Isabella nielaisi kokaiinipussukat Brysselissä ja lensi Suomeen – tulli iski kentällä, pikasyyte tuli päivässä

Syyttäjät toivovat poliisilta ja tullilta lisää juttuja pikahaastemenetelmään. Pikahaasteen avulla kuukausien rikosprosessi hoituu muutamassa viikossa. Italialainen Isabella sai pikahaasteen viime kesänä.

Näin työskentelee tullikoira Massi
Näin työskentelee tullikoira Massi
  • Katso video jutusta - "Joku hermostuu, joku pakenee", tullimies kertoo tarkastuksista.

19-vuotias Isabella astuu ulos lentokoneesta Helsinki-Vantaan lentokentällä ja lähtee kävelemään muiden matkustajien kanssa kohti ulko-ovea.

Isabella on lentänyt Suomeen Brysselin kautta Itävallasta.

Hän ei ole ihan tavallinen turisti.

Brysselissä Isabella on niellyt useita pieniä pussukoita, joihin on pakattu yhteensä yli 200 grammaa kokaiinia.

Jos huumepaketit hajoaisivat Isabellan kehossa, hän olisi hengenvaarassa.

Lentokentällä työskentelevä tullitarkastaja kiinnostuu Isabellasta.

Isabellan matkatavarat tutkitaan, mutta niistä ei löydy mitään laitonta. Ei myöskään vaatteiden alta, kun Isabellalle tehdään henkilötarkastus.

Lopulta hänet viedään oikeuslääkärin tutkimukseen ja röntgenkuviin. Siellä Isabellan kehosta paljastuu jotain, joka ei kuulu sinne.

Italialainen Isabella ei tiedä vielä tuolloin, että hän joutuu pian tutustumaan suomalaiseen pikahaasteeseen.

Isabellan nimi on muutettu. Tiedot tähän juttuun on saatu syyttäjän ja tuomioistuinten asiakirjoista.

Tullin henkilöt tarkkailevat peiliseinän takana matkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kuva: Mikko Koski / YLE

Pikahaasteella rikosprosessi rivakasti liikkeelle

Pikahaastemenetelmä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että rikosprosessi käsitellään hyvin pikaisesti.

Kun poliisi tai tullin tutkija kohtaavat sellaisen rikoksesta epäillyn, jonka tavoittaminen jälkikäteen saattaa olla vaikeaa, tutkija voi ottaa yhteyttä syyttäjään ja kysyä pikahaasteen mahdollisuutta.

Jos syyttäjä päättää tehdä pikahaasteen, prosessi lähtee rivakasti liikkeelle.

Kuulustelut tehdään heti ja aineisto lähetetään syyttäjälle sähköisesti.

– Syyttäjä kirjoittaa parissa tunnissa haasteen, jonka tutkija antaa tiedoksi vastaajalle, kertoo Etelä-Suomen syyttäjäalueen johtava aluesyyttäjä Harri Lindberg.

Normaalista poliisin esitutkinta ja syyteharkinta kestävät useita kuukausia, joskus jopa vuosia.

Pikahaasteita annetaan eniten seuraavissa paikoissa.

  • Lentokenttä
  • Satamat
  • Rajanylityspaikat

– Pikahaasteita saavat tyypillisesti sellaiset ulkomaalaiset, joilla ei ole Suomessa osoitetta. Toinen ryhmä ovat Suomessa asuvat vaikeasti tavoitettavat henkilöt, sanoo Lindberg.

  • Pikahaaste voidaan antaa lievemmissä rikosepäilyissä.
  • Vakavammissa rikosepäilyissä voidaan käyttää pikahaastetta, jos syytetty osallistuu oikeudenkäyntiin.
Koronarajoitusten poistuessa myös rikosten tekijät alkavat jälleen matkustella, sanoo johtava aluesyyttäjä Harri Lindberg. Kuva: Mikko Koski / YLE

Isabella kertoo tuoneensa huumeen palkkiota vastaan

Isabella ulostaa kehostaan huumepussukat, ja ne lähetetään tutkittavaksi keskusrikospoliisin (KRP) laboratorioon.

Isabella vangitaan epäiltynä törkeästä huumerikoksesta.

Syyttäjä odottaa laboratorion lausuntoa, jotta hän varmistuu siitä, mitä huumetta Isabella on tuonut Suomeen.

KRP:n lausunnon mukaan mukaan aine on kokaiinia, jonka pitoisuus on 55 prosenttia.

Isabella kertoo tullin tutkijoille kuljettaneensa kokaiinin Suomeen palkkiota vastaan.

Kun huumejutun aineisto on kasassa, tullin tutkija lähettää sen syyttäjälle.

Syyttäjä nostaa syytteen seuraavana päivänä. Vajaan viikon kuluttua Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antaa tuomionsa.

Tyypillisesti Isabellan kaltaisen huumejutun rikosprosessi kestää paljon pidempään.

– Siihen menisi aikaa puolesta vuodesta vuoteen, sanoo johtava aluesyyttäjä Harri Lindber.

Pikahaasteita kirjoitetaan yötä päivää

Suomessa on ollut pikahaastemenetelmä käytössä jo 15 vuotta.

Pikahaasteiden määrä on kasvanut jatkuvasti, ja muutama vuosi sitten toimintaa laajennettiin.

Nyt syyttäjät kirjoittavat pikahaasteita virka-aikaan, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Pikahaasteita kirjoitetaan vuodessa noin 500.

Niiden määrä notkahti muutamaan sataan viime vuonna, mutta rajoitusten poistuessa ollaan pian jälleen normilukemissa, uskoo johtava aluesyyttäjä Harri Lindberg.

– Pikahaasteiden määrä nousee hyvin nopeasti. Kyllä myös rikoksia tekevät ihmiset liikkuvat innokkaammin.

Tullin huume-ja rahakoira Massi nuuskii matkustajia ja matkatavaroita Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kuva: Mikko Koski / YLE

Lentokentillä, rajanylityspaikoilla ja satamissa pikahaaste tulee tyypillisesti seuraavista rikosepäilyistä.

  • Huumerikos
  • Tupakan salakuljetukseen liittyvä veropetos
  • Väärennetty matkustusasiakirja

Suomen sisällä pikahaasteita tulee enite näistä kahdesta rikosepäilystä.

  • Rattijuopumus
  • Varkaus

Kun henkilö saa pikasyytteen, hänet haastetaan oikeuteen poissaolevana.

Rikosjuttu käsitellään tuomioistuimessa normaalisti. Jos epäiltyä ei ole vangittu tutkinnan aikana, hän on usein poistunut Suomesta jo ennen oikeuskäsittelyä.

Miksi joku haluaisi suorittaa esimerkiksi sakkorangaistuksen, jos hän ei ole enää edes Suomessa?

– Maksamattomat sakot voivat estää myöhemmin viisumin saannin Suomeen, johtava syyttäjä Lindberg sanoo.

Jos sakot ovat maksamatta, maahantulo on vaikeaa, vaikka viisumia ei tarvitsisikaan.

– Jos esimerkiksi satamassa huomataan maksamattomat sakot tai se, että niitä on alettu muuntaa vankeudeksi, niin siitä tulee tietysti ongelmia maahantulossa.

Tullin huume-ja rahakoira Massin avulla moni on jäänyt kiinni huumeiden maahantuonnista Helsinki-Vantaan lentokentällä.

"Joku hermostuu, joku pakenee", tullimies kertoo videolla tarkastuksista

Tullin huume ja rahakoira Massi.
Tullitarkastaja Timo Pasanen kertoo videolla, mitä matkustajat tekevät, kun jäävät kiinni ja joutuvat tarkastukseen.

Satoja syytteitä perutaan vuosittain

Syyttäjät joutuvat usein perumaan syytteitä, koska syytettyä ei saada haastattua oikeuteen esimerkiksi siksi, että hän poistunut Suomesta.

Koko maan osalta ei ole tilastoja perutuista syytteistä, mutta pääkaupunkiseudulla kyse on sadoista syytteistä vuosittain.

– Pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa on vuosittain 200-300 juttua, joissa epäiltyä ei saada haastettua, Harri Lindberg sanoo.

– Tapauksia olisi puolet enemmän, jos pikahaastemenettelyssä näitä asioita ei saataisi käsiteltyä.

Lindbergin mukaan pikahaasteita kirjoitetaan jo nyt "hyvä määrä".

Syyttäjälaitoksesta lähtee kuitenkin terveiset poliisille ja tulliin.

– Juttuja tulee paljon, mutta enemmänkin voisi tulla, Lindberg sanoo.

Isabella haluaa pois vankilasta

Isabella suorittaa parhaillaan kahden vuoden huumetuomiotaan suomalaisessa vankilassa.

Hän saattaisi olla kaukana Suomesta, jos häntä ei olisi vangittu tutkinnan alussa ja juttua ei olisi käsitelty pikamenettelyssä.

– Jos henkilö olisi vain kuulusteltu ja päästetty vapaaksi, prosessi olisi edennyt kuten yleensä vakavissa rikoksissa. Syyttäjä olisi laatinut tällöin haastehakemuksen ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen.

Isabellan huumetuomio ei ole lainvoimainen. Hän valitti siitä kuukausi sitten Helsingin hovioikeuteen.

Hovioikeus ei ole vielä käsitellyt Isabellan huumejuttua.

Lue myös: