Hyppää sisältöön

Helsinki haluaa hiilineutraaliksi viisi vuotta tähdättyä aiemmin eli 2030 – grafiikka näyttää, miten kaupungin päästöt ovat muuttuneet

Suurin vastuu tavoitteen toteutumisesta on energiayhtiö Helenillä. Kivihiilikielto ajaa yhtiötä kohti tavoitetta ilman ilmastotavoitteen aikaistamistakin.

Salmisaaren kivihiilivoimalalle on löydettävä korvaaja tämän vuosikymmenen aikana. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Helsinki on kiristämässä ilmastotavoitettaan ja pyrkii hiilineutraaliksi jo vuonna 2030. Aikaisempi tavoite oli viisi vuotta myöhemmin, eli vuonna 2035.

Hiilineutraalilla Helsinki tarkoittaa sitä, että kaupungin alueella syntyvät päästöt vähenevät 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tavoitteessa ei huomioida esimerkiksi Helsingissä kulutetun ruuan tai helsinkiläisten tekemien lentomatkojen päästöjä.

Kun katsotaan päästöjen kehitystä vertailuvuodesta 1990 lähtien, on selvää, että tarvitaan radikaalia suunnanmuutosta – etenkin kun koronapandemia aiheutti todennäköisesti tilapäiseksi jäävän notkahduksen liikenteen päästöihin vuonna 2020.

Helsingin kaukolämmön päästöt ovat pudonneet vajaan kolmanneksen vuodesta 1990. Suurin syy on se, että kivihiilen polttoa on korvattu maakaasulla.

Samaan aikaan Helsingin energiayhtiö Helen on lisännyt hukkalämmön, eli esimerkiksi jäteveden lämmön kierrätystä kaukolämmöksi. Tällaista puhdasta energiaa on tullut lisää suurin piirtein saman verran kuin mitä kasvavan kaupungin lämmönkulutus on noussut.

Ilmastopäällikkö: "Vaatii tosi tiukkaa tahtia ja tosi tiukkaa työtä"

Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen huomauttaa, että päästövähennyksiä ei vielä 1990-luvulla juuri tavoiteltu. Tästä syystä vuosikymmenien tarkastelujakson loppuun kuuluukin tulla raju pudotus. Mutta siitäkin huolimatta tehtävä on vaativa.

– Kyllä meidän arvioiden mukaan se vaatii tosi tiukkaa tahtia ja tosi tiukkaa työtä, mutta se on mahdollista, Koskinen sanoo.

Helsingin ilmasto-osaston päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen pitää uutta tavoitetta kovana, mutta mahdollisena. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Koskisen mukaan tehtävää helpottavat valtion ja EU:n politiikka, sekä markkinat. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotus ja päästöoikeuksien hinnat tekevät maakaasun ja kivihiilen poltosta kallista.

Tämän saavat tuntea kukkaroissaan myös helsinkiläiset kaukolämmittäjät tulevana talvena, sillä täkäläisestä kaukolämmöstä valtaosa tuotetaan edelleen maakaasulla ja kivihiilellä.

Tavoitteiden kiristämisellä ei ole suurta vaikutusta energiayhtiön suunnitelmiin

Vaikka Helsingin energiayhtiö Helen on suurimmassa vastuussa ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, tavoitteiden kiristäminen ei sen suunnitelmiin juuri vaikuta. Yhtiö pääsee lähelle 80 prosentin vähennystä sulkemalla molemmat kivihiilivoimalansa, joista se joutuu joka tapauksessa luopumaan valtion kivihiilikiellon takia.

Hanasaaren voimala korvataan suurimmaksi osaksi uudella puuta polttavalla laitoksella, mutta Salmisaaren voimalan korvaajia ei vielä tiedetä.

Helen selvittää tällä hetkellä kahden ison energialähteen hyödyntämistä: Porvoon Kilpilahden öljynjalostamoalueen hukkalämpöä ja meriveden syvänteiden lämpöä.

Voit lukea suunnitelmista lisää seuraavista jutuista:

Jos kumpikaan edellä mainituista suunnitelmista ei toteudu, jää jäljelle lämmön tuottaminen lukuisista pienemmistä lähteistä.

– Yksi iso ratkaisu on aina kokonaistaloudellisin. Mutta meillä on suunnitelmissa myös se, että tekisimme enemmän niitä pienempiä ratkaisuja, joita me teemme jo nyt – geotermistä energiaa ja datakeskusten sekä muiden kaupungin hukkalämpöjen hyödyntämistä, sanoo johtaja Maiju Westergren Heleniltä.

Helenin johtaja Maiju Westergren uskoo, että yhtiö voi saavuttaa vuodelle 2030 asetetun päästötavoitteen. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Helen seuraa tiiviisti myös pienten ydinreaktoreiden kehitystä, mutta Westergren ei usko, että niistä on apua vielä vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisessa.

Lisää aiheesta:

.
.