Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen voisi olla tänä päivänä jotain aivan muuta kuin yksi EU:n vaikutusvaltaisimmista johtajista.

Hän voisi olla lääkäri, suurperheen kotiäiti tai paikallistason pikkupoliitikko.

Mutta tiesitkö, että nuoruudessaan von der Leyen pakeni Lontooseen äärivasemmistolaisten terroristien sieppausuhkaa?

Maanantaina von der Leyen saapuu ensivierailulle Suomeen. Lue tästä, millainen henkilö hän oikein on.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

1. Ursulasta tuli "Rose"

Vaikutusvaltaisen isän tytär oli vaarassa joutua siepatuksi.

Parikymppinen Rose Ladson saapui Lontooseen syksyllä 1978. Hän nautti kiehuvasta metropolista. Trendejä, kapakoita, katuelämää, vapautta.

Harva tiesi, ettei mitään Rose Ladsonia ollut olemassakaan. Nainen oli oikealta nimeltään Ursula Albrecht, myöhemmin von der Leyen, ja paennut kotimaastaan Saksasta salanimen turvin kidnappausuhan vuoksi.

Vasemmistoradikaali RAF eli Baader-Meinhof-ryhmä ravisti Saksaa. Ryhmä otti kohteekseen eliittiä, lähinnä rahasukuja ja johtavia poliitikkoja. Se teki kidnappauksia ja pommi-iskuja, ja tappoi yhteensä 34 ihmistä.

Albrechtit sopivat muottiin. Suku oli vanha ja vauras kauppasuku, ja isä Ernst Albrecht kohonnut Ala-Saksin osavaltion pääministeriksi.

Vuonna 1977 väkivalta kiihtyi. Poliisi suositteli Albrechteille, että Ursulan kannattaisi siirtyä pois Göttingenin yliopistosta, jossa tämä oli aloittanut taloustieteen opinnot. RAF:llä oli yliopistolla vähintäänkin sympatiseeraajia.

Vaihtoehtoja oli kaksi: ympärivuorokautinen turvamies ja muutto naapurikaupunki Braunschweigiin tai salanimellä vuodeksi London School of Economicsiin (LSE).

Päätös oli lopulta helppo ja mieluisa. Syksyllä 1978 "Rose Ladson" muutti melko tavalliselle alueelle Earl’s Courtiin neljän asunnon taloon, jossa asui myös hänen setänsä.

Juuri 20 vuotta täyttänyt Ursula otti kaiken irti Lontoosta. Hän vietti paljon aikaa nuorison suosimissa Sohon ja Camdenin kaupunginosissa, kävi keikoilla ja piti erityisesti punkbändi The Buzzcocksista. Vuokraemännän mukaan hän palasi usein vasta yöllä kotiin.

– Lontoo oli nykyaikaa: vapautta, elämäniloa, kaiken kokeilemista. Se antoi sisäistä vapautta, von der Leyen on muistellut myöhemmin (siirryt toiseen palveluun).

Maaliskuussa 1979 Buzzcocks soitti legendaarisessa Hammersmith Odeonissa. Pogosikohan Ursula mukana?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2. Seitsemän lasta ja neljä alanvaihtoa

Ennen poliittista uraansa Ursula von der Leyen oli naistentauteihin erikoistunut lääkäri ja perheenäiti.

Mikään ei viittaa siihen, että Ursula von der Leyen olisi syntynyt poliitikoksi.

Hän ei liittynyt puolueiden nuorisojärjestöihin eikä ole muutenkaan minkään poliittisen broilerikasvattamon eli nuorisoverkoston tuote.

Elämänpolku on toisenlainen.

Ensin von der Leyen opiskeli kolme vuotta taloustieteitä Göttingenissä ja Lontoossa.

Sitten hän vaihtoi alaa ja aloitti lääkärinopinnot Hannoverissa. Opinnot kestivät seitsemän vuotta, minkä aikana hän tapasi miehensä Heiko von der Leyenin ja meni naimisiin.

Hän pääsi apulaislääkäriksi naistentautien klinikalle, sai kolme lasta ja suoritti akateemisen tohtorintutkinnon.

Tuli seuraava alanvaihto. Perhe muutti Heikon työn perässä Kaliforniaan, ja von der Leyenista tuli neljäksi vuodeksi lähinnä kotiäiti. Syntyi kaksi lasta lisää.

Palattiin Saksaan. Nyt von der Leyenista tuli Hannoverin lääketieteellisen korkeakoulun tutkija. Perheeseen syntyi vielä kuudes ja seitsemäs lapsi, ja suurperheen äiti valmistui kansanterveystieteen maisteriksi.

Vasta sitten, yli 40-vuotiaana, edessä oli viimeinen alanvaihto. Ursula von der Leyen päätti keskittyä politiikkaan.

Hän oli liittynyt kristillisdemokraattisen valtapuolueen CDU:n jäseneksi vuonna 1990, ja aloitteli paikallispolitiikassa heti Yhdysvalloista paluun jälkeen vuonna 1996. Mutta siviilityönsä hän jätti vasta 2000-luvun alussa.

Suurperheen äitiys leimasi von der Leyenia pitkään, vielä silloinkin kun hän oli jo kivunnut politiikassa. Hän sai lempinimen Supermutti, supermutsi.

Saksassa sukupuoliroolit ovat perinteisemmät ja ahtaammat kuin Suomessa. Kun kärkipoliitikko oli nainen, kiinnostavinta oli hänen moninkertainen äitiytensä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

3. Keski-ikäinen kiituri

Von der Leyenista tuli Angela Merkelin luottonainen, kunnes poliittinen ura näytti kääntyvän laskuun.

Politiikka selvästikin nappasi.

Von der Leyen kohosi 2000-luvun alussa nopeasti Saksan poliittiselle taivaalle.

Hän nousi vuonna 2003 Ala-Saksin sosiaaliministeriksi eli kotiseutunsa poliittiseen eliittiin, aivan kuin isä-Ernst aiemmin. Kun CDU voitti Saksan vuoden 2005 liittopäivävaalit ja Angela Merkel nousi liittokansleriksi, von der Leyenista leivottiin Saksan perhepalveluministeri.

Miksi juuri von der Leyen?

Siihen ei kukaan ole antanut pätevää vastausta. Mutta hänessä on menestyspoliitikon yleisiä ainesosia: yhteistyökykyisyys, työteliäisyys, vastuuntunto. Lopullinen vastaus lienee yhdistelmä tahtoa ja sattumaa. Von der Leyen halusi huipulle, oli valmis vastuuseen ja pärjännyt poliittisen uransa alussa hyvin.

Perheministerinä von der Leyen edusti sopivan kultaista keskitietä. Hän kannatti sukupuolten tasa-arvoa, työn ja perheen yhdistämistä sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, muttei ollut rajojen rikkoja tai uhkarohkea uudistaja.

Merkel sai tasapainoisen tiimipelaajan, joka palveli kansleriaan peräti 14 vuotta.

Mutta ei von der Leyen mikään Merkelin lemmikki ollut. Vuonna 2010 näytti siltä, että von der Leyen nousee Saksan liittopresidentiksi. Hän jäi kuitenkin rannalle, kun Merkel päätyikin (siirryt toiseen palveluun) antamaan tuen toiselle CDU-ehdokkaalle.

Vuonna 2013 näytti siltä, että ura kääntyy vääjäämättä laskuun.

Hänestä tuli Saksan ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri. Salkku ei ole Saksassa ponnahduslauta huipulle vaan niin kutsuttu "Schleudersitz", heittoistuin sieltä pois. Tehtävää vaivaa krooninen resurssipula, mikä johtaa yleensä repivään kritiikkiin.

Siltä ei välttynyt von der Leyenkaan, eikä hän päässyt kanslerijunaan – mikäli siihen halusikaan. Loppuvuonna 2018 työryhmä alkoi tutkia (siirryt toiseen palveluun) hänen johtamistaan ja rahankäyttöään puolustusministerinä. Media puhui skandaalista.

Tutkinta päätettiin (siirryt toiseen palveluun) vasta kesällä 2020, kun asiassa tehtiin syyttämättäjättämispäätös. Tuolloin von der Leyen oli jo koko Euroopan johtaja.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

4. Kaikki komissiossa: työt, sänky ja suihku

Von der Leyenin valinta komission johtoon oli erikoisen episodin lopputulos.

Toukokuun 2019 eurovaalien oli määrä olla käänteentekevät: vaalit voittavan eurooppalaisen puolueen "kärkiehdokkaasta" oli määrä tulla komission johtaja. Ei enää kabinettipeliä!

Toisin kävi. Koko kakku lässähti ja esiin vedettiin yllätysnimi, jota ei ollut edes mainittu spekulaatioissa: von der Leyen.

Saksa jättäytyi pois koko valinnasta, koska arkaili von der Leyenin nostamista komission johtoon. Mutta Ranskan presidentti Emmanuel Macron tuki sujuvaa ranskaa puhuvaa kosmopoliittia, ja kompromissi sai jäsenmaiden hyväksynnän.

EU-parlamentti hyväksyi von der Leyenin valinnan heinäkuussa 2019 kituliaasti äänin 383–327.

– Von der Leyen on Saksan heikoin ministeri. Näemmä se riittää komission puheenjohtajan tehtävään, kritisoi (siirryt toiseen palveluun) saksalaisdemarien voimahahmo, parlamentin aiempi puhemies Martin Schulz.

Von der Leyen seurasi – jälleen kerran – isänsä jalanjälkiä. Ernst Albrecht oli 1950–1960-luvuilla EU:n edeltäjän Euroopan talousyhteisön korkea virkamies, ja Ursula vietti Brysselissä ensimmäiset 13 ikävuottaan.

Hän palasi tutuille kulmille ja aloitti työnsä ilmoituksella (siirryt toiseen palveluun), että aikoo asua Brysselissä ollessaan työpaikalla eli työhuoneensa yhteydessä olevassa 25 neliön tilassa, jossa on sänky ja suihku.

Edeltäjä Jean-Claude Juncker nukkui huoneistohotellissa 50 neliömetrin asunnossa, ja piti sitä sopimattomana (siirryt toiseen palveluun) työn vaatimuksiin nähden.

Von der Leyen pisti puolet paremmaksi. Mistä se kertoo? Ainakin vaatimattomuudesta tai saksalaisesta pelonsekaisesta halusta olla törsäämättä veronmaksajien rahoja.

Samalla se kertoo toimenkuvasta sarjamatkustajana. Komission puheenjohtajalle kertyy helposti parisataa matkapäivää vuodessa, ja edes muutaman päivän kuukaudessa von der Leyen yrittää viettää perheen kotitilalla Hannoverin lähellä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

5. Hillitty delegoija

Von der Leyen ei ole yksin valokeilassa, mutta sai aikaan EU:n kaikkien aikojen suurimman lakipaketin.

Von der Leyenin julkikuva on hillitty ja ystävällinen. Hän pysyy tukalissakin tilanteissa rauhallisena. Mutta viime keväänä hän ärähti.

Syynä oli turkkilainen tuolileikki.

Von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel piipahtivat Ankarassa tapaamassa presidentti Recep Tayyip Erdoğania. Mutta valtiolippujen eteen oli tuotu vain kaksi tuolia.

Tilaisuuden ainoa nainen ohjattiin sivuun sohvalle. Nousi diplomaattinen kohu. Syystäkin. Aiemmilla vierailuilla tuoleja oli kyllä riittänyt.

– Niin tapahtui, koska olen nainen. Olin loukkaantunut ja yksin, sekä naisena että eurooppalaisena, von der Leyen kommentoi (siirryt toiseen palveluun).

Yleensä von der Leyen ei räisky. Siksi hän on jäänyt vaikkapa suomalaisillekin melko lailla täydeksi arvoitukseksi.

Mutta sanat nainen ja eurooppalainen kiteyttävät paljon. Hän on kuvannut itseään (siirryt toiseen palveluun) konservatiiviseksi feministiksi ja korostaa eurooppalaisuuttaan yli saksalaisuuden.

Von der Leyen ei työnnä egoaan valokeilaan, vaan delegoi valtaa kuin toimitusjohtaja.

Kun von der Leyen valmisteli syyskuun Unionin tila -puhettaan, hän osallisti sen suunnitteluun koko komission.

Kesällä komissio julkisti hänen johtamanaan kaikkien aikojen suurimman lakipakettinsa, kaksitoista eri lakia sisältävän Fit for 55 -ilmastopaketin.

Lue lisää:

Ursula von der Leyen on jokeriehdokas EU-komission johtoon – Saksassa hänet tunnetaan omalinjaisena uudistajana (2019)

Miesverkostojen valta näkyy Saksan politiikan huipulla – Merkel oli historian sattuma, nyt CDU:n johtoon on ehdolla vain länsisaksalaisia miehiä (2020)

EU haluaa uusista autoista päästöttömiä 14 vuodessa, päästökaupan autoiluun ja asumiseen sekä tukea köyhille – täältä löydät ilmastopaketin sisällön sekä eri tahojen reaktiot (2021)

Jutun alkukuvat: Ursula von Leyen vuonna 1976 / AOP. Videokuvat Lontoosta vuodelta 1979 / YLE.

Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 4. lokakuuta kello 23. asti.