Hollannin asuntokriisi on ajanut ulkomaisia opiskelijoita jopa telttaleireihin – Tuukka Palonen löysi asunnon kulkemalla kadulla kyltti kädessä

Hollannissa pitkään jatkunut pula kohtuuhintaisista asunnoista näkyy muun muassa ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden arjessa. Maassa pohditaan jo ulkomaisten opiskelijoiden määrän rajaamista.

Vuonna 2018 Hollantiin opiskelemaan muuttanut Tuukka Palonen löysi lopulta asunnon kantamalla hakuilmoitustaan ympäri Utrechtia. Kuva: Tuukka Palosen albumi

Kun Tuukka Palonen muutti opiskelemaan Hollannin Utrechtiin syksyllä 2018, ensimmäisen virallisen asunnon löytämiseen meni neljä kuukautta.

– Olin kuullut etukäteen, että Hollannissa on vaikea löytää asuntoa, mutta en odottanut sellaista, mitä se sitten todellisuudessa oli, Palonen sanoo.

Jo ennen muuttoa kävi selväksi, ettei asuntoa pystyisi löytämään Suomesta käsin. Niinpä Palonen saapui syksyllä kymmenientuhansien muiden ulkomaisten opiskelijoiden kanssa Hollantiin ja asui vuoroin täyteen buukatuissa hostelleissa, Airbnb-majoituksissa ja kavereiden luona.

Laukkuja raahatessa majoituksesta toiseen piti myös aloittaa opiskelu ja arki uudessa maassa.

Asunnonvälityssivustot ja Facebook-ryhmät tuottivat vesiperän. Jokaiseen asuntoon oli hakijoita tulvaksi asti. Harvoin Palosen viesteihin edes vastattiin.

– Tosi usein jo asuntoilmoituksissa luki, että ei kansainvälisille opiskelijoille (siirryt toiseen palveluun). Sen tyyppistä syrjintää.

Palosen ja hänen silloisen tyttöystävänsä ensiasunto löytyi viimein kuukausien jälkeen, mutta ei aivan perinteisintä reittiä.

– Lopulta hommattiin isot kartongit ja kirjoitettiin niihin tussilla englanniksi ja hollanniksi, että ollaan kodittomia ja etsitään asuntoa. Käveltiin sitten kylttien kanssa ympäri kaupunkia ja sitä kautta lopulta saatiin kämppä. Piti päästä tarpeeksi lähelle ihmisiä, Palonen sanoo.

Tuhannet ihmiset kokoontuivat 12. syyskuuta 2021 Amsterdamin Westerparkiin vaatimaan tasa-arvoisempaa asuntopolitiikkaa. Kuva: Ana Fernandez / AOP

Epätasa-arvoinen asuntopula

Hollantia koettelee vakava pula kohtuuhintaisista asunnoista. Puhutaan jo asuntokriisistä (siirryt toiseen palveluun).

Asuntojen hinnat Hollannissa ovat tämän vuoden alkupuoliskolla nousseet peräti 14,6 prosenttia, kertoo talouslehti Financial Times (siirryt toiseen palveluun). Nousutahti on EU:n kiivaimmasta päästä.

Ongelma on jatkunut jo pitkään. Pienessä ja tiheään asutussa maassa arvellaan olevan tällä hetkellä asukaslukuun nähden 330 000 asuntoa liian vähän, ja väkimäärä vain kasvaa.

Samoin kasvaa tyytymättömyys. Syyskuun puolivälissä Amsterdamissa järjestettiin mielenosoitus (siirryt toiseen palveluun), jossa 15 000 ihmistä vaati hallitukselta välittömiä toimia asuntopulan ratkaisemiseksi. Toista suurmielenosoitusta kaavaillaan lokakuussa Rotterdamiin.

Amsterdamin mielenosoitukseen osallistui myös useita opiskelijoita. Kuva: Romyo Arroyo / AOP

Asuntopulan vaikutukset eivät jakaudu tasapuolisesti, sanoo Delftin teknillisen yliopiston asuntomarkkinaprofessori Peter Boelhouwer yleisradio Nosille (siirryt toiseen palveluun). Tilanteesta kärsivät esimerkiksi vähävaraiset, työttömät ja maahanmuuttajat.

– Joillekin ihmisille, ulkopuolisille, tämä on asuntokriisi, mutta toisille, sisäpiiriläisille, tämä ei ole mikään ongelma. Sisäpiiriläiset hyötyvät hintojen noususta ja sijoittavat toiseenkin asuntoon. Kamppailu on aina ollut epätasaista, mutta nyt ulkopuolisten määrä kasvaa huomattavasti, Boelhouwer sanoo.

Vielä 1980-luvulla eriarvoistavaksi arvosteltua asuntopolitiikkaa vastustettiin Hollannissa kiivaasti muun muassa talonvaltauksin. Professori sanoo ihmettelevänsä lähinnä sitä, miksi ihmiset ovat alkaneet protestoida pitkään huonontunutta tilannetta vasta nyt.

Yliopisto kehotti vaihtamaan yliopistoa

Opiskelijoiden osalta helpotusta ei ole näkyvissä, sillä ulkomaisia opiskelijoita suuntaa Hollantiin joka vuosi yhä enemmän. Viime vuonna heitä oli koulutuksen kansainvälistymistä edistävän Nuffic-järjestön (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähes 104 000.

Brexitin jälkeen yhä useamman EU-kansalaisen opintopolku vie kohti Hollannin lukuisia englanninkielisiä tutkintoja, ja pandemian taittumisen myötä (siirryt toiseen palveluun) hetkellinen muuttotulppa on tänä syksynä poistunut.

Maan itäosassa sijaitseva Twenten yliopisto kehotti elokuussa EU-maista tulleita opiskelijoita jopa harkitsemaan yliopiston vaihtoa kaupungin asuntopulan vuoksi, kertoo hollantilaislehti AD (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisetkin opiskelijat ovat löytäneet Hollannin. Kelan (siirryt toiseen palveluun) mukaan maassa opiskelevien suomalaisten määrä kasvoi koko 2010-luvun ajan, ja Hollanti on neljänneksi suosituin opintokohde Britannian, Ruotsin ja Viron jälkeen.

Nufficin mukaan viime vuonna Hollannissa opiskeli 1 260 suomalaista.

Amsterdamin syyskuinen asuntomielenosoitus oli viime aikojen suurimpia. Samanlaista suunnitellaan Rotterdamiin lokakuussa. Kuva: Koen van Weel / EPA

Tuukka Palonen palasi pandemian vuoksi vuodeksi Suomeen, mutta tänä syksynä hän suuntasi takaisin Utrechtiin päättämään opintojaan. Tilanne on sama kuin viimeksi. Hän on asunnoton ja majailee tällä hetkellä kaverinsa luona.

– Ei tämä ole henkilökohtaisesti hirveästi rassannut, mutta se vie paljon resursseja. Asia on koko ajan mielessä, ja kämpän etsimiseen joutuu käyttämään päivittäin aikaa kaiken muun ohessa, Palonen sanoo.

Palonen on pyytänyt apua yliopistoltaan, mutta sieltä on kerrottu, että prioriteettina on löytää majoitus EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Palosen tuttavapiiristä löytyy värikkäitä kertomuksia. Jotkut opiskelukaverit ovat löytäneet asunnon puolentoista tunnin junamatkan päästä Utrechtista. Joku nukkuu asuntoautossa leirintäalueella, toiset ovat turvautuneet telttoihin.

Viime vuosina esimerkiksi Tilburgissa (siirryt toiseen palveluun) ja Groningenissa (siirryt toiseen palveluun) yliopistot ja opiskelijajärjestöt ovat pystyttäneet ulkomaisille asunnottomille opiskelijoille jopa kokonaisia telttaleirejä, joissa he ovat voineet majoittua ensimmäisten opiskeluviikkojensa ajan.

Sohvia ja ilmapatjoja opiskelijoille

Pohjoisessa Groningenin kaupungissa opiskelijajärjestöt lyöttäytyivät kesällä yhteen ja perustivat opiskelijoille väliaikaismajoitusta etsivän järjestön Shelter our Students (siirryt toiseen palveluun) (SOS). Järjestön tiedottaja Marinus Jongman vertaa palvelun logiikkaa reppureissaajien suosimaan sohvasurffaukseen.

SOS:n verkkosivujen kautta muualta muuttaneet opiskelijat voivat rekisteröityä majoituksen tarvitsijoiksi ja paikalliset asukkaat majoituksen tarjoajiksi.

– Meidän kauttamme 250 ulkomaista opiskelijaa nukkuu nyt sohvilla, ilmapatjoilla ja vierashuoneissa eri puolilla kaupunkia, Jongman kertoo.

Ratkaisu on tietenkin vain väliaikainen, mutta se yrittää vastata kaikkein akuuteimpaan tarpeeseen, jotta kukaan ei joutuisi ainakaan kadulle nukkumaan.

– Hollantiin muuttaa 19–20-vuotiaita nuoria unelmiensa perässä opiskelemaan, ja sitten heitä joutuu kodittomiksi. Olen kuullut surullisia tarinoita opiskelijoista, jotka ovat joutuneet nukkumaan autoissa ja bussipysäkeillä. Se on sydäntäsärkevää, Jongman sanoo.

Opiskelijajärjestöt ovat muuallakin maassa tarttuneet toimeen. Vastaavia hätämajoitusjärjestöjä on hiljattain perustettu myös Amsterdamiin, Maastrichtiin ja Enschedeen.

Shelter our Students -järjestön aktiivit valtasivat yhden Groningenin yliopiston rakennuksista mielenosoituksessaan 9. syyskuuta. Kuva: Siese Veenstra / EPA

Kiintiöitä ulkomaisille opiskelijoille?

Hollantilaiset yliopistot kansainvälistivät 2000-luvulta alkaen opinto-ohjelmiaan tavoitteenaan juurikin houkutella ulkomaisia opiskelijoita.

Porkkana on osoittautunut liiankin houkuttelevaksi: ulkomailta tulleiden opiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Se on asuntopulan rinnalla huono yhtälö.

Nyt hallitus on leikkaamassa rahoitusta (siirryt toiseen palveluun) koulutuksen kansainvälisyyttä edistävältä Nufficilta. Yliopistot ja hallitus tavoittelevat (siirryt toiseen palveluun) myös englanninkielisten opinto-ohjelmien paikkamäärän rajoittamista ja lukukausimaksujen korottamista EU:n ulkopuolelta tuleville.

Groningenin SOS-järjestö toivoo hallitukselta lisää toimia, jotta vastaavaa opiskelijoiden asuntokriisiä ei enää ensi syksynä jouduttaisi kokemaan.

– Tämä on epäsuosittu ehdotus, mutta ulkomaisten opiskelijoiden määrän rajaaminen asuntotilanteen mukaiseksi auttaisi. Ei ole reilua heillekään tulla kutsutuksi tänne ilman, että asuntoja on tarjolla, sanoo Marinus Jongman.

Tuukka Paloselle Hollannin kansainvälisyys, eloisuus ja tapahtumarikkaus ovat syitä, joiden vuoksi hän voi edelleen suositella Hollantia opiskelumaana.

– Pitää kuitenkin varautua siihen, että saattaa joutua olemaan asunnottomana ja sietämään sitä stressaavaa tilannetta. Sitten kun kaikki on saatu kuntoon, asiat rullaavat täällä mukavasti.

Oletko joutunut etsimään pitkään opiskelija-asuntoa? Mitä ajattelet Hollannin hallituksen kaavailuista ulkomaisten opiskelijoiden määrän rajaamiseksi? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.10. kello 23 asti.

Lue myös: