Hyppää sisältöön

Toni Mathlinin lapsuudessa "kaikki" työskentelivät Veitsiluodossa, tänään valmistui viimeinen rulla ja paperitehdas Kemissä suljetaan

Iso osa pohjoista teollisuushistoriaa katoaa, kun viimeiset paperikoneet sammuvat Stora Enson Veitsiluodon tehtailla Kemissä. Veitsiluoto on ollut monille kemiläisille toimeentulon lähde, joillekin jopa neljässä sukupolvessa.

Paperirulla Stora Enso Veitsiluodon tehtailla, rullassa teksti "Veitsiluoto PK 3 29.9. 2021 viimeinen konerulla".
Keskiviikkona Kemin Veitsiluodon paperitehtaalla valmistui viimeinen paperirulla ja viimeinenkin paperikone hiljeni. Historiallinen päivä veti työntekijöiden mielet apeiksi.

Suomen teollisuushistoriaan kirjoitetaan uutta kappaletta Kemissä, sillä parhaillaan lakkautettavalla Veitsiluodon tehtaalla ollaan pysäyttämässä viimeisiä paperikoneita. Viimeinen rulla tuli ulos paperikone 3:lta tänä aamuna.

Aamupäivän tunnelmat tehtaalla ovat apeat.

– Puoli kahdeksan aikaan vuorohenkilökunta keskenään ajoi viimeistä massaa läpi ja kone pysäytettiin saman tien. Kyllä se haikealta tuntui, monet hetket on työkavereiden kanssa täällä vietetty, sanoo pääluottamusmies Mikko Alamommo.

19 vuotta tehtaalla työskennellyt prosessinhoitaja Juha Mattila kertoo olevansa katkeralla fiiliksellä.

– Huomenna on viimeinen työpäivä, käydään viemässä avaimet ja lähdetään maanantaina koulun penkille.

Prosessinhoitaja Juha Mattila on menossa torstaina viimeiseen työvuoroonsa Veitsiluodon tehtaille. – Tunnelma on katkera, Mattila myöntää. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Mikko Alamommo pitää edelleen tehtaan alasajoa turhana.

– Konserni on viestinyt, että raskaasti tappiollista toimintaa, tämä nyt meni koronan piikkin, nykyistä markkinatilannetta ajatellen normaalitilanteessa sylinterit punaisena ajettaisiin paperia, Alamommo toteaa.

Tehdas työllisti monia sukupolvia

Tehdas on ollut monelle kemiläiselle suvulle tärkeä työn ja toimeentulon antaja. Kemiläinen Toni Mathlin on neljännen polven "veiskalainen".

– Mummon isä aloitti ennen sotia, mummo työskenteli ruokalassa ja pappa sahalla. Isä oli paperikoneella ja minä tässä viimeisenä olen sammuttamassa valoja, Mathlin tuumaa.

Mathlin muistaa lapsuudestaan, miten kaikkien kaverien vanhemmista vähintään toinen oli töissä tehtaalla.

– Silloin jo tajusi, minkälainen merkitys sillä on.

Kemiläinen Toni Mathlin on jäämässä sukunsa viimeiseksi veitsiluotolaiseksi. Neljä polvea ehti olla tehtaan palkkalistoilla ennen sen lakkauttamista. Kuva: Tiinamaija Rantamartti / Yle

Toni Mathlin on tulevaisuuden suhteen luottavainen, sillä edessä ovat sähköinsinöörin opinnot ammattikorkeakoulussa.

– Pari kolme viikkoa meni ihan sulatellessa. Sitten aloin tekemään uusia suunnitelmia ja on tämä avannut myös uusia ovia.

Lue myös: Osa Veitsiluodon tehtailta irtisanottavista on jo löytänyt uuden suunnan – Tero Lehtisalo: Ajattelin, että en aja trukkia koko ikääni

Tehdasalueelle olisi tärkeää saada jatkaja

Monenlaista huhua on ollut liikkeellä siitä, kuka mahdollisesti tulisi tehdasalueelle jatkamaan edes jonkinlaista toimintaa.

– Toivon hartaasti, että Stora Enso päästää alueelle jonkun, joka haluaa tätä kehittää ja tuoda työpaikkoja, Mikko Alamommo sanoo.

Alamommo korostaa, että saari, joka aikoinaan on rakennettu veromarkoilla, olisi tärkeää saada hyötykäyttöön. Alamommon mukaan noin 130 tehtaalta irtisanotulle on löytynyt muuta työtä tai he ovat lähteneet tai lähdössä koulutukseen.

– Toivon tietysti, että tuo luku nousisi vielä siihen 550:een ja näille ihmisille löytyisi auttajia ja uutta tulevaisuuden suuntaa.

Veitsiluodon saha perustettiin kilpailemaan Kemin muiden sahalaitosten kanssa 1921. Se valmistui seuraavana vuonna. Kuva: Kemin historiallinen museo

Sahasta maailman pohjoisimmaksi paperitehtaaksi

Veitsiluodon saaren hiljeneminen on Kemille ja koko Lapille synkkää, mutta eräällä tavalla kyse on palaamista takaisin lähtöpisteeseen. Ensi vuonna, tehtaan täyttäessä sata vuotta saarella toimii enää saha, kuten oli vuonna 1922 yhtiön alkumetreilläkin.

Sadassa vuodessa Veitsiluodon saarelle kasvoi maailman pohjoisin paperi- ja sellutehdas, joka oli suurimmillaan Euroopan neljänneksi isoin. Pitkälle matkalle mahtuu kirjavia vaiheita ja puusta on Veitsiluodossa jalostettu mitä moninaisimpia tuotteita.

Lautatarhan palo 1932 oli hurja tapahtuma. Pienempiä paloja sattui myös muun muassa 1946. Kuva: Kemin historiallinen museo

Sahan jälkeen tuotanto laajeni sellun valmistukseen, myöhemmin alkoi puuspriin valmistus. Myös saha-alan jalosteita ovista ja ikkunoista kokonaisiin puutaloihin ehdittiin valmistaa Veitsiluodon merkin alla lähes puolen vuosisadan ajan.

Sellun ja paperin lisäksi Veitsiluodossa jalostettiin puuta muun muassa taloiksi. Kuvassa talotehtaan kokoonpanohalli. Talojen valmistus päättyi 1990. Kuva: Kemin historiallinen museo

Kemin historiallisen museon museotyöntekijä Timo Hietalan mukaan keskeinen osa Veitsiluodon tuotantoa on ollut sellun jalostaminen samalla tontilla paperiksi ja kartongiksi asti.

Ensimmäinen paperikone tuli 1955.

– Kehitys oli nopeaa, kymmenen vuoden päästä oli 4 konetta, viides 1972. Nyt koneita ajetaan alas, Hietala huokaa.

Paperi on ollut keskeinen tekijä Veitsiluodon tuotannossa. Koneet ovat suoltaneet maailmalle miljoonia tonneja sanomalehtipaperia, arkkipaperia ja päällystettyä aikakauslehtipaperia. Kuva: Kemin historiallinen museo

Vuonna 1996 Veitsiluoto Oy:n tarina päättyi fuusioon Enso-Gutzeitin kanssa. Pari vuotta myöhemmin nimikyltit seinissä ja haalarien selissä vaihtuivat jälleen, tällä kertaa kansainväliseksi Stora Ensoksi.

Enimmillään tehtaalla työskenteli kolmisen tuhatta ihmistä. Nyt paperin- ja selluntuotannon loppuessa työttömäksi jäi vajaa 700 ihmistä Stora Ensolta ja kunnossapitoyhtiö Eforalta.

Toni Mathlinin lapsuudessa "jokaisen" kaverin vanhemmista vähintään toinen oli töissä tehtaalla. Enimmillään henkilökuntaa oli kolmisen tuhatta. Kuva: Kemin historiallinen museo

Historiallisen museon intendentti Janne Kuoppala uskoo, että satavuotisen teollisuushistorian päättyminen Kemissä jättää jäljet, jotka muistetaan pitkään.

– Tämä on ihan vastaavanlainen ylisukupolvinen trauma kuin oli Kemijoen lohen tappaminen sotien jälkeen. Olen varma, että tehtaan sulkeminen vaikuttaa yhteisöön vielä vuosikymmenten päästäkin.

Veitsiluodon kolmen kuusen logo komeili sellutehtaan seinässä vuoteen 1996 saakka. Kuva: Esko Kitula

Voit katsoa koko lähetyksen Veitsiluodosta Yle Areenassa:

Stora Enson Veitsiluodon tehtaat syyskuussa 2021

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 30.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Vaihtuuko Veitsiluodon paperikoneiden jyly serverien huminaan, onko selluhaaveille pohjaa? Moni lakkautettu tehdasalue elpyy, mutta vuosien kuluessa

Vaikka Veitsiluoto suljetaan, Stora Enson vastuut eivät pääty – tehdasalueesta huolehtiminen vie vuosia ja vaatii oman ympäristöluvan