Suomen suurin puukoulu mitoitettiin tulevaisuuden putoavalle lapsimäärälle – jo vuoden jälkeen yli 100 oppilasta joutui evakkoon, koska se on liian pieni

Uusien koulujen rakentaminen on hankalaa alueilla, joilla lasten määrän on ennakoitu putoavan selvästi seuraavien 20 vuoden aikana. Näin on käynyt esimerkiksi Imatralla. Liian isoja kouluja ei haluta rakentaa.

Imatralle on muuttanut viime vuosina paljon lapsiperheitä. Monet ovat halunneet lapsensa uuteen puukouluun. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Imatralla sijaitseva Suomen suurin puukoulu on käynyt liian ahtaaksi vain reilu vuosi valmistumisensa jälkeen.

Osa koulun oppilaista on siirretty syksyllä opiskelemaan moduuleihin. Koulussa on 750 oppilasta, joista noin 130 käy tällä hetkellä koulua moduuleissa.

Koulukeskus otettiin käyttöön Mansikkalan kaupunginosassa viime syksynä. Yhtenäiskoulun lisäksi siellä toimivat vuoropäiväkoti ja lukio.

Koulukeskus mitoitettiin alun perin 1400 ihmiselle, mutta tilanpuute alkoi vaivata jo alkumetreillä. Aluksi syyksi kerrottiin koronarajoitusten vaatimat turvavälit.

Tilanteen piti parantua, kun rajoitukset hellittäisivät. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Paljon uusia perheitä

Puukoulun johtava rehtori Lasse Tiilikka kertoo, että koulu on mitoitettu tulevaisuuden oppilasennusteiden mukaan. Kaupunki on laskenut, että oppilaita on 2030-luvulla nykyistä vähemmän. Tiilikan mukaan oppilasmäärän laskuun varautuminen on yleinen trendi kunnissa.

– En tiedä yhtään Suomen kuntaa, jossa olisi tehty tilamääritykset uudisrakennuksiin sen hetkisen lapsimäärän perusteella vaan tulevaisuuden lukujen perusteella, toteaa Tiilikka.

Puukoulun johtava rehtori Lasse Tiilikka sanoo, että kesän aikana rakennetut väliseinät ovat toimineet hyvin. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Imatralle on kuitenkin muuttanut viime vuosina paljon lapsiperheitä, minkä seurauksena koululaisten määräkin on lisääntynyt. Tiilikka sanoo, että alkuvuosien ahtaus johtuu myös koulun ja Mansikkalan alueen vetovoimasta.

– Tämä alue on niin äärimmäisen suosittu, että meillä on ollut paljon toissijaisia hakijoita Imatran sisällä. Olemme ottaneet luokkia täyteen, kun on mahtunut muutama oppilas lisää, ja oppilaiden kokonaismäärä on noussut tästä syystä.

Jo koulukeskuksen suunnitteluvaiheessa tilantarve kasvoi hiukan alkuperäisestä, kun sinne päätettiin sijoittaa myös viisivuotiaiden esiopetuksessa käyvät viskarit. Ulkoseiniä ei kuitenkaan enää lähdetty siinä vaiheessa siirtämään.

"Ei varaa rakentaa tyhjää tilaa"

Myös Imatran naapurissa Lappeenrannassa sijaitsevaan Sammonlahteen on tulossa koulu, joka on mitoitettu liian pieneksi nykyiselle oppilasmäärälle. Uuteen kylätaloon sijoittuva Sammontalon koulu on mitoitettu 640 oppilaalle, mutta sinne on tulossa 890 oppilasta.

Koulun mitoituksessa on käytetty vuoden 2034 oppilasmääräennustetta, jonka mukaan oppilaiden määrä putoaa.

– Kaupungilla ei ole varaa rakentaa tyhjäksi jäävää tilaa. Siksi koulua ei mitoiteta tämän hetken tai Sammontalon valmistumishetken oppilasmäärän mukaan, kertoo hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Juhani Junnilainen Lappeenrannan kaupungilta.

Koulutilojen lisäksi Sammontaloon rakennetaan tilat kuudelle varhaiskasvatusryhmälle ja kolmelle esiopetusryhmälle. Sammontaloon tulee myös liikuntatilat, nuorisotilat sekä kirjasto.

Sammontalon on määrä valmistua vuoden 2024 aikana. Siirtymävaiheessa hyödynnetään koulun lähellä olevan autioituvan ostarin, Sammontorin ja toisen lähikoulun tiloja. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiloista osa suunnitellaan niin, että ne toimivat tarvittaessa joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen tiloina.

– Jos näyttää, että väestöennusteet toteutuvat toisin kuin on ennustettu ja lapsimäärä kasvaa, asia linjataan uudestaan. On mahdollista joko rakentaa uutta tai hyödyntää olemassaolevia tiloja, toteaa Junnilainen.

Imatran puukoulun oppilaat tarvitsevat lisätiloja ainakin seuraavat kaksi vuotta. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Koulun rakentaminen on nykypäivänä varsin monimutkainen palapeli. Trendinä on rakentaa kuntakeskuksiin yli tuhannenkin oppilaan yhtenäiskouluja, joissa voivat toimia kaikki oppilasasteet esiopetuksesta lukioon.

Myös tilaratkaisut tehdään nykyään yksilöllisesti toisin kuin 30 tai 40 vuotta sitten rakennetuissa kouluissa. Tuolloin kunnissa oli koulurakentamista varten valmiit teoreettiset tilaohjelmapohjat, joihin oppilaiden määrä suhteutettiin, jos kunta sai koulun rakentamiseen valtiontukea.

Nykyisin koulun tilaohjelma perustuu käyttäjien kanssa alusta alkaen tehtävään yhteistyöhön, moniin tilaohjelmaan vaikuttaviin muuttujiin sekä koulun pedagogiseen ja toiminnalliseen visioon.

– Se ei ole enää niin yksinkertaista kuin 1970-80-luvuilla, kun otettiin vain teoreettisesta tilaluettelosta oppilasmäärältään sopivan kokoinen koulu, toteaa viime vuonna eläkkeelle jäänyt, mutta edelleen koulusuunnittelun konsultointia tekevä Opetushallituksen entinen yliarkkitehti Reino Tapaninen.

Isoissa kaupungeissa liian pieniä kouluja?

Koulua suunnitellessa on nykyisin otettava huomioon monia muitakin muuttujia, kuten opetusryhmien määrä ja koko sekä oppiaineiden yhteistyö ja viikkotunnit.

Usein kunnan toive on, että koulut olisivat muunneltavia, koska opetussuunnitelmassa korostetaan ryhmätöitä ja yhdessä tekemistä. Tiloja voidaan yhdistää ja eriyttää esimerkiksi väliseinien avulla.

Kaikki puukoulun tiloja ei ole saatu vielä käyttöön koronarajoitusten vuoksi. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Lisähaastetta suunnitteluun tuo se, että koulun koko mitoitetaan tulevien vuosien oppilasmäärän mukaan. Ennuste voi ulottua 15-20 vuoden päähän.

– Oppilasmäärät lasketaan niin pitkälle tulevaisuuteen kuin pystyy arvioimaan. Ennusteet voivat tietysti yllättääkin, kun väki muuttaa. Vanhemmat monesti valitsevat asuinpaikan sen mukaan, millaiset palvelut alueella on.

Tapaninen ei usko, että liian pienistä kouluista tulisi yleinen ongelma ainakaan pienemmissä kunnissa. Suurin riski siihen on hänen mielestään pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

– Siellä voi tulla isojakin ylityksiä.

Toisaalta hiipuvissa kunnissa ei välttämättä uskalleta lähteä rakentamaan isoja kouluja, vaikka tällä hetkellä oppilasmäärä olisikin kasvussa. On pelko, että nuoret perheet muuttavat tulevaisuudessa kasvukeskuksiin.

– Tiedän kuntia, joissa on päätetty ettei korjata vanhaa koulua eikä rakenneta uutta, vaan otetaan väistötilat vaikkapa kymmeneksi vuodeksi. Jos oppilasmäärä menee kovastikin alaspäin, tiloista luovutaan.

Imatralla tarvitaan lisätiloja ainakin kaksi vuotta

Imatralla koulukeskuksen sisätiloissa on tehty kesän aikana erilaisia ratkaisuja, jotta tilaa saataisiin lisää. Sinne on tehty esimerkiksi väliseiniä. Moduulit on vuokrattu ensi kevääseen asti.

Kaupungin perustama työryhmä selvittää parhaillaan eri vaihtoehtoja, miten puukoulun tilaongelma saadaan ratkaistua. Johtava rehtori Lasse Tiilikka sanoo, että voi viedä jopa neljä vuotta ennen kuin lopullinen ratkaisu löytyy.

Imatran puukoulu on mitoitettu 1400 henkilölle. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Sitä ennen on arvioitava, minkä verran oppilaita Mansikkalassa on tulevina vuosina.

– Tämä on vähän kaksipiippuinen asia. Toivoisi, että Imatralle syntyisi ja muuttaisi lapsia. Olisi kuitenkin suositeltavaa, että he mahtuisivat yhteen rakennukseen. Minimissään kaksi seuraavaa lukuvuotta tarvitaan lisätiloja muualta, arvioi Tiilikka.

Koronatilanne rajoittaa vielä toistaiseksi Imatran puukoulun tilojen täysimittaista hyödyntämistä. Pyrkimys on, ettei esimerkiksi alakoulun oppilasryhmiä sekoiteta keskenään enempää kuin on välttämätöntä. Myöskään isoja kokoontumisia ei vielä järjestetä.

– Koulussa on loistavia isojen kokoontumisten tiloja. Odotamme kovasti, että pääsemme käyttämään niitä.

Lue myös: