkaa ja kansainvälisiä yhteyksiä rutiininomaisesti.

Pölönen muistuttaa kuitenkin, että se, miten on ennen oltu ja asuttu, ei enää näiden nuorten kohdalla toimi. Eikä tarvitsekaan. On ymmärrettävä, miten he tekevät päätöksiä ja mitkä asiat ovat tärkeitä.

Swaippaamaan tottuneet nuoret päättävät sekunneissa, onko joku sisältö relevanttia vai ei.

– Meidän pitää päästä enemmän teinin pään sisään. Selvittää, mitä hän arvostaa ja mistä on valmis maksamaan, ja mitkä ovat ne arvot, jotka ovat on kaikkein tärkeimpiä. Voimmeko me vastata niihin siellä maaseudulla.

– Se on kompromissi lopulta, ei mikään paikka ole täydellinen, Pölönen sanoo.

Maaseutuparlamentin avajaisissa maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä (etänä), Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko Peltola ja Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa. Haastattelijana Christoffer Strandberg. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

Nuorten julkilausuma

Maaseutuparlamentti Kurikassa piti järjestää jo viime vuonna, mutta koronapandemia siirsi sen vuodella eteenpäin.

Nyt tapahtuma järjestetään pääosin virtuaalisesti. Osa tilaisuuksista pidetään Kurikassa, osa muualla etäyhteyksin.

Järjestäjien mukaan esimerkiksi lähikoulujen tulevaisuus, huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja merkitys koko maan hyvinvoinnille sekä yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdokset ovat aiheina pääkeskusteluissa.

Tiistaina keskusteluun osallistui etänä muun muassa maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä (kesk), joka peräänkuulutti monipuolista ja rakentavaa maaseutukeskustelua.

Nuorten ääni maaseutukeskusteluun saadaan tapahtuman aikana muun muassa julkilausumalla, jonka tekemiseen on osallistunut satoja nuoria.

– Olemme heille velkaa, että sillä on painoarvoa ja se kuullaan, sanoo yksi julkilausuman kirjoittajista, kuhmolainen Kaisa Oinas-Panuma.

"Se, mikä ei muutu ja mikä muuttuu"

Futuristi Perttu Pölönen muistutti osallistujille, että tulevaisuutta pohdittaessa on katsottava tarpeeksi kauas.

– Usein mietitään tätä päivää ensi viikkoa ja seuraavaa vuotta, mutta kun katsotaan 10 vuotta eteenpäin se pakottaa etsimään mikä on olennaista.

Muutoksen ja trendien tuntemisen keskellä on tärkeää nähdä myös se, mikä ei muutu.

– Siihen kannattaa investoida, satsata. Eivätköhän ne asiat, jotka ihmisille ovat olleet tärkeitä 50 vuotta sitten, ole sitä myös 10 vuoden kuluttua. Maaseudussa pitää tunnistaa molemmat; se, mikä ei muutu ja mikä muuttuu, Pölönen sanoo.

Pölösen mukaan on periaatteessa hyvä lähtötilanne, että moni tuntuu kaipaavan maaseudulle. Ikäjakauman haasteet ja yleensä maaseutuun liitetyt haasteet tekevät Suomen tilanteesta haastavan.

Eri puolilla maailmaa opiskellut ja työskennellyt Pölönen on kuitenkin nähnyt, että takamatkaltakin voi ponnistaa hyvään vauhtiin.

– Varsinkin sellaiset paikat, jotka tulevat vähän takamatkalta, voivat ottaa tosi isoja harppauksia ja vauhti voi olla huikea. Uskon, että maaseudullakin on mahdollista tehdä isoja harppauksia eteenpäin, Pölönen sanoo.

Maaseutuparlamentin 2021 pääjärjestäjinä toimivat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Kurikan kaupunki, Leader Suupohja, maaseutuverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Suomen Kylät ry.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 29. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Monessa saksalaiskylässä ei toimi edes Youtube – yhä useampi berliiniläinen haluaa maalle, mutta vain jos Saksa saa nettiyhteydet kuntoon

Isoa sukutilaa pyörittävä Ellen Rydbeck, 30, on outolintu keski-ikäisten miesten alalla: "Tiedän, mitä teen seuraavat 30 vuotta"