Poliisin kirjauksissa virhe – ulkomailla syntyneiden osuus raiskausepäillyistä on pienempi kuin ensin kerrottiin

Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan huono-osaisuus liittyy myös riskiin syyllistyä seksuaalirikoksiin. Ulkomaalaistaustaisten korkea osuus epäillyistä ei kuitenkaan selity tutkijoiden mukaan huono-osaisuudella.

Kriminologiassa rikostilastojen pohjaksi otetaan yleisimmin poliisille ilmoitetut rikokset, sillä niiden katsotaan edustavan kokonaisrikollisuutta paremmin kuin esimerkiksi rikosasioissa annettujen tuomioiden. Kuva: Silja Viitala / Yle

Yle kertoi 30. syyskuuta, että ulkomailla syntyneiden osuus raiskauksista epäillyistä oli vuonna 2020 Suomessa lähes 38 prosenttia. Luku on todellisuudessa kuitenkin reippaasti pienempi, koska poliisin rikosilmoitusjärjestelmässä oli virhe.

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2020 lukujen taustalla on tapaus, jossa yhtä henkilöä epäillään peräti 141 seksuaalirikoksesta. Tapaus oli kuitenkin kirjattu väärin poliisin rikosilmoitusjärjestelmään.

Asiasta kertoi ensin Iltalehti (siirryt toiseen palveluun), ja Poliisihallitus vahvisti asian myös Ylelle.

Iltalehden mukaan kyse oli aviomiehestä, jonka epäillään pakottaneen vaimonsa yhdyntään 141 kertaa. Järjestelmään oli kirjautunut 141 raiskausta, vaikka poliisin käyttämän tilastoinnin mukaan tapaus olisi pitänyt kirjata yhdeksi raiskaukseksi, johon sisältyi 141 tapahtumakertaa.

Iltalehti on jutussaan laskenut, että uusilla lukemilla oikea prosenttiosuus viime vuodelle on 30,6 prosenttia.

Tutkimus tarkasteli monia muuttujia

Valtioneuvoston tutkimus Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet kartoittaa muun muassa ulkomaalaistaustaisten osuutta seksuaalirikoksiin.

Tutkimuksessa nostetaan esiin yhteys seksuaalirikollisuuden ja nuoren iän, sosiaalisen huono-osaisuuden sekä ulkomaalaistaustaisuuden välillä.

Tutkimuksen tekijät Teemu Vauhkonen, Markus Kaakinen ja Tommi Hoikkala luovat 148-sivuisessa julkaisussaan (siirryt toiseen palveluun) kattavan katsauksen seksuaalirikollisuuteen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty aiempaa tutkimusta, rekistereitä, nuorisorikollisuuskyselyä sekä hanketta varten kerättyä haastatteluaineistoa. Iltalehti uutisoi tutkimuksesta jo keskiviikkona. (siirryt toiseen palveluun)

Suomessa oli tutkimuksen mukaan vuonna 2020 ensimmäisen polven maahanmuuttajia vähän yli 367 000. Suomen väkilukuun vuoden 2020 lopussa suhteutettuna heidän osuutensa väestöstä oli alle seitsemän prosenttia.

Ulkomailla syntyneet korostuivat tutkimuksessa paitsi raiskausrikoksissa myös lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä.

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltyjen joukossa ulkomailla syntyneiden osuus on kasvanut viime vuosina jyrkästi.

Tutkimusaineistossa huomattavassa osassa tapauksia epäillyn lähtömaa jäi pimentoon. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Martti Lehti on kuitenkin aiemmin havainnut, että erityisesti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat korostuvat huomattavasti seksuaalirikoksista epäiltyjen lähtömaiden joukossa.

Maahanmuuttajien lapsien osuus pieni

Niin sanottujen toisen polven maahanmuuttajien osuus seksuaalirikoksesta epäiltyjen joukossa on vähäinen. Toisen polven maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomessa syntynyttä henkilöä, jonka vanhemmat ovat maahanmuuttajia.

Tutkijoiden mukaan yli puolet toisen polven maahanmuuttajista on kuitenkin alle 15-vuotiaita. Vasta tulevina vuosina voidaan paremmin havainnoida, eroaako heidän riskinsä syyllistyä seksuaalirikoksiin kantaväestön riskistä.

Tutkimus listaa useita toimenpidesuosituksia seksuaalirikollisuuden vähentämiseksi. Maahanmuuttajien osalta tutkimus suosittaa käytännössä sitä, että kotouttamisvaiheessa korostettaisiin entisestään, että Suomessa seksuaaliseen kanssakäymiseen tarvitaan molemminpuolinen suostumus.

Tutkimus vahvistaa jo aiemmin tehdyn havainnon, että lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä tehdyt rikosilmoitukset ovat olleet kasvussa vuodesta 2017. Kaikkiin seksuaalirikosten lajeihin sisältyy myös piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon.

Lasten uhrikokemuksia on kartoitettu tutkimuksissa vuosina 1988, 2008 ja 2013. Niiden perusteella lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset olisivat vähentyneet. Vuonna 2020 tehty nuorisorikollisyyskysely tukee tätä havaintoa.

Myös aikuisiin kohdistuvien raiskausrikosten rikosilmoitukset ovat lisääntyneet vuosina 2013–2018, mutta tuomittujen määrässä ei samaa trendiä näy.

Ilmoitusmäärien lisääntymistä on usein selitetty sillä, että asenneilmapiirin muutoksen ja tukipalvelujen kehittymisen myötä uhrin on ollut helpompaa ilmoittaa seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta. Tutkimus ei kuitenkaan selitä, miksi lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten ilmoitusmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2017.

Tausta ja ikä vaikuttavat

Pitkään on tiedetty, että merkittäviä riskitekijöitä henkilölle syyllistyä seksuaalirikokseen ovat antisosiaalisuus ja seksuaalinen poikkeavuus kuten lapsiin kohdistuva seksuaalinen kiinnostus pedofilia ja teini-ikäisiin nuoriin kohdistuva hebefilia. Antisosiaalisuudella on havaittu olevan vahva yhteys myös muuhun rikollisuuteen.

Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvistä suuri osa ei kuitenkaan ole pedofiileja tai hebefiilejä. Toisaalta suurin osa pedofiileistä tai hebefiileistä ei syyllisty rikoksiin.

Tutkimuksen tekijät toteavat, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on ennen muuta nuorten miesten tekemää rikollisuutta, jossa myös alaikäiset ovat merkittävä tekijäryhmä.

Seksuaalirikokseen syyllistyvä voi kuulua mihin tahansa yhteiskuntaluokkaan. Tutkimuksessa matala sosiaalinen asema ja sosiaalinen huono-osaisuus kuitenkin korostuivat epäiltyjen joukossa selvästi, kuten rikollisuudessa ylipäätään.

Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osalta tutkijat huomauttavat, että heidän huomattava yliedustuksensa tilastoissa ei selity pelkästään sosiaalisella huono-osaisuudella.

Juttua korjattu ja muokattu kauttaaltaan 8.10.2021 klo 20.03: Poliisilla on ollut kirjauksissaan virhe. Sen vuoksi alun perin jutussa väitettiin, että ulkomailla syntyneiden osuus raiskauksista on kasvanut selvästi. Luku ei ole kuitenkaan kasvanut enää viime vuonna. Jutusta on poistettu siksi yksi grafiikka. Kirjausvirheen takia myös epäiltyjen lähtömaita koskevat vertailutiedot on poistettu. Poliisin kirjausvirheen takia myös Ylen TV- ja radiouutisissa oli virheellisiä lukuja.

Juttua korjattu 10.10. klo 17.42: Vuoden 2020 prosenttiluku muutettu viidennessä kappaleessa Iltalehden korjattua lukua.

Lue myös: