1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sijoittaminen

Analyysi: Supercell-sijoittajien uusi yhtiö suuntaa pörssiin – tarjolla on piensijoittajille jo toinen suomalainen “sika säkissä” -osake

Spac-yhtiö etsii seuraavaa menestystarinaa. Sijoittajilla on kuitenkin mahdollisuus vetäytyä, jos löytö ei miellytä.

Suomesta on mahdollista löytää vuosittain 1-3 yksisarvista, uskoo Timo Ahopelto. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Startup-yhtiöiden rahoittaja Lifeline Ventures kertoi tänään perustaneensa uuden yhtiön, joka suuntaa heti ensi töikseen pörssiin.

Siis aivan ensi töikseen.

Lifeline Spac I kerää pörssisijoittajilta rahaa ennen kuin yhtiön toimialakaan on selvillä. Uuden yhtiön ainut tehtävä on hankkia osakeannilla rahat ja etsiä sopiva yhtiö ostettavaksi.

Tämän kaltaista pörssiyhtiötä kutsutaan spac-yhtiöksi. Lyhenne tulee sanoista special purpose acquisition company.

Ensimmäinen suomalainen spac oli Ehrnroothien perheyhtiön perustama Virala Acquisition Company. Alkukesästä tapahtuneen pörssilistautumisensa jälkeen yhtiö löysi ostokohteekseen sisäilmaratkaisuja tarjoavan Purmon.

Tällä kertaa haussa on startup-alan kasvuraketti.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Ahopellon mukaan Lifeline Spac I etsii teknologia-alan yhtiötä, jolla on mahdollisuudet globaaliin menestykseen jollakin kapealla alueella. Suomen markkinoilla voi hänen mukaansa syntyä vuosittain yhdestä kolmeen yksisarvista, eli kasvuyhtiötä, jonka markkina-arvo nousee miljardiin dollariin.

Tällaisia yhtiöitä Lifeline on etsinyt tähänkin asti, mutta nuoremmasta yritysjoukosta. Nyt etsitään yhtiöitä, joista saisi sadalla miljoonalla eurolla "merkittävän vähemmistöosuuden".

Spac-yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Vähäpassin mukaan ei ole poissuljettua, että valittava ostokohde löytyy Lifeline Venturesin aiempien sijoitusten joukosta.

Mukana myös Ilkka Paananen

Spac-yhtiön pörssilistautuminen on kuin ostaisi sian säkissä. Ensin kerätään rahat ja vasta sitten päätetään ostokohde.

Sijoittajien täytyy uskoa siihen, että spac-yhtiön vastuuhenkilöt tietävät mitä tekevät.

Lifelinen spacin tapauksessa lienee varmaa, että hanke saa runsaasti huomiota. Lifelinen perustajat Petteri Koponen ja Timo Ahopelto tunnetaan nimittäin peliyhtiö Supercellin varhaisena sijoittajina.

Suhde on yhä lämmin – Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on mukana myös tänään julkaistussa hankkeessa ns. sponsorikomitean puheenjohtajana.

Suuri yleisö tuntee Lifelinen aiemmista sijoituksista todennäköisesti myös ruokalähettiyhtiö Woltin, käytettyjä puhelimia myyvän Swappien ja älysormusyhtiö Ouran. Woltin markkina-arvoksi on arvioitu yli miljardi euroa.

Supercellin tai Woltin kaltaisiin tarinoihin piensijoittajat eivät yleensä pääse mukaan. Ne ovat keränneet rahansa pääomasijoittajilta tai startup-maailman sisäpiiriin kuuluvilta bisnesenkeleiltä.

Startup-pöhinästä kiinnostuneille on ollut tarjolla lähinnä niin kutsuttuja joukkorahoituskohteita. Monessa tapauksessa ne ovat olleet yrityksiä, joiden liiketoimintasuunnitelma tai osakkeiden arvostustaso ei ole kelvannut "oikeille" pääomasijoittajille.

Virkistäviä poikkeuksia toki on, esimerkiksi Friends & Brgrsin joukkorahoittajat saivat sijoitukselleen kolmessa vuodessa reilun viidenneksen tuoton (siirryt toiseen palveluun).

Suuret odotukset – suuri riski

Spac on kuin ostaisi sian säkissä. Siinä mielessä vertaus kuitenkin ontuu, että kaupasta on mahdollisuus perääntyä.

Jos spac-yhtiön löytämä sorkkaeläin on piensijoittajan mielestä vääränlainen tai liian kallis, rahat voi vaatia takaisin. Niin erikoiselta kuin spac-konsepti kuulostaakin, tässä mielessä sijoittajan asema on turvattu.

Se kannattaa toki muistaa, että kasvuyhtiöihin sijoitettaessa riski on aina suuri.

Lifelinen spac-hankkeelle on eräänlainen sulka hattuun se, että ankkurisijoittajiksi on saatu eläkevakuutusyhtiö Varman kaltainen perinteinen instituutiosijoittaja. Mukana on myös esimerkiksi Säästöpankin rahastot sekä Ahlströmin ja Rettigin kaltaisia tunnettuja sukujen omistamia sijoitusyhtiöitä.

Yhteensä nämä ankkurisijoittajat ovat sitoutuneet merkitsemään liki 70 prosentin osuuden yhtiön yhteensä sadan miljoonan euron osakepotista.

Suursijoittajat ovat voineet olla startup-rahoittajina aiemminkin esimerkiksi pääomasijoittajien rahastojen kautta. Piensijoittajille spac-järjestely antaa mahdollisuuden päästä mukaan isojen sijoittajien peliin.