Hyppää sisältöön

Pilaavatko tornitalot sisällissodan taistelupaikalta avautuvan maiseman? Tampereen Kalevan uudistuksessa pitää ottaa huomioon yllättäviä asioita

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että näkymiä Kalevankankaalta itään ja koilliseen säästetään. Tämä oli valkoisten päähyökkäyssuunta vuoden 1918 verisessä kiirastorstain taistelussa.

Maisema Kalevanharjulta alas rakennettuun Kalevaan päin. Kerrostaloja kuusten latvojen takana.
Arvokas maisema-alue Tampereen Kalevankankaalla saa ympärilleen uusia rakennuksia. Kalevan ja Hakametsän alueelle rakennetaan kiivaasti, mutta Pirkanmaan maakuntamuseon mielestä arvokas näkymä pitää huomioida. Video: toimittaja Antti Palomaa, kuvaaja Harri Lehtikevari / Yle

Tampereen Kalevan alueelle kohoaa vauhdikkaasti uusia kerrostaloja. Myös Hakametsän jäähallin ympäristöön suunnitellaan runsaasti lisää rakennuksia.

Uusien asuntojen kaavoittamisessa pitää aina ottaa lukuisia asioita huomioon. Kalevan ja Hakametsän alueella listassa on yllättävä kohta.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että asemakaavan valmistelussa otetaan huomioon Kalevankankaan historiallinen, vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä taistelupaikka. Alueella käytiin kiirastorstain suurtaistelu, joka oli verisin koko Tampereen valtauksessa.

Maakuntamuseo antoi kesällä lausunnon Kalevan ja Hakametsän paikalliskeskuksen kaavaluonnoksesta. Kaava-alue sijoittuu Kalevan Prisman ympäristöön. Alueelle on tulossa uuteen kaupunkiaukioon kytkeytyvä kauppakeskuslaajennus, asuntoja sekä pysäköintitiloja.

– Tämä näkymä harjulta kohti itää ja koillista, eli valkoisten päähyökkäyssuuntaa, on tärkeä. Sen ymmärrettävyys, avonaisuus tietyssä määrin, pitäisi pyrkiä säilyttämään, sanoo Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luoto.

– Jos ollaan vaikka täysin kerrostalojen keskellä ja siinä kerrottaisiin, että tässä on taisteltu, niin vähän se jää heikoksi se asian ymmärrettävyys, sanoo Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Miinu Mäkelä.

Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Miinu Mäkelä seisoo Tampereen Kalevanharjulla. Kuva: Antti Palomaa / Yle

Maisemaselvitystä pitää täydentää

Vuoden 1918 kiirastorstain taistelussa valkoiset hyökkäsivät idästä ja koillisesta. Punaiset olivat linnoittautuneet Kalevanharjulle.

Taistelupaikalla näkyy yhä kuoppia, joiden oletetaan olevan punaisten tekemiä taisteluasemia. Tarkkaa tietoa kaivanteista maakuntamuseolla ei ole, koska aluetta ei ole arkeologisin kaivauksin tutkittu.

Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija Kirsi Luoto ehdottaa, että Kalevankankaan taistelupaikkaa kannattaisi tutkia esimerkiksi metallinpaljastimien avulla. Kuva: Antti Palomaa / Yle

Maakuntamuseo esittää lausunnossaan, että maisemaselvitystä pitää täydentää, jotta saataisiin riittävästi tietoa siitä, miten korkea rakentaminen taistelupaikan kiinteään muinaisjäännökseen vaikuttaa. Kaavahanketta varten tehdyissä selvityksissä tätä näkökulmaa ei ole vielä käsitelty.

Kiinteän muinaisjäännöksen kannalta hyvänä vaihtoehtona maakuntamuseo pitää korkean rakentamisen sijoittamista Sammonkadun tuntumaan. Tämä näkökulma toteutuu kaavaluonnoksessa.

– On hyvä, että korkeaa rakentamista suunnitellaan asemakaava-alueen pohjoisosaan, eikä eteläosaan, jossa se tukkisi tämän näkymän viimeisetkin rippeet, Kirsi Luoto sanoo.

Kalevanharjun ja Prisman välissä on jo nyt monia rakennuksia, mutta mikään niistä ei ole muutamaa kerrosta korkeampi.

Prisman viereen kaavailtujen tornitalojen lisäksi historiallisen taistelupaikan lähelle suunnitellaan useita muitakin kerrostaloja (siirryt toiseen palveluun). Myös niitä koskevan kaavan valmistelussa maakuntamuseo on korostanut, että talot eivät saa olla liian korkeita.

Vanhan taistelupaikan läpi kulkee pyörä- ja kävelyreitti kohti Kalevan Prisman aluetta. Kuva: Antti Palomaa / Yle

Tornitalojen kerrosluku pieneni jo

Aiemmin kaupunki järjesti Kalevan ja Hakametsän paikalliskeskuksesta arkkitehtikilpailun (siirryt toiseen palveluun). Voittajatyössä esitettiin yli 20-kerroksisia rakennuksia. Nykyisessä kaavaluonnoksessa kerroksia on korkeintaan 15.

Maakuntamuseo on aiemmin kiinnittänyt huomiota myös siihen, miten alueelle suunniteltu korkea rakentaminen sopii Kalevanharjun jatkoksi kaukaa katsottuna.

Maakuntamuseo on tyytyväinen siihen, että vaikutukset kaukomaisemiin on nyt kaavaluonnoksessa tarkasteltu laadukkaasti. Selvityksen perusteella rakentaminen ei vaikuta merkittävästi Kalevanharjun selänteen rooliin etelästä päin katsottuna.

Korkeita taloja suunnitellaan Kalevan Prisman edustalle.

Uusi rakentaminen näkyy etelästä avautuvassa kaukomaisemassa vain osana harjun itäpuolella olevaan Vuohenojan maisemalliseen solmukohtaan muodostuvaa rakentamisen keskittymää. Maakuntamuseo katsoo, että hanke ei näin ollen uhkaa Kalevanharjun valtakunnallisesti arvokkaan maiseman säilymistä.

Kalevanharju on osa Pirkanmaan harjuketjua, joka on inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Valtioneuvosto ei ole vielä vahvistanut inventointia, mutta maakuntakaavassa harjuketju on merkitty vähintäänkin maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Millaista Tamperetta juuri nyt rakennetaan? Katso Tampereen päivän kunniaksi tehty lähetys kaupungin kattojen yltä:

Maisema Pyynikin näkötornista
Miten Tampereen profiili on muuttunut? Tampere on turboahdettu esimerkki tiivistysrakentamisesta ja kaupunkien kehittymisestä 2000-luvulla. Tampereen päivän kunniaksi näytämme uudistuneen kaupungin sellaisesta kulmasta, johon yleisöllä ei tavallisesti ole pääsyä.

Lue lisää:

.
.