1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. aluevaalit

Leveät hartiat eivät kantaneetkaan kuusaalaisten palveluita paremmin – lupaus lääkäristä joka kuntaan on epärealistinen, sanovat asiantuntijat

Sote-uudistusta on siivitetty ajatuksella, että palvelut paranevat, kun niiden takana on yhtä kuntaa vahvemmat voimat. Terveyspalveluistamme päättävät tammikuun aluevaaleissa valittavat valtuutetut. Yle kävi kyselemässä, mitä jättikuntaliitosten jälkeen palveluille on käynyt Kouvolassa.

Minna Aaltoa harmittaa, kun lääkäripalvelut ovat paenneet Kuusankoskelta kohti Kouvolaa ja Kotkaa. Suurkuntaliitoksen leveät hartiat eivät olekaan jaksaneet kantaa. Kuvassa myös lapsenlapset Jadette Lumme ja Jasmin Ilmojoki. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Toisin piti käydä. Kuusankosken terveyspalveluiden keskittämistä perusteltiin 10 vuotta sitten “leveämmillä hartioilla”.

Väkevillä usean kunnan olkapäillä piti kantaa terveyspalveluiden taakkaa ja taata kuntalaisille aiempaa paremmat palvelut.

Kuusaalainen Hannu Muukka näkee nyt pelkästään “luisut olkapäät”.

– Minusta tämä on mennyt huonompaan suuntaan. Valitettavasti. Paikallinen terveysasema on muutettu kauemmas Katajaharjuun. Jonot ovat pidentyneet aika paljon, Muukka kertoo.

Hannu Muukka muistelee, että ennen yhdistymistä Kouvolaan Kuusaan lääkäripalvelvelut olisivat olleet paremmin saatavaissa. Kuusaan keskustan terveysasema on nyt lopetettu ja ihan pian sairaalakin poissa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

“Leveämmät hartiat” on ilmaus, jolla sote-uudistuksenkin yhteydessä on perusteltu uusia hyvinvointialueita.

Uudistus on mullistava, silä jokainen noin 300 kunnasta on perinteisesti järjestänyt omat perustason terveyspalvelunsa. Moni pikkukunta on kamppaillut tehtävänsä täyttämisessä: väestö vanhenee, palveluita rahoittavat veronmaksajat pakenevat kasvukeskuksiin, lääkäreitä on vaikea saada.

Ongelman ratkaisemiseksi on toistakymmentä vuotta synnytetty sote-uudistusta, jossa kunnat eivät jäisi yksin puskemaan palveluita asukkaille.

Tammikuun aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin, jotka päättävät, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään.

Ainakaan kuusaalaisten runsaan kymmenen vuoden kokemusten perusteella "leveämmät hartiat" eivät ole ongelmia automaattisesti ratkaisseet.

Kouvolan Kuusankoskella palvelut ovat vuoden 2009 suurkuntaliitoksen jälkeen nimittäin paenneeet vanhusvoittoisilta reuna-alueilta ja keskittyneet Kouvolan keskustan tietämille.

Sairaalapalvelut ovat siirtyneet jo lähes kokonaan Kotkaan. Kuusankosken keskustasta Kouvolan keskustaan on seitsemisen kilometriä mutta Kotkaan jo 60. Autottomalle matkojen venyminen tietää hankaluuksia.

Kuusankosken keskustasssa Minna Aalto kahvittelee kahden lapsenlapsensa kanssa. Hän myöntää, ettei tiedä aluevaaleista juuri mitään. Hän pitää helppoa lääkärille pääsyä yhtenä tärkeimpänä asiana.

Entinen itsenäinen Kuusankoski on tehdaspaikkakunta, jonka väestö on vanhusvoittoista, Vuonna 2009 Kuusankoski yhdistettiin suurliitoksessa Kouvolaan, samoin kuin Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala. Kuusaalaiset naureskelevat, että pahimpina aikoina jopa joen suihkulähde on suljettu säästösyistä. Kuva: Merja Niilola / Yle

– Palvelut ovat huonontuneet vuosi vuodelta. Ei ole enää sairaalaakaan. Juuri lapsenlapsen äiti soitti lääkäriaikaa terveyskeskuksesta. Kolme päivää meni, ennen kuin sieltä soitettin takaisin. Sillä aikaa hän ehti jo käydä yksityisellä lääkärillä, kertoo Minna Aalto.

Myös hoitoalan ammattilaisena aiemmin toiminut Raija Taskinen sanoo huomanneensa palveluiden katoavan ja keskittyvän keskuksiin. Matkat pitenivät reuna-alueilla asuvilla.

– Silloin kun mie olin tuolla sairaalanmäellä töissä, niin esimerkiksi anjalankoskelaiset eivät oikein tienneet, tulevatko he tänne Kuusaalle hoitoon vai lähtevätkö Kotkaan. Se oli vähän kiikunkaakun.

Markku Toivonen on eläkkeellä oleva "tehtaalainen" ja kiittelee UPM:n työterveydenhuollon palveluita. Kuusaan sairaalan sulkeminen kismittää. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Markku Toivosta sapettaa myös Kuusaan sairaalan eli sairaalanmäen palveluiden siirtyminen Kotkaan.

– Kaikki pakenee kauemmas, sairaalakin. Se on ollut tuossa mäel 50-luvulta alkaen. Työelämässä ollessani mie olin kovasti tappelemassa sairaalan puolesta. Kotka on nyt sitten, mihkä on pakko mennä, jos on jotain vakavaa.

Onko oman lääkärin lupaaminen joka kuntaan populismia?

Kun tammikuun aluevaalit on käyty ja uudet aluevaltuustot aloittavat, ratkeaa, säilyvätkö omat terveyspalvelut ja pääsy lääkärille jokaikisessä kunnassa.

Ylen haastattelemat asiantuntijat ennakoivat muun muassa terveyskeskusten keskittymistä isoihin kaupunkeihin.

Puolueista tosin keskusta on ehtinyt esittää vaalitavoitteenaan, että jokaisessa kunnassa säilyy vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema (siirryt toiseen palveluun).

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja, kokoomuksen entinen sisäministeri Kari Häkämies sanoo, ettei halua ottaa kantaa virkamiehenä politiikkaan, mutta suomii ankarasti katteettomina pitämiään palvelulupailuja.

– Sellaisen ajatuksen viljeleminen, että tämän uudistuksen myötä jokainen kuntalainen pääsee omassa kunnassaan lääkäripalveluiden ääreen, on äärimmäisen vaarallista. Sellaista ei tule tapahtumaan.

Häkämies on seurannut Salon suurkuntaliitosta, joka tehtiin samaan aikaan Kouvolan kuntien yhdistymisen kanssa. Kokemus antaa kaikupohjaa Häkämiehen arviolle.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja, entinen ministeri ja 38 vuoden hallintokokemuksen rintaäänellä puhuva Kari Häkämies torppaa haaveilun lääkäristä joka kunnassa. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

– Sen kokemuksen perusteella, joka minulle on kertynyt 38 vuodessa, sanon, että palveluverkko harvenee. Ei missään nimessä laajene.

Sekä Kouvolassa että Salossa pavelut ovat karanneet reunoilta keskustoihin, entisistä pikkukunnista kunnan hallinnolliseen ytimeen.

Lupauksia lääkäristä joka kunnassa löylyttää myös sinisten entinen työministeri ja entinen kuntapäättäjä Jari LindströmKuusankoskelta. Keskustan vaalilupaus on hänen mukaansa hyvä ja kaunis muttei mahdollinen.

Kuusaan ja Voikkaan mies, entinen ministeri Jari Lindström on monasti joutunut tekemään kuntapäättäjänä kipeitä leikkauspäätöksiä. Lindström pitää hyvää tarkoittavana, mutta mahdottomana sitä, että lääkäripalvelut säilyisivät tulevaisuudessa joka kunnassa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

– Meillä on reilu 300 kuntaa, en millään usko, että niissä jokaisessa säilyy terveyskeskus tai -palvelu. Se on epärealistinen lupaus.

Lindström on antanut kuusaalaisuudelle epäviralliset kasvot: työministerinä hän näki, miten UPM:n Voikkaan tehtaan lopetuksen jälkeen Kuusankoski alkoi hiipua.

Kouvolan jättiliitoksen jälkeen Lindström joutui kuntapäättäjänä tekemään kipeitä leikkauspäätöksiä niin kouluverkkoon kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nykyään Lindström työskentelee Kuntaliiton projektikoordinaattorina.

Jari Lindström on huolissaan, tietääkö oikein kukaan, mistä äänestetään.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Aluevaalit ovat itse asiassa varmaan tärkeimmät vaalit. Minulla on kuitenkin pelko siitä, että äänestysvilkkaus jää tosi alhaiseksi, sanoo Lindström.

Ei mitkään pilipalivaalit

Politiikan tutkijakonkari, valtio-opin emeritus professori Heikki Paloheimo muistuttaa, että rahassa mitattuna valtava uudistus on puolet kuntien tehtäväkentästä.

Myös Paloheimo suhtautuu epäillen vaalilupaukseen lääkäripalveluista joka kunnassa.

– Se on ollut varmasti keskustalla helposti mieleen tuleva strategia, jolla pyritään kannustamaan maaseudulla ihmisiä äänestämään nimenomaan keskustan ehdokasta yli puoluerajojen.

Pitkän linjan kehitystä siitä, että vaikkapa kyläkoulut ja sosiaali- ja terveyspalvelut keskittyvät, ei tämä hyvinvointialuejärjestelmä pysäytä, hän jatkaa.

– Terveysasemia ei enää ole yhtä monessa paikassa kuin niitä on vielä muutama vuosikymmen sitten ollut. Meillä on pitkä kehitys siitä, että palveluiden tarjontaa on pyritty keskittämään ja sillä on koetettu saada kustannussäästöjä.

Tammikuussa järjestettävissä ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään siis perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, neuvoloista, vanhusten hoivapalveluista ja sosiaalityöstä. Lisäksi alueet päättävät pelastustoimesta.

Uudet aluevaltuustot päättävät myös muun muassa siitä, tuotetaanko sote-palveluita itse vai ostetaanko ne yrityksiltä.

Päättäjät istuvat miljardikasan ja ihmisten tärkeimpien palvelujen päällä, sanoo myös Kari Häkämies.

– Uudistus on valtava. Ehkä Suomen historian suurin uudistus hallinnollisesti. Varsinais-Suomessakin budjetti lähenee kahta miljardia, Häkämies sanoo.

Kunnallisalan Kehittämissäätiön kysely ennakoi alhaista äänestysprosenttia pika-aikataululla pidettäviin aluevaaleihin. Ihmiset eivät tunnu ainakaan vielä tietävän, mistä äänestetään.

Tämän kuulee myös kuusankoskelaisten suusta.

Kuusankoskelainen Raija Taskinen huokaa monen muun tapaan. Se, mistä jo tammikuussa äänestetään, on täysin hämärän peitossa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Raija Taskinen kiiruhtaa omaa miestään hoitamaan. Jo ovella kolkuttelevista vaaleista Taskinen kitetyttää monen muun mietteet:

- Aina on vaalit, vaalit, vaalit. En ole ehtinyt ajattelemaan. Katsotaan nyt sitten!

“Postinumeroäänestäminen” voi kirittää uurnille

Professori Heikki Paloheimo yllättää. Hänpä uskoo, että palveluiden säilyttämisen halu saattaa nostaa kiinnostusta äänestää.

– Miten läheltä palveluja oikein saa? Tämä on sellainen tekijä, joka on omiaan lisäämään ihmisten kiinnostusta äänestämiseen. Vaalikampanjan aikana käydään varmasti paljon keskusteluja siitä, tuleeko lääkäripalveluita kaikille pienille paikkakunnille. Mitä iilmeisimmin tämä lisää varsinkin maaseudulla postinumeroäänestämistä.

Emeritusprofessori Heikki Paloheimo ennustaa, että "postinumeroäänestäminen" voi lisätä intoa rientää uurnille aluevaaleissa. Kuva: Niko Kotiranta / Yle

Postinumeroäänestämisellä Paloheimo tarkoittaa sitä, että ihmiset äänestävät, jotta palvelut säilyisivät kotikulmilla.

– Halu säilyttää oman alueen palvelut saattaa myös nostaa halukkuutta äänestää, varsinkin maaseudulla.

Lue lisää:

Etkö vielä tiedä, mitkä ovat aluevaalit? Tässä tiivis lista arkisista palveluista, joihin valitut pääsevät vaikuttamaan