Näin aallot lyövät Helsingin rantaan tulevaisuuden myrskyissä – vuonna 2005 tulva nosti veden Kauppatorille, mutta paljon pahempaan on varauduttava

Vuoden 2005 tulva herätti Helsingin kaupungin rakentamaan tulvavallin Marjaniemeen. Nykytietojen perusteella siitä tuli liian matala, eikä korottaminen ole aivan yksinkertaista.

Vuonna 2005 tulva nosti veden Kauppatorille, mutta vuonna 2100 myrsky voi nostaa aallonharjat 1,4 metriä korkeammalle.
Vuonna 2005 tulva nosti veden Kauppatorille, mutta vuonna 2100 myrsky voi nostaa aallonharjat 1,4 metriä korkeammalle.

Rantaviivan suuntaa mukaileva valli Helsingin Marjaniemessä näyttää ensisilmäykseltä varsin epäkiinnostavalta: kasa kivistä maata, ja niiden päällä tie ulkoilijoille.

Vallin tarina on kuitenkin oiva esimerkki ilmastonmuutokseen varautumisesta.

Vuonna 2005 Gudrun-myrsky nosti meriveden korkealle paitsi Kauppatorilla myös Marjaniemessä. Merivesi tulvi kaduille ja rannan lähellä olevien kotien lattioille.

Vesi nuosi kaduille Marjaniemessä vuonna 2005.

Tämä herätti Helsingin rakentamaan tulvavallin meren ja asuinalueen väliin. Vuonna 2010 valmistunut valli rakennettiin saviselle maalle ja on jo paikoin vajonnut matalammalle. Nyt vallia korotetaan alkuperäiselle tasolle.

Ongelma on, että tulvavalli jää edelleen liian matalaksi.

– Silloin kun tätä suunniteltiin, ei ollut tiedossa kaikkia meriveden korkeuteen liittyviä asioita. Tällä hetkellä otetaan huomioon paljon korkeammat tulvakorkeudet kuin suunnittelun aikaan, Helsingin maa- ja kallioperäyksikön tiimipäällikkö Mirva Koskinen kertoo.

Tulevien tulvien seurauksista varoitti myös Suomen Ilmastopaneelin raportti, joka julkaistiin kaksi viikkoa sitten.

Mittaukset ja ilmastonmuutos laittavat varautumaan pahempaan

Tulvavallin suunnittelun jälkeen on tapahtunut kaksi asiaa.

Ensinnäkin on tehty mallinnuksia ja mittauksia siitä, miten meri käyttäytyy myrskyissä eri puolilla kaupunkia. Toiseksi mallinnukset ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat muuttuneet.

Kun tulvavalli on palautettu alkuperäiselle tasolle, sen korkeus on koko matkalta 2,5 metriä.

Uusien tietojen perusteella sen korkeuden pitäisi olla jossakin 2,8 ja 3,44 metrin välillä viimeistään vuosisadan loppuun mennessä.

Luvut on ilmoitettu N2000-asteikolla, jolla nykyinen keskimerenpinnan korkeus on reilut 20 senttiä.

Tiimipäällikkö Mirva Koskinen oli aikanaan itsekin suunnittelemassa Marjaniemen tulvavallia. Merivesitulvan aallonharjat voivat viereisellä mallinnuspisteellä nousta jopa 3,44 metrin korkeuteen vuonna 2100. Kuva: Petteri Juuti / Yle

2,8 metriä on nykyinen rantarakentamisen yleinen alaraja ilman aaltoiluvaraa, mutta se ei Marjaniemessä välttämättä riitä.

Sadan metrin päässä vallista on nimittäin piste, johon Ilmatieteenlaitos on mallintanut tarkemmat turvallisen rakentamiskorkeuden rajat. Siinä kohdassa merivesitulvan aallonharjat voivat nousta jopa 3,44 metrin korkeuteen vuonna 2100.

Vielä nykyisten ilmasto-olosuhteiden vallitessa raja on liki metrin matalammalla, eli 2,63 metrissä.

Jos merivesitulva pääsee ylittäämään tulvavallin, on asuinalue laajalti veden vallassa. Kuva: Petteri Juuti / Yle, Mapcreator

Yllä olevasta kartasta selviää, että jos merivesi pääsee tulvavallin yli, sen takana on tukku tontteja, joiden korkeus vedenpinnasta on yhden ja kahden metrin välillä.

Turvallisella rakentamiskorkeudella varaudutaan harvinaisiin myrskyihin, jotka toteutuvat todennäköisesti kerran 250 vuodessa. Vaikka luvut on annettu sentin tarkkuudella, on syytä muistaa, että niihin liittyy paljon epävarmuuksia.

Mitä nopeammin ilmastopäästöjä leikataan, sitä vähemmän ilmasto muuttuu ja sitä pienempiin muutoksiin pitää varautua. Mallinnukset eri päästömäärien seurauksista ovat vain mallinnuksia – siis parhaita mahdollisia veikkauksia, joihin nykytiedoilla päästään.

Vallin korottaminen on työlästä ja kallista

Parhaan saatavilla olevan tiedon valossa Marjaniemessä olisi siis syytä korottaa tulvavalleja. Silti se vain palautetaan alkuperäiseen tasoonsa 2,5 metriin.

Savisella maalla korottaminen ei käy niin helposti, että vanhan vallin päälle vain tuotaisiin lisää maata.

– Helsingissä on paljon pehmeää savimaata, jolloin rantojen korottaminen vaatii paljon pohjan vahvistuksia ja muita toimenpiteitä, että se pysyy koossa eikä painu. Se on hyvin kallista, sanoo Koskinen.

Vallin korottaminen vaatisi myös sen levittämistä, jolloin vallin reunat kolkuttelisivat jo lähimpien talojen tontteja.

Kauppatorilla on turvauduttava tilapäisiin tulvavalleihin

Jos ilmastonmuutos pakottaa kaupunkia korottamaan tulvavalleja Marjaniemessä, Kauppatorilla tilanne on vielä hankalampi.

Vuoden 2005 tulvassa aallot nousivat parin metrin korkeudelle. Veden korkeus nousi 1,7 metriin ja aallot ylsivät vielä 30 senttiä korkeammalle.

Mutta vuonna 2050 pitäisi varautua siihen, että vesirajassa aallonharjat yltävät 2,67 metriin. Vuonna 2100 lukema on jo 3,37 metriä.

Jos merivesi nousee yli kolmen metrin, se kolkuttelee kaupungintalon ja presidentinlinnan ovia. Kuva: Petteri Juuti / Yle

– Kyllähän keskustassa tulvien torjuminen on ihan eri tyyppistä ja paljon haastavampaa kuin esimerkiksi Marjaniemessä. Se pitää tehdä esimerkiksi maasta nousevilla tulvaporteilla ja tilapäisillä tulvaesteillä, sanoo Koskinen.

Oman alueesi tietoja turvallisista rakentamiskorkeuksista voit tarkastella Helsingin karttapalvelusta (siirryt toiseen palveluun).

(Karttapalvelun lukemat turvallisista rakentamiskorkeuksista kaupungintalon ja presidentinlinnan ovilla eivät pidä paikkansa, sillä aallot ehtivät madaltua matkalla, toim. huom.)

Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla Uudenmaan olosuhteisiin

Merivesitulvat ovat luonnollisesti vain yksi asia, mihin ilmastonmuutos vaikuttaa. Suomen Ilmastopaneelin raporttiin (siirryt toiseen palveluun) (ilmastopaneeli.fi) on koottu nykykäsitys myös monien muiden olosuhteiden muutoksista.

Iso kuva on se, että lämpötilat nousevat ja valkoisesta talvesta tulee entistäkin harvinaisempi ja lyhyempi.

Rankkasateiden voimakkuus kasvaa ympäri vuoden ja sademäärä kasvaa kaikkina vuodenaikoina kesää lukuun ottamatta. Sadepäivien määrä kasvaa talvella, mutta vähenee kesällä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 9. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi: