Kyläläiset odottivat asfalttia 30 vuotta – riemu repesi, kun kylän läpi kulkeva tie sai viimein päällysteen: "Tämä on aivan mieletön"

Maaseutukylien läpi kulkeva Ylämaantie kunnostettiin tänä vuonna Lappeenrannassa. Asukkaat ja muut tielläliikkujat kiittelevät, kun soratien kuopat ja nimismiehen kiharat jäivät historiaan.

Lappeenrannan Ylämaantien varteen tehtiin kunnostustöiden yhteydessä myös uusia bussipysäkkejä. Kuva: Riitta Väisänen / Yle

– Minä en vain tykkää siitä. Minä rakastan sitä, naurahtaa Petra Karjalainen.

Lappeenrannan Pulsassa asuvan Karjalaisen rakkauden kohde kylän läpi kulkeva Ylämaantie, jolle on hiljattain vedetty asfalttipäällyste. Sitä ennen maantie numero 3864 oli kylän kohdalla sorapintainen.

Vuoden verran kestäneet tien kunnostustyöt ovat viimeistelyä vaille valmiit. Asfalttipinnan vetämisen lisäksi tien perustusta on uusittu, tietä on levennetty sekä joitakin mutkia on oiottu.

Ylämaantie on pituudeltaan 31 kilometriä. Tietä kunnostettiin vajaan kymmenen kilometrin matkalta.

– Se on mielettömän kaunis tie nyt. Se mutkittelee sopivasti, uutta asfalttia pitkin on mukavaa ajaa. Autot ja hermot kiittävät. Tämä uusi tie on aivan mieletön, Karjalainen sanoo.

Lappeenrannan Pulsassa asuva yrittäjä Petra Karjalainen iloitsee kylän läpi kulkevasta kunnostetusta Ylämaantiestä. Kuva: Riitta Väisänen / Yle

Karjalaiset ovat asuneet Ylämaantien varrella lähes kymmenen vuotta. Tutuksi tulivat aiemman soratien kuopat ja nimismiehen kiharat. Nimismiehen kiharoiksi kutsutaan sorateillä esiintyviä epätasaisia ja aaltomaisia kohtia.

– Autossa olisi voinut tehdä voita, jos olisi ollut kermaa kyydissä. Niin paljon tie tärisytti, Petra Karjalainen kuvailee.

Pulsan Aseman yrittäjä Petra Karjalainen iloitsee uudistetusta tiestä. Riitta Väisänen haastattelee.

Kova liikenne nakersi soratietä

Kuutostieltä Ylämaan taajamaan johtava maantie on kovassa käytössä.

Sitä pitkin kulkee raskasta liikennettä. Lisäksi tienvarren asukkaita kulkee töihin Lappeenrantaan.

Sorapintainen maantie sai asfalttipinnan liki 30 vuoden odotuksen jälkeen. Kuva: Riitta Väisänen / Yle

Alueella on myös yritystoimintaa, kuten Karjalaisten omistama suosittu kahvila- ja majoituspalveluja tarjoava Pulsan Asema. Lappeenrannan keskustasta Pulsaan ajaa reilussa 20 minuutissa.

Pulsan Aseman asiakaskunnassa tapahtui selvä muutos heti asfalttipinnan valmistumisen jälkeen. Asiakkaiksi alkoi tulla aiempaa enemmän moottori- ja polkupyöräilijöitä.

– En tiedä, onko moottoripyöräilijöillä joku salainen somekanava, mutta tänne ilmestyi varmaan kymmeniä moottoripyöräilijöitä ensimmäisenä päivänä, kun oli asfalttipinta. Aiemmin kävi silloin tällöin jokunen moottoripyöräilijä, Karjalainen kertoo.

Sorapinta ei kestänyt kovaa liikennettä

Soratietä pyrittiin pitämään mahdollisuuksien mukaan kunnossa, mutta kova liikenne huononsi tilanteen nopeasti aina takaisin lähtöpisteeseen. Kuoppien ja nimismieskiharoiden ohella tien kantavuus oli paikoin heikko.

Ylämaantien varrella on useita liittymiä. Kuva: Riitta Väisänen / Yle

Paikoitellen nopeusrajoitus oli tien linjoihin nähden liian korkea. Kylien kohdalla nopeusrajoitus on ollut 50–60 kilometriä tunnissa, muualla 80 kilometriä tunnissa.

Tiellä on menneinä vuosina sattunut joitakin liikenneonnettomuuksia. Vuosina 2004 ja 2005 tiellä tapahtui Etelä-Saimaan (siirryt toiseen palveluun)mukaan kuolonkolarit.

Taustalla pitkäjänteinen työ

Ero aiempaan on tänä päivänä huomattava. Kunnostetun tien varrella sijaitsee Pulsan lisäksi Vilkjärven kylä, jonka asukas Jari Karhu katselee uudenkarheaa asfalttipintaa mairea hymy huulillaan.

– Ihan sydäntä lämmittää. Niin mukavalta tuntuu. Soratietä ajellessa piti hampaat irvessä ajaa. Nyt suu kääntyy hymyyn ajellessa, Karhu sanoo.

Vilkjärvellä asuva Jari Karhu on yksi kyläaktiiveista, jotka puskivat Ylämaantien kunnostusta eteenpäin. Kuva: Riitta Väisänen / Yle

Kaupunginvaltuutettunakin keskustan riveissä toimiva Karhu on yksi kyläaktiiveista, jotka aikoinaan lähtivät ajamaan tien kunnostusta eteenpäin. Ensimmäinen aloite kunnostamisesta tehtiin liki 30 vuotta sitten, vuonna 1992.

– Pitkäjänteisyys palkitaan. Porukalla tätä on viety eteenpäin.

Kuusi vuotta sitten kyläläiset päättivät panna isomman vaihteen silmään ja pyysivät paikalle päättäjiä silloista liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä myöten. Berner vieraili Pulsassa vuonna 2017.

– Sanoisinko, että vierailut vaikuttivat siihen, että tämä on saatu aikaan.

Lappeenrannan Vilkjärven kylässä asuva Jari Karhu oli yksi kyläaktiiveista, joka ajoi Ylämaantien kunnostusta eteenpäin. Riitta Väisänen haastattelee.

Rahaa tuli tipoittain valtiolta, ely-keskukselta, Väylä-virastolta ja kaupungilta. Suunnittelutöineen kunnostus maksoi noin 4,2 miljoonaa euroa.

Rahaa ei aina saa, vaikka tarvetta olisi

Maanteiden kunnostukseen myönnettäville rahoille on ottajia. Koko maassa hoidettavana on noin 78 000 kilometriä maanteitä. Luvussa ovat mukana moottoritiet, kevyen liikenteen väylät ja sillat.

Ylämaantie on osoitus siitä, että yksittäinen kohde voi joutua odottamaan rahoitusta vuosia.

Vastaavanlainen tapaus löytyy Lappeenrannan naapurikunnasta Taipalsaarelta, jossa odotettiin Toijantien viiden kilometrin pituisen osuuden päällystämistä yli kymmenen vuotta. Tieosuus kunnostettiin vuonna 2018.

Teiden kunnosta huolehtiminen on ely-keskusten vastuulla. Ely-keskukset tarkkailevat tiestön kuntoa ja kohdistavat toimenpiteitä kiireellisimpiin kohteisiin.

Toiveissa uutta eloa kylille

Jari Karhu uskoo, että Ylämaantien kunnolla on vaikutusta Vilkjärven kylän elinvoimaan. Toiveissa on, että entistä parempi tie toisi mukanaan uusia asukkaita.

– Olen verrannut tiestöä verisuonistoon. Jos suonisto ei ole kunnossa niin veri ei kunnolla virtaa. Kun se saadaan kuntoon, veri alkaa virrata. Tämä tie on kuin verisuoni ja nyt se sykkii, Karhu toteaa.

Maaseutukylien halki kulkevalla Ylämaantiellä on nyt aiempaa mukavampi ajella. Kuva: Riitta Väisänen / Yle