Ilmatieteen laitos päivittää uudet normaalit vastaamaan ilmastonmuutosta – äärisäät eivät ole enää niin poikkeuksellisia, kun mittareita rukataan nykyoloihin

Ilmatieteen laitos ottaa käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden. Tilastot, joihin verrataan tämänhetkistä säätä, ovat lähempänä nykyistä kuin aiempien vuosikymmenten säädata.

Suvi Kinnunen leikki Hietaniemen uimarannassa mudalla Julia ja Sarah Shepstonen kanssa helteisenä päivänä 15. heinäkuuta. Hellepäiviä oli koko kesän aikana yhteensä 50. Kuva: Silja Viitala / Yle

Tämän vuoden heinäkuu oli paikoin poikkeuksellisen lämmin. Ensi kesän lämpötiloissa poikkeama ei ole enää niin suuri.

Jatkossa kesän kova helle tai talven lumettomuus ei ole enää niin poikkeuksellista, kun mittarit ovat erilaiset.

– Ehkä alkuun ei tule niin usein otsikoita, että kuukausi oli tavanomaista lämpimämpi, sanoo Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelun meteorologi Pauli Jokinen.

Lokakuun alusta vallitsevia sääoloja verrataan viimeisimpiin 30 vuoteen. Tähän asti vertailukohtana ovat olleet vuodet 1981-2010.

Kun mukaan tulevat viimeiset 10 vuotta, joiden aikana on ollut historiallisen kuumaa, äärevämmät säät näyttäytyvät tilastoihin verrattuna vähemmän äärevinä.

– Jos verrataan vuosikymmen taaksepäin, niin hellepäivien lukumäärä on noususuunnassa. Ne lämpötilat, jotka ennen olivat harvinaisia tai poikkeuksellisia, eivät välttämättä nykyään sitä enää olekaan, Jokinen sanoo.

Ne ovat siis tilastonäkökulmasta muuttuneet tavanomaisempaan suuntaan, kun niitä esiintyy useammin.

– Jos käyttäisimme vain vanhoja vertailukausia, meillä olisi koko ajan tavanomaista lämpimämpää. Sen takia näitä on syytä päivitellä.

Ennätyslämpötila on kuitenkin ennätyslämpötila tästä eteenpäinkin.

Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuu oli Suomessa mittaushistorian lämpimin. Jos uusi ennätys tulee taas ensi kesänä, se on silti uusi ennätys.

– Ennätys on aina ennätys riippumatta siitä mikä vertailukausi on käytössä, Jokinen sanoo.

Vertailu viime vuosikymmeniin laittaa sään oikeaan kontekstiin

Ilmastollisella vertailukaudella (siirryt toiseen palveluun) tarkoitetaan 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan muun muassa sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä.

Vuosien 1991–2020 säähavainnoista on laskettu tilastoja, joiden avulla nykyinen sää voidaan laittaa historialliseen kontekstiin eli muun muassa verrata, oliko mennyt kuukausi tavanomaista kylmempi vai lämpimämpi.

Lisäksi tilastoja voidaan käyttää ennakoimaan, minkälaista sää on todennäköisimmin tiettyyn aikaan vuodesta tai millaisiin olosuhteisiin on syytä varautua.

– Se kertoo myös ilmastonmuutoksen etenemisestä, kun näitä päivitetään 10 vuoden välein. Siitä nähdään, mitkä asiat ovat muuttuneet ja kuinka paljon, Ilmatieteenlaitoksen Jokinen kertoo.

Vertailukaudet kertovat ilmastonmuutoksen etenemisestä

Nyt käyttöön otettavan vertailukauden Suomen keskilämpötila on noin 2,9 astetta, mikä on noin 0,6 astetta edellistä eli vuosien 1981–2010 jaksoa lämpimämpi. Vuosien 1961–1990 jaksoon verrattaessa keskilämpötila on noussut Suomessa jo noin 1,3 astetta. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa.

– Havaitut muutokset vertailukausien välillä korostuvat etenkin, kun tarkastellaan etelän talvia. Termisen talven pituus on lyhentynyt maan lounaisosassa yli kahdella viikolla kymmenen vuoden takaiseen edelliseen vertailukauteen verrattuna, Jokinen sanoo.

Pysyvän lumipeitteen kesto on niin ikään lyhentynyt maan etelä- ja keskiosassa 1–2 viikolla, rannikoiden läheisyydessä jopa enemmän.

Talvi on lyhentynyt eniten Ahvenanmaalla. Siellä terminen talvi on yli kuukauden lyhyempi kuin 1960-luvulla.

Sademäärät ovat kasvaneet edelliseen eli vuosien 1981–2010 jaksoon nähden noin kaksi prosenttia ja jaksoon 1961–1990 nähden noin yhdeksän prosenttia. Kasvu on ollut suurinta talvikuukausina joulukuusta helmikuuhun. Elokuussa sademäärät ovat puolestaan pienentyneet.

Ensimmäistä kertaa Ilmatieteen laitos on tuottanut säätilastojen lisäksi meritilastoja samalta ajanjaksolta. Nyt laskettuihin meritilastoihin kuuluvat meriveden korkeus ja lämpötila sekä jääpeitteen laajuus.

Kukin maa päivittää ilmastotilastoja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n ohjeiden mukaisesti seuraavan kerran kymmenen vuoden päästä. Silloin siirrytään käyttämään vuosien 2001–2030 havaintoja.

Lue lisää: