Komissio ja Suomi pääsivät sopuun elpymisohjelman sisällöstä – Ursula von der Leyen: Paketilla modernisoidaan EU:n talous

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen jatkoi Helsingistä Tallinnaan esittelemään Viron avustuspakettia. Elpymispaketista on jaettu tähän mennessä runsaat 50 miljardia euroa jäsenmaille.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili maanantaina 4.10. Suomessa ja tapasi pääministeri Sanna Marinin. Kuva: Kimmo Brandt / EPA

Suomen suunnitelma EU:n elvytysrahojen käytöksi etenee EU-komissiosta jäsenmaiden hyväksyttäväksi. Luvassa on miljoonasijoituksia rautateihin, terveydenhuoltoon ja muun muassa öljylämmityksen korvaaviin järjestelmiin.

Yhteensä 2,1 miljardin euron elpymisohjelman arvioidaan lisäävän Suomen talouskasvua 0,4:stä 0,6 prosenttiyksikköä vuosittain vuoteen 2026 mennessä.

Ensimmäisen osuuden, 272 miljoonaa euroa, Suomen odotetaan saavan jo loppuvuonna, kunhan jäsenmaat ovat näyttäneet suunnitelmalle vihreää valoa. EU-virkamiehen arvion mukaan on todennäköistä, että paketti hyväksytään.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Suomessa maanantaina. Hän tapasi iltapäivällä pääministeri Sanna Marinin ja esitteli komission arvion Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta.

Von der Leyen kiitteli Suomen suunnitelmaa elpymispaketin miljardien käytöstä vuolaasti. Erityisen suuret kiitokset sai vihreän siirtymän suuri osuus Suomen tukipaketin investoinneista.

Se on enemmän kuin puolet kaikista hankkeista – erinomaista, von der Leyen hehkutti yhteisessä tiedotustilaisuudessa Marinin kanssa.

Von der Leyen kiitteli myös Suomen johtajuutta digiasioissa. Suomen ohjelma muuttuikin matkan varrella niin, että digitalisaatioon pannaan nyt enemmän kuin aiemmin suunniteltiin eli 27 prosenttia koko paketista.

"Kertaluontoinen paketti"

Mihin nyt tarvitaan elvytyspakettia, kun talous kasvaa hyvää vauhtia, von der Leyeniltä kysyttiin.

– Talous kasvaa, koska se on kutistunut [pandemiassa] niin paljon. Olemme menettäneet taloudellista voimaa pandemian takia ja nyt investoimme niin, että elpymisen lisäksi modernisoimme taloutta, hän sanoi.

Hän myös vakuutti, että elpymispaketti yhteisvelkoineen on kertaluontoinen.

Suomi on nyt 21. jäsenmaa, jonka elpymispaketti etenee jäsenmaiden ministerineuvoston käsittelyyn.

EU:n elpymispaketti hyväksyttiin viime vuonna, ja sen koko oli vuoden 2018 hinnoin laskettuna 750 miljardia euroa. Nykyhinnoin koko on (siirryt toiseen palveluun) runsaat 800 miljardia. Paketista on tähän mennessä jaettu jäsenmaille runsaat 50 miljardia.

Suomi julkisti suunnitelmansa rahojen käytöstä toukokuussa, mutta pääsi komission kanssa yhteisymmärrykseen ohjelman sisällöstä vasta nyt.

Komission mielestä Suomen suunnitelma on vakuuttava. Aie käyttää yli puolet rahoista vihreään siirtymään on maakohtaisten ohjelmien vastaavista osuuksista mahdollisesti suurin virkamiesarvion mukaan.

Myös Suomen tavoite pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä sai kiitosta, von der Leyenin mukaan "taputuksia" komissiolta.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kiitteli Suomen suunnitelmaa elpymispaketin miljardien käytöstä vuolaasti. Voit katsoa koko tiedotustilaisuuden tästä.

EK: Vihreä siirtymä olennaisin osa pakettia

Suomi luovutti suunnitelmansa rahojen käytöstä Brysseliin toukokuussa. EU-tuilla rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka koostuu neljästä osasta: vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Vihreä siirtymä on niistä selvästi suurin.

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä juuri tämä vihreä siirtymä on Suomen talouden kannalta olennaisin osa pakettia.

– Siinä on hyvin laajasti tutkimusinnovaatiotoimintaa, ja on hyödynnetty myös elinkeinoelämän toimalakohtaisia tiekarttoja, EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula kiittelee.

Vaikka digitalisaation osuutta lopulta kasvatettiin, parannettavaa olisi yhä.

– Olisimme toivoneet investointeja datatalouteen, kyberturvallisuuteen, kärkiteknologioihin tai pk-yritysten digiloikkaan, Ylikarjula luettelee.

Vierailun teemana kvanttilaskenta

Tiedotustilaisuudessa sekä puheenjohtaja että pääministeri vaikuttivat tyytyväisiltä ja kiittelivät vierailua onnistuneeksi.

Tapaamisessa he keskustelivat Marinin mukaan muun muassa vihreästä siirtymästä ja digitalisaatiosta sekä EU:n metsästrategiasta.

Ennen tilaisuutta von der Leyen ja Marin tutustuivat VTT:n kvanttialan osaamiseen. Koko vierailun teema oli kvanttilaskenta.

Suomen elpymispakettiiin sisältyvien investointien rahoitushakuja ei ole vielä avattu, joten vielä ei tiedetä, saako juuri VTT elpymisrahoitusta. VTT:n kvanttilaskenta on kuitenkin yksi Suomen suunnitelman painopisteitä.

Myös esimerkiksi Suomen Akatemia on varautunut hyödyntämään EU-rahaa kansallisten "tutkimusinfrastruktuurien" rahoitukseen vielä tänä vuonna. Muista hankkeista löytyy tietoa työ- ja elinkeinoministeriön (siirryt toiseen palveluun) sekä Business Finlandin sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Sanna Marin (sd.) keskustelivat maanantaina pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa Helsingissä. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Muiden EU-maiden hyväksyntä tarvitaan neljän viikon kuluessa komission esittelystä.

Suomi saa maksatuksia kahdesti vuodessa vuoden 2026 loppuun asti sitä mukaa kuin kansallisen suunnitelman toteuttaminen etenee. Maakohtaisen suunnitelman toteutumista tarkastellaan vuosittain.

Tiistaina Viroon

Suomessa vieraileva Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasi pääministeri Sanna Marinin Kesärannassa tänään. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Edellisen kerran von der Leyen vieraili Helsingissä kaksi vuotta sitten Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Von der Leyen on kiertänyt jäsenmaiden pääkaupunkeja sitä mukaa kuin komissio on näyttänyt vihreää valoa niiden elpymissuunnitelmille.

Maanantai-iltana hän jatkoi matkaa Helsingistä Tallinnaan, jossa hän esittelee komission arvioita Viron suunnitelmasta. Viro saa avustuksia koko elpymispaketista vajaat 800 miljoonaa euroa.

Tallinnassa von der Leyen vierailee muun muassa tulevan Rail Baltica -junayhteyden terminaalissa. 870 kilometriä pitkän Rail Baltican on tarkoitus yhdistää Baltian maat Euroopan rautatieverkkoon. Hanketta tuetaan EU:n elpymispaketista.

Elpymisväline rahoitetaan velalla

EU ottaa elpymis- ja palautumistukivälinettä varten lainaa 750 miljardia euroa. Suomen vastuut lainasta ovat noin 13 miljardia euroa. Osa summasta on lainojen lyhennyksiä, osa takausvastuuta.

Vajaa puolet 750 miljardin euron elpymistuista jaetaan lainoina, joita maksavat lähtökohtaisesti pois lainoja nostavat maat. Suomen takausvastuu toteutuu vain, jos jokin maa jättää velkansa maksamatta.

Paketin 390 miljardin avustukset jäsenmaat sen sijaan rahoittavat yhdessä. Näitä lainoja lyhennetään jäsenmailta kerättävillä ylimääräisillä jäsenmaksuilla vuosina 2028–2058.

Suomen osuus lyhennyksistä 30 vuoden aikana on 6,6 miljardia eli noin 1 200 euroa per kansalainen. Vuodessa se tarkoittaa noin 40 euroa suomalaista kohden. Sen päälle tulevat korot.

EU:lle aiotaan kehittää myös uusia rahoitustapoja kuten hiilitullit tai digijäteiltä perittävät verot. Niiden avulla jäsenmaiden rahoitusvastuut pienenisivät.

Aiheesta lisää:

Korjattu tekstiä 4. lokakuuta klo 11:51: Suomi saa elpymisavustuksia vuoden 2026, ei 2023 loppuun saakka.

Täsmennetty juttua 4.10. kello 19.32: EU:n elpymispaketin koko on kasvanut 750 miljardista runsaaseen 800 miljardiin, koska se oli alun perin laskettu vuoden 2018 hinnoilla.