Hyppää sisältöön

Presidentti Sauli Niinistö varoittaa, ettei Suomi voi suhtautua turvallisuusriskeihin muita maita lepsummin

Presidentti Sauli Niinistö muistutti Ulkopoliittisen instituutin 60-vuotisjuhlassa, ettei Suomen suhtautuminen turvallisuusriskeihin voi poiketa muista Pohjoismaista. Valtiot ovat toimineet kriiseissä oman etunsa perusteella.

Presidentti Sauli Niinistö oli pääpuhuja Ulkopoliittisen instituutin 60-vuotisjuhlassa. Taustalla ulkoministeriön alivaltiosihteeri Kai Sauer. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Presidentti Sauli Niinistö arvioi, että valtioiden ensi reaktiot pandemiaan tai pakolaiskriisiin ovat olleet valtioiden omaan, kansalliseen etuun perustuvia.

– Jos muut ympärillämme toimivat omien kansallisten etujensa pohjalta ja me puhtaan pyyteettömästi, se asettaa meidät muita haavoittuvampaan asemaan, Niinistö kuvasi puheessaan keskiviikkona.

Niinistön mukaan Suomi ei saa poiketa samalta polulta verrattuna muihin Pohjoismaihin.

– Suomi ei saa joutua tilanteeseen, jossa samanaikaisesti arviomme sisäisistä ja ulkoisista turvallisuusriskeistä on vähemmän ankara ja lainsäädäntömme vähemmän tiukka kuin muiden kaltaistemme maiden.

Esimerkiksi vuonna 2015 merkittävästi lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän yhteydessä käytiin keskustelua Suomen ja muiden Pohjoismaiden turvapaikkapolitiikasta ja siitä, oliko Suomessa vetovoimatekijöitä, joita muissa maissa ei ollut.

Koronakriisin aikana julkisessa keskustelussa on vertailtu esimerkiksi Suomen ja muiden EU-maiden säädösten tiukkuutta maahantulon osalta.

Presidentti Sauli Niinistö puhui Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Ulkopoliittisen instituutin 60-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingin Musiikkitalossa. Yleisössä oli muun muassa Suomen ja Norjan ulkoministerit sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijoita Pohjoismaista.

Presidentti Sauli Niinistön puheen yleisössä oli muun muassa Suomen ja Norjan ulkoministerit sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijoita Pohjoismaista. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Presidentti varoitti EU:n ja Venäjän suhteiden kuihtumisesta

Niinstö varoitti mahdollisista seurauksista Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden kuihtumisesta olemattomiin.

Vaikka EU:n ja Venäjän välillä on erimielisyyksiä, Niinistön mielestä ei saa menettää mahdollisuuksia käsitellä yhteisiä uhkia Euroopassa.

– Vaarana on, että yhteistyöhön perustuvan turvallisuuden perinne katoaa. Saatamme näin ollen kävellä silmät ummessa keskelle vielä suurempaa konfliktia kuin se, joka nyt on käynnissä.

Presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Suomen Venäjä-suhde perustuu suoraviivaiseen vuoropuheluun. Niinistö ei usko, että lännen ja Venäjän vakaa turvallisuus ja ennustettavat suhteet voivat perustua vain aseelliseen voimaan.

Pohjoismaisille vieraille Niinistö kuvasi Suomen suhdetta sotilasliitto Natoon seuraavasti:

–Naton kumppanimaana Suomi tarkkailee tilanteen kehittymistä tiiviisti ulkopuolelta: missä valossa tulevaisuuden sotilasliitto näkee kumppanuussuhteensa ja pysyykö ovi jäsenyyteen avoimena?

Niinistö toisti: Suomi valmis palveluksiin vakauden edistämiseksi

Presidentti muistutti jälleen kerran, että Suomi on valmis tarjoamaan palveluksiaan jännitteiden purkamiseksi ja vakauden edistämiseksi.

– Olemme edelleen sitoutuneita tarjoamaan hyviä palveluksiamme kansainvälistä strategista vakautta edistävien prosessien helpottamiseksi. Haluamme myös herättää Helsingin hengen uudelleen henkiin.

Helsingin hengellä Niinistö viittasi vuonna 1975 Helsingissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin, joka keräsi silloisen länsi- ja itäblokin maat keskustelemaan saman pöydän ääreen.

Aiemmin presidentti on hahmotellut kansainvälisen turvallisuuden huippukokousta vuonna 2025 Helsinkiin, 50 vuotta ETY-kokouksen jälkeen.

Presidentti Sauli Niinistö arvioi, että kansainvälisessä politiikassa tarvitaan kykyä jakolinjat ylittävään keskusteluun valtioiden välillä.

– Nykyisen vuoropuhelun sijaan, jossa olemme kuuroja toisillemme, tarvitsemme vuoropuhelua, joka aidosti kantaa jakolinjojen yli. Vuoropuhelua, joka ottaa erimielisyytemme huomioon, mutta joka pyrkii rakentamaan luottamusta ja löytämään yhteisiä nimittäjiämme, Niinistö kiteytti puheessaan.

Presidentti muistutti jälleen "ihmisvelvollisuuksista"

Sauli Niinistö toisti ideansa ihmisvelvollisuuksista. Valtioiden pitäisi kyetä ratkaisemaan sodan ja rauhan kysymykset, ilmastonmuutos ja luontokato, pandemiat sekä uusien teknologioiden mukanaan tuomat haasteet.

– Voimme löytää onnistuneita ratkaisuja vain toimimalla yhdessä. Kyse on meidän yhteisistä ihmisvelvollisuuksistamme. Millaisen maailman me jätämme tuleville sukupolville, Niinistö kysyi.

Niinistö hahmotti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yleisölle neljän kohdan, pääpilarin kautta.

Pääkohdat ovat Suomen kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen yhteistyö Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton kanssa, suhde Venäjään sekä Suomen toiminta kansainvälisessä järjestelmässä, YK mukaan lukien, kokonaisvaltaisen turvallisuuden puolesta.

Presidentin mukaan uskottava puolustus perustuu riittäviin sotilaallisiin valmiuksiin ja voimavaroihin.

– Aiemmat ja tulevat hankintamme puolustuksen eri osa-alueille ovat välttämättömiä, jotta pystymme varmistamaan sen, että kansallinen puolustuskykymme pysyy esiin nousevien haasteiden tasalla.

Niinistö ei maininnut puheessaan käynnissä olevia laiva- tai hävittäjälentokonehankintoja, mutta viittaus näiden hankintojen tarpeesta oli selkeä.

Vuonna 1961 perustettu Ulkopoliittinen instituutti on toiminut eduskunnan yhteydessä riippumattomana tutkimuslaitoksena viidentoista vuoden ajan. Ulkopoliittinen instituutti tuottaa tutkimuksia poliittisille päättäjille ja tiedeyhteisölle.

Puolustusselonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen puolustusselontekoa.

Selonteon mukaan suurvaltojen keskinäinen kilpailu on edelleen voimistunut, mikä vaikuttaa myös Suomen turvallisuuteen. Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut valtatasapainoa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen eli jäsenyysmahdollisuuden säilyminen avoimena Naton edellytykset täyttäville maille. Toimiva naapuruussuhde Venäjän kanssa on Suomelle tärkeä, selonteossa todetaan.

Voit keskustella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta torstaihin 30.9. 2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.

Katso lisää: