Ulvila selvittää vesikauppoja Porin kanssa – moni kunta painii raakaveden laadun ja riittävyyden kanssa

Ulvilan pahanmakuiseksi moititun talousveden laatua pyritään parantamaan, mutta äkkiratkaisua ei ole. Alueen kunnat pohtivat, voisiko uusi tekopohjavesilaitos taata vesihuollon tulevaisuudessa.

Ulvilan kalkkipitoinen hanavesi ei maistu kaikille. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle

Talousveden laatu on Ulvilassa jatkuva puheenaihe. Se ei ole yllätys, sillä osa kuntalaisista on vahvasti sitä mieltä, että hanavesi Ulvilassa maistuu pahalle.

Viime syksynä hanaveden maku sai kuntalaisille tehdyssä veden laatukyselyssä (siirryt toiseen palveluun) arvosanan 2,68 viisiportaisella asteikolla.

Vedenlaadun parantamisen puolesta tehdyssä kuntalaisaloitteessa kiinnitettiin huomiota myös Ulvilan veden kalkkipitoisuuteen, joka luultavammin on makuongelmien taustalla.

Hanavesi pannassa

Ulvilalainen Tiina Palonen pitää kunnan vesijohtovettä niin heikkolaatuisena, että taloudessa ei hanavettä juoda. Palosen luona vesihanan vieressä pönöttääkin lähdevesitonkka.

Ulvilalaisen Tiina Palosen perheessä juodaan vain pullotettua vettä. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle

– Hanavesi maistuu huonolta, tunkkaiselta. Lisäksi siinä on välillä värimuutoksia. Välillä tulee rusehtavaa vettä eli ei se puhdasta ja kirkasta ole, Palonen kuvailee.

Perheessä menee vuositasolla useita satoja euroja pulloveteen.

– Kun kerran vesi aiheuttaa ongelmia putkistoille ja kodinkoneille, niin mieluummin otamme varman päälle.

Ulvilaan enemmän vettä Porista?

Ulvilan raakavesilähteiden sisältämän kalkin poistaminen on äärimmäisen vaikeaa. Raakavesi sisältää myös rautaa ja mangaania, joita vesilaitosprosessissa voidaan poistaa.

Tekninen johtaja Juha Hjulgren uskoo, että ajan myötä Ulvilan talousveden laatu paranee. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Ulvilan tekninen johtaja Juha Hjulgren vakuuttaa, että vedenlaadun parantamiseksi tehdään töitä, mutta äkkiratkaisua ei ole luvassa.

Yksi vaihtoehto on lisätä vedenhankintaa Porista. Ulvila selvittää parhaillaan Porin Veden kanssa teknisiä mahdollisuuksia lisätä veden ostoa Porista. Selvitys valmistuu tämän syksyn kuluessa.

– Veden ostaminen Porista parantaisi talousveden toimitusvarmuutta ja osittain myös laatua, sanoo Hjulgren.

Vedensiirtotekniikan lisäksi kyse lienee myös rahasta eli hinnasta, jolla Pori lisävettä Ulvilaan myisi.

Hjulgren muistuttaa, että Ulvilassa satsataan vedenjohtoverkostoon joka vuosi puolesta miljoonasta miljoonaan euroa. Myös vesilaitoksen tekniikkaan on suunnitteilla saneeraus.

Kahden vesilähteen taktiikka

Ulvilan lisäksi myös muut Kokemäenjokilaakson kunnat painivat talousvesikysymyksen kanssa.

Esimerkiksi paljon laadukasta vettä teollisuuden käyttöön tarvitsevassa Harjavallassa ongelmana on pohjaveden riittävyys (siirryt toiseen palveluun).

Vesihuollon tulevaisuus halutaankin ratkaista kuntien yhteistyöllä.

Viime keväänä tehty suunnitelma alueen vedenhankinnan tulevaisuudesta ratkaisisi toteutuessaan nykyiset ongelmat uudella isolla tekopohjavesilaitoksella ja paremmilla vedensiirtoyhteyksillä.

Kokemäen Järilänvuorelle suunniteltu laitos valmistuisi 2040-luvulla ja tuottaisi Porin Harjakankaan laitoksen kanssa alueen tarvitseman talousveden. Sen jälkeen alueen kunnat voisivat luopua nykyisten vedenottamoiden käytöstä.

Uusi tekopohjavesilaitos käyttäisi Kokemäenjoen vettä talousveden lähteeksi. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Yli 50 miljoonaa euroa maksava suunnitelma on saanut kunnilta hyvää palautetta. Noin viiden vuoden kuluttua niiden pitää lopullisesti päättää, toteutuuko jättihanke ja missä muodossa.

Johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta korostaa, että pelkästään uuden vedenhankintamallin toteuttamisen vaatimat pohjatyöt vievät runsaasti aikaa.

– Ensimmäiset selvitykset on tarkoitus aloittaa lähitulevaisuudessa ja kokonaisuudessaan tutkimukselle ja lupaprosessille on varattava aikaa vuosia, Lammila sanoo.