1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Taliban

Kenraali Mobin on talibanjohtaja ja sometähti, jonka kanssa vanhoilliset haluavat selfien – tällaista on Talibanin levittämä propaganda

Sotaa ei Afganistanissa enää pitkiin aikoihin käyty vain aseellista voimaa käyttämällä. Nyt Taliban jatkaa mielipiteiden muokkaamista muun muassa Twitterissä ja YouTubessa.

Kenraali Mobin
Kenraali Mobin

KABUL. Ihmiset halailevat muikeana hymyilevää silmälasipäistä miestä, joka on pukeutunut maastokuvioiseen takkiin ja mustaan turbaaniin.

Talibanin sosiaalisen median tähti, joka kulkee nimellä Kenraali Mobin, on jalkautunut kannattajiensa keskuuteen.

Melkein kaikki talibanit haluavat ottavat selfieitä Mobinin kanssa, jopa pari tavallista kabulilaista. Mobin suostuu mielellään kuviin ja paistattelee suosiossa.

Häntä suojaavat Talibanin raskaasti aseistetut eliittijoukot, amerikkalaiset rynnäkkökiväärit kourassa.

Vaikka 1990-luvulla Taliban-hallinnon alla valokuvat oli ankarasti kielletty ja tv:tä pystyi katsomaan vain salassa, nyt Taliban on omaksunut sosiaalisen median propagandavälineekseen.

Mobinilla on Twitterissä yli 40 000 seuraajaa.

– Olen sosiaalisen median vaikuttaja. Minulla ei ole paikkaa Talibanin hallituksessa, hän väittää.

Mutta muun muassa uutistoimisto AFP:n mukaan Mobin on kuitenkin vastuussa Kabulin turvallisuudesta. Se selittää eliittijoukot.

Hänen helposti tunnistettavat leveät kasvonsa näkyvät Twitterissä ja Facebookissa suurimmassa osassa Talibanin propagadamateriaaleista: Yhdessä kuvassa Kenraali Mobin poseeraa presidentinpalatsin pihalla Talibanin lippujen liehuessa taustalla.

Toisessa videossa hän tarkistelee lähetystöiltä löytyneitä viinapulloja. Eräässä videossa Kenraali Mobin taas antaa virtuaalisen kierroksen entisen hallinnon puolella olleen sotaherran kidutustyrmään.

Taliban-taistelija seisoi Afganistanin sisäministeriön edessä pääkaupungissa Kabulissa elokuussa. Osa äärijärjestön jäsenistä on nyt Kabulissa ensimmäistä kertaa. Kuva: Javed Tanveer / AFP

Taliban on ymmärtänyt vuosien aikana sosiaalisen median tärkeyden mielipiteiden muokkaamisen saralla. Vaikka Taliban alkoi käyttää internetiä jo heti liikkeen voimistuttua vuodesta 2006, sosiaalinen media on otettu laajemmin liikkeen sisällä käyttöön melko hiljattain, viime vuosikymmenen puolivälissä Isisin synnyttyä Irakissa ja Syyriassa.

Kun Taliban-hallinto kaatui Yhdysvaltojen hyökättyä Afganistaniin vuonna 2001, maassa ei voinut edes soittaa puheluita.

Kahdessa kymmenessä vuodessa paljon on muuttunut: nyt neljällä viidestä afganistanilaista on puhelin. Verkkoon pääsy on kuitenkin vielä melko harvinaista suurimpien kaupunkien ulkopuolella ja noin 22 prosenttia kansasta käyttää internetiä.

Silti sosiaalisesta mediasta tuli nopeasti suosittu maassa. Oli siis vain ajan kysymys, että Talibankin löysi tiensä näille alustoille.

Sota sosiaalisessa mediassa

Ennen Kabulin kaatumista sosiaalinen media toimi yhtenä Afganistanin sodan näyttämönä.

Taliban kävi sotaa käyttämällä hashtagejä Twitterissä, jakamalla omia lukujaan hyökkäyksissä kuolleista ja levittämällä propagandakuviaan.

Sodan aikana Mobin keskittyi sosiaalisessa mediassa hallituksen puolella olleiden korruptoituneiden sotaherrojen kritisoimiseen ja amerikkalaisten vastustamiseen, mutta myös kuvien jakamiseen Talibanin taistelijoista.

Vaikka Taliban oppi varmasti paljon sosiaalisesta mediasta kansainvälisiltä ääriliikkeiltä, kuten Isisiltä, se imitoi myös Afganistanin vanhaa hallitusta.

Kabulin kaaduttua maasta paenneen entisen presidentti Ashraf Ghanin tiimi nimittäin keskittyi vahvasti sosiaalisen median kampanjoihin.

He kävivät loppuun saakka vimmaista kampanjaa Twitterissä naapurimaata Pakistania vastaan. Pakistan tuki Taliban-liikettä 1990-luvulla, ja Afganistanin vanha hallitus syytti jatkuvasti maata vanhan politiikkansa jatkamisesta. Pakistan on kieltänyt syytökset.

Lopulta lännen kouluttama Afganistanin armeija päätti laskea aseensa ja hyväksyä Talibanin voittaneen. Taliban onnistui luomaan kuvan itsestään vahvempana ja yhtenäisempänä kuin Afganistanin armeija.

Miksi taistella, kun voittaja oli jo selvillä?

Sosiaalisessa mediassa levitettiin valeuutisia sodasta

Sota leimahti vielä kerran Talibanin saatua Kabulin valtaansa, tällä kertaa Panjshirin laaksossa, jossa entisen tadzikkijohtaja Ahmad Shah Massoudin poika Ahmad Massoud yritti jatkaa vastarintaa Talibania vastaan, niin kuin isänsä 1990-luvulla.

Liikkeen kannattajat aloittivat sosiaalisen median kampanjan, jossa jaettiin paljon väärää tietoa ja valeuutisia, kuuluisimpana esimerkkinä videopelistä otettu kuva, jonka väitettiin todistavan Pakistanin pommittaneen Panjshiriä.

Taliban vastasi samalla mitalla: liikkeen kannattajat jakoivat moneen otteeseen väärää ja ennenaikaista tietoa Panjshirin valtauksesta.

Vaikka lopulta vastarinta laaksossa murtui, totuus tapahtumista on vieläkin suurimmilta osilta hämärän peitossa osin siksi, ettei paikalle päässyt toimittajia, mutta myös sosiaalisen median kampanjoiden aiheuttaman hämmennyksen vuoksi.

Käsityksien sota

Nyt kun sota on ainakin tällä erää ohi, Taliban keskittyy muokkaamaan käsityksiä itsestään. Ja paras väline tähän on sosiaalinen media.

Taliban tietää hyvin, miten se nähdään lännessä. Media halutaan saada omalle puolelle – varsinkin kansainvälisellä tasolla.

– 20 vuotta he pommittivat meitä, tappoivat meitä ja tuhosivat kotejamme. Demokratian nimissä meistä tehtiin pakolaisia ja nyt puhutaan sanktioista. Jos sanktioita laitetaan, se on [lännen] virhe ja sillä tulee olemaan vaikutuksia amerikkalaisiin, eurooppalaisiin ja heidän liittolaisiinsa, Mobin sanoo uhmakkaasti Ylen haastattelussa.

Taliban tietää tarvitsevansa tukea ja sen takia se voi asettua myös uhrin asemaan.

– [Amerikkalaiset] tuhosivat koraanikouluja ja pommittivat koteja, eivätkä he antaneet afganistanilaisille sitä, mitä he lupasivat, hän väittää.

Talibanin versio tapahtumista uppoaa varsinkin maan eteläosissa, jotka ovat sen perinteistä kannatusaluetta. Siellä kärsittiin sodan vaikutuksista – monet päätyivät liittymään Talibaniin, sillä heidän perheenjäseniään kuoli pommituksissa, tai viattomia vietiin vankilaan, jossa heitä kidutettiin.

Samalla myös alueen äärivanhoillinen kulttuuri ei olennaisesti eroa Talibanin ankarista säännöistä.

Kabulissa ja maan pohjoisosissa asiat ovat usein eri lailla.

Yhdessä Mobinin kesäkuussa julkaistuissa videoissa keskustelun aiheena ovat naisten oikeudet.

Mobin ja muut keskustelijat päivittelevät Kabulin naisten elämäntyyliä ja puhuvat siitä, miten heidän mukaansa lännessä naiset elättävät perheensä ja islamissa tämä taas on miehen vastuulla.

Mobin kritisoi naisten halua työskennellä yhdessä miesten kanssa, sillä hänen mielestään tämä johtaa automaattisesti seksuaaliseen häirintään. Taliban perustelee ankaria sääntöjään naisten suojelemisella.

Kabulin naisten tulee varmasti olevan vaikea niellä Talibanin sääntöjä, vaikka liike kuinka propagandaansa levittäisi.

Talibanit partioivat Kabulissa 23. syyskuuta. Kuva: EPA

Samalla Taliban keskittyy myös esiintymään sosiaalisessa mediassa köyhien ja tavallisen kansan puolustajana, vaikka juuri Talibanin valtaantulo aiheutti tämänhetkisen taloudellisen kriisin maassa.

Siksi Kabulin lentokentällä syntynyt pakokauhu oli liikkeelle noloa. Tällä hetkellä vallitsevaa rauhallista tilannetta halutaan korostaa.

– Ulkomaalaiset halusivat saada ihmiset lähtemään Afganistanista. Voit nähdä, että turvallisuustilanne on nyt todella hyvä maassa. Jos näin ei olisi, näkisimme suurien määrien ihmisten lähtevän, mutta nyt he eivät halua lähteä, Mobin väittää.

Rauhallisuus ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne olisi kaikille turvallinen.

Mobin jättää huomioimatta, että ihmisillä ei ole paljon muita vaihtoehtoja, kuin jatkaa elämää, kun evakuoinnit ovat suurimmaksi osaksi loppuneet ja naapurimaiden rajat ovat pysyneet kiinni pakolaisille.

Vuoropuhelu kansan kanssa

Mobin tunnetaan erityisesti livelähetyksistään, joissa hän keskustelee kutsumiensa vieraiden kanssa eri aiheista. Välillä myös kuuntelijat päästetään esittämään kysymyksiä.

Vaikka Taliban vastustaa länsimaista demokratiaa, sosiaaliseen mediaan liittyessään sen on ollut pakko alkaa kuunnella myös kritiikkiä.

Yhdessä heinäkuussa jaetussa videoissa mies soittaa eteläisestä Helmandin maakunnasta, ja kysyy, miksi Taliban hyökkää siviilejä kohtaan. Mobiin kuuntelee kysymyksen, mutta väittää, ettei Taliban ole tehnyt mitään tavallisille kansalaisille.

Mies jatkaa vielä Mobinin painostamista aiheesta, mutta tämä ei suostu myöntämään Talibanin syyllistyneen rikoksiin.

Taliban siis halutaan esittää myös oikeudenmukaisempana, kuin entinen hallitus ja länsimaat.

Kuten koko Taliban-liike, nyt Mobinkin vakuuttelee, että maasta pakoon yrittävät entiselle hallinnolle ja ulkomaalaisille työskennelleet ihmiset on armahdettu.

– Näin itsekin kaduilla näitä henkilöitä, jotka tuhosivat kotini, laittoivat veljeni vankilaan ja tekivät ystävistäni marttyyreitä. Armahduksesta on ilmoitettu, joten en voi sanoa mitään heille. Jos kostan heille, Taliban rankaisee minua. Jos tapan heidät, Taliban pidättää ja tappaa minut, hän väittää.

Talibania on kuitenkin syytetty etsintäoperaatioista ja joissain tapauksissa myös murhista. Syytöksiä ei kuitenkaan vielä ole pystytty todentamaan.

Samalla myös mielenosoittajat ja afganistanilaiset toimittajat ovat joutuneet Talibanin väkivallan kohteeksi. Länsimediaa ei kuitenkaan vielä olla otettu kohteeksi.

Taliban-taistelijoita Kabulissa elokuussa. Kuva: EPA

Taliban haluaakin levittää propagandaansa ensilinjassa länsimaisille toimittajille.

– [Amerikkalaiset] tuhosivat kotimme [...] Tähän mennessä kukaan median edustaja ei ole käynyt [siellä], hän päivittelee.

On totta, että sodan runtelemien alueiden ihmisten kokemuksiin ei keskitytty tarpeeksi lännessä ja Afganistanin länsimyönteisissä medioissa. Osin siksi, että alueille oli äärimmäisen vaarallista mennä sodan jyllätessä.

Mutta lännessä myös ehkä haluttiin uskoa omaan narratiiviin hyvästä, oikeutetusta sodasta, mikä oli totuus vain osalle kansasta. Varsinkin etelän maaseudulla siviilejä kuoli länsijoukkojen ja Afganistanin armeijan pommituksissa.

Tämä johti myös osin Talibanin propagandavoittoon.

Jos Taliban aikoo jatkaa yritystä imagonsa kohottamiseksi, se ei voi olla ottamatta huomioon sitä, että toisin kuin 1990-luvulla, nyt lähes jokaisella afganistanilaisella on puhelin kädessä ja mahdollisuus kertoa kokemuksistaan - jos he siis vain uskaltavat niin tehdä Talibanin rangaistuksen pelossa.

Mobin tekee lähtöä. Selfiet on otettu ja haastattelu annettu. Hän hyppää panssaroituun autoon ja ajaa pois eliittijoukkojen turvatessa hänen reittinsä.

Lue lisää:

AP: Taliban ottaa käyttöön kovan linjan rangaistuksissaan – teloitukset ja amputaatiot oikeusjärjestelmän piiriin

Suomessa asuvat afganistanilaiset surevat maansa aivovuotoa: ”Koulutettujen pako on sielun repimistä ruumiista”

Kabulin kaduilla totutellaan uuteen normaaliin, talouden romahtaminen on saanut monet epätoivon valtaan