Lähiluonto ja rakentaminen ovat törmäyskurssilla Lapissakin – Mikko Laitilan ja monen muun mielestä Ounasvaaran suunnitelmissa ei kuulla paikallisia

Lähiluonnon jääminen rakentamisen alle on tuttu kiistanaihe suurkaupungeissa, mutta siltä ei vältytä Lapissakaan. Matkailututkijan mielestä Rovaniemen Ounasvaaran mökkihankkeet ovat esimerkki siitä, miten matkailusuunnittelua ei pitäisi tehdä.

Rovaniemeläisen Mikko Laitilan mukaan Ounasvaaran kehittämisessä paikallisten ihmisten mielipidettä ei ole otettu huomioon, vaan päätöksiä tehdään raha ja matkailu edellä
Moni rovaniemeläinen on sitä mieltä, että Ounasvaaran kehittämisessä kaupunkilaisten tahto jää matkailun kehittämisen jalkoihin.

Lähiluonnon uhraaminen rakentamiselle kuumentaa tunteita isoissa kaupungeissa, mutta myös esimerkiksi Rovaniemen Ounasvaaralla painitaan samankaltaisten ongelmien kanssa kuin Helsingissä tai Ateenassa.

Siinä missä Helsingissä ja suurkaupungeissa puistoja ja lähimetsiä uhkaa esimerkiksi asuntorakentaminen, Lapissa törmäyskurssilla ovat useammin matkailuelinkeinon tarpeet ja kuntalaisten lähiluonto.

Syyskuussa Yle uutisoi helsinkiläisestä Eeva Lorekista, joka muutti Helsingistä Rovaniemelle ahdistuttuaan lähimetsänsä katoamisesta. Nyt myös uudessa kotikaupungissa lähiluontoa uhkaa rakentaminen: kahdelle puolelle Ounasvaaraa on suunnitteilla mökkirakentamista ja lisäksi vaaraa risteilevät yhä leveämmät ulkoilu- ja kilpahiihtoreitit.

Kaupunkilaisten mielipiteet Ounasvaaran kehittämisestä eivät mene yksiin ja matkailurakentamista on kaupungissa vastustettu aiempina vuosina muun muassa mielenosoituksin.

Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professorin Soile Veijolan mukaan Ounasvaaran mökkihanke saattaa olla turhankin hyvä esimerkki siitä, miten kaupungissa ei kannattaisi harjoittaa matkailusuunnittelua.

Hänen mukaansa vastuullinen suunnittelu ja ekologisesti ja esteettisesti kestävä rakentaminen on matkailussa erityisen tärkeää.

– Matkailutoiminnalla on erityinen vastuu muuttaa kaikki tehdasasetuksensa tukemaan kulttuurisesti, ekologisesti ja sosiotaloudellisesti kestävää kehitystä. Tämän avulla se oikeuttaa itsensä ja saa paikallisten hyväksynnän myös tulevaisuudessa.

Veijolan mukaan matkailurakentaminen ei voi olla kestävää, jos lopputulos ei ole ole ennakoitavissa kaikilta vaikutuksiltaan ennen kaavapäätöksen hyväksymistä.

Uutta mökkikylää ollaan kaavoittamassa Ounasvaaran laelle. Rakentaminen sijoittuisi muun muassa kuvan keskivaiheilla näkyvän tien taakse. Edellisen kerran, vuonna 2006 suunnitelmat saivat kovaa vastustusta. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Rovaniemeläisen Mikko Laitilan mielestä kehittämisessä ei ole kuultu tarpeeksi paikallisten mielipiteitä.

– Matkailu edellä mennään, että ei ole paikallisia paljon kuultu. Eikä hyvältä vaikuta, Laitila moittii.

Ounasvaarasta haluaa moni siivunsa

Rovaniemen ydinkeskustaa halkovan Kemijoen rannasta nousevan Ounasvaaran laelle on suunnitteilla mökkikylä. Kaupunki näytti hankkeelle syyskuun lopussa vihreää valoa. Toiselle puolen Ounasvaaraa kaupunki etsii parhaillaan rakentajaa niinikään majoitusrakentamiselle varatulle tontille.

Ounasvaaran ilmettä ovat muuttaneet viime aikoina myös liikuntapaikkojen rakentaminen.

Isompien hiihtokilpailujen mahdollistamiseksi iso siivu metsää sai viime talvena väistyä uuden kilpahiihtoladun tieltä. Viime vuonna valmistui myös uusi sorastettu talvikävelyreitti ja ensi vuonna kuntoportaat.

Soile Veijola muistuttaa, että mitä enemmän luontoympäristö muuttuu yksityiseksi, kaupalliseksi tilaksi, sitä vähemmän jää yhteistä tilaa, jonka sekä kaupunkilaiset että paikkakunnalle saapuvat matkailijat voisivat jakaa.

Kulttuuri- ja luontoympäristöön rakentaminen ei Veijolan mukaan ylipäänsä ole ekokriisin aikana järkevää.

– Matkailumajoitusta ei ole ylipäänsä tarkoituksenmukaista tarjota keskellä luonto- tai kulttuuriympäristöä, koska ympäristö ei silloin enää ylipäänsä ole luonto- tai kulttuuriympäristö, Veijola tiivistää.

Ounasvaaran laelle kaavamuutosta hakeneet perikunnat ovat toivoneet, että kaupunki antaisi mahdollisimman vapaat kädet rakentamiselle. Kuva: Ruuti Ylitalo / Yle, Leena Luotio / Yle

"Masterplanissa" katettu laskettelukeskus

Kaupungin päätösvallan alla olevan kaavoituksen lisäksi Ounasvaaran kehittämistä tehdään kahdella taholla.

Pitkän aikavälin suunnittelusta ja mahdollisista tulevista suurista hankkeista on tekeillä niin sanottu masterplan -suunnitelma, josta vastaa esimerkiksi matkailuyrittäjistä, urheiluseuroista ja muista alueen toimijoista koostuva ryhmä.

Tämän tiimoilta Ounasvaaralle esitettiin viime vuonna muun muassa katetun laskettelukeskuksen perustamista (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Suunnitelma valmistuu tämän vuoden lopulla. Silloin se esitetään myös kaupunkilaisille. Toteutuakseen suunnitelman hankkeet vaativat kuitenkin kaupungin hyväksynnän.

Pari vuotta sitten perusteuttu Ounasvaaran kehittämistyöryhmä kyseli myös myös kaupunkilaisten mielipidettä Ounasvaaran kehittämisestä. Enemmistö vastanneista toivoi Ounasvaaraa kehitettävän luontoa kunnioittaen.

Vielä ei ole tiedossa, kuka Ounasvaaran laelle rakentaisi mökkejä ja kuinka paljon. Kaupungilta kaavamuutosta hakeneet perikunnat toivovat mahdollisimman väljiä kaavamääräyksiä rakennusten ulkomuodon ja tonttijaon suhteen.

Ounasvaaran ulkoilureittien suosio kaupunkilaisten keskuudessa on noussut, mikä näkyy myös maastossa. Massoja ohjataan nyt sorastetuille, kestävämmille reiteille. Kuva: Anna Ruohonen / Yle

Rakennetut reitit säästävät luontoa

Kuluneen vuosituhannen aikana Ounasvaaran suosio paikallisten virkistys- ja harrastuspaikkana on kasvanut radikaalisti.

Rovaniemen kaupungin liikuntajohtajan Pekka Hämäläisen mukaan talvikävelyreitillä reippaili viime talvena toistasataa ihmistä päivittäin, vaikka Rovaniemelle ei pandemian vuoksi saapunut käytännössä lainkaan matkailijoita.

– Koronavuosi kasvatti kävijämäärää vielä entisestään. Kyllä se väkisinkin jättää jälkensä luontoon, Hämäläinen sanoo.

Kasvanut kävijämäärä ja lisääntynyt maastopyöräily sekä frisbeegolf näkyvät maaston kulumisena ja polkujen leventymisinä. Myös reittien ulkopuolisten polkujen määrä on lisääntynyt.

Hämäläisen mukaan käyttäjämassoja ohjataan nyt rakennetuille reiteille, jotta polut eivät kuluisi lisää.

– Kestävöittäminen on se termi. Kun me kestävöitetään polkuja, eroosio pinenee ja polut eivät lähde leviämään. Helpoimmillaan se tarkoittaa puurakenteita tai esimerkiksi sorastusta.

Ounasvaaran reittimerkinnät aiotaan vielä tämän vuoden aikana yhtenäistää ja selkeyttää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 6.10. kello 23 saakka.