Turvapaikanhakijoille on vuosia luennoitu, että raiskaus on rikos ja luvatta ei saa koskea – osoittaako tilasto, että valistus epäonnistui?

Yle kertoi syyskuun 30. päivä, että ulkomailla syntyneiden osuus raiskausepäilyissä on kasvanut selvästi. Viimevuotiset luvut perustuivat kuitenkin poliisin kirjausvirheeseen.

Tutkijatohtori Markus Kaakinen peräänkuuluttaa hyvää kohderyhmätuntemusta ja koulutuksen suunnittelua, kun maahanmuuttajille suunnitellaan ja seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn suuntaavaa kotouttamista. Kuva: Linda Tammela / Yle

Yle kertoi 30. syyskuuta, että ulkomailla syntyneiden osuus raiskauksista epäillyistä oli vuonna 2020 Suomessa lähes 38 prosenttia. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että poliisin tilastoissa oli virhe, joka vääristi lukemia.

Korjatun jutun voit lukea täältä:

Jo vuosien ajan maahanmuuttajien kotoutuksessa on pyritty korostamaan suomalaisen yhteiskunnan perussääntöjä seksuaalisessa kanssakäymisessä. Aihetta on käsitelty pakolaisille suunnatuilla videoilla (siirryt toiseen palveluun), joissa muun muassa kerrotaan suoraan, että ketään ei saa koskettaa ilman lupaa ja että raiskaaminen on vakava rikos.

Myös poliisi on pitänyt luentoja siitä, että Suomessa nainen on täysin tasa-arvoinen miesten kanssa ja saa esimerkiksi pukeutua ja liikkua juuri niin kuin itse haluaa.

Nina Pelkonen
Ylikonstaapeli Nina Pelkonen luennoi naisen asemasta vastaanottokeskuksessa syksyllä 2015.

Vaikka rikoksiin syyllistyy maahanmuuttajista vain pieni osa, tilanne herättää kysymyksen, onko kotouttamisyrityksissä epäonnistuttu. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) myönsi Ylelle torstaina, että parannettavaa on.

– On varmasti niin, että ei olla onnistuttu siinä, että ihmiset ymmärtävät, kuinka tässä yhteiskunnassa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ihmisten koskemattomuutta kunnioitetaan, Ohisalo sanoi.

Toimiiko valistus?

Valtioneuvoston tutkimuksen toimenpidesuositusosiossa nostettiin esiin vanha lääke: valistus.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, tutkijatohtori Markus Kaakinen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, että välttämättä kaikki kotouttamisen toimenpiteet eivät ole olleet tehokkaita. Silti valistuksella on paikkansa.

– Aiemman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että seksuaalikasvatuksella voidaan kyllä saavuttaa asennemuutoksia ja käyttäytymisenkin muutoksia, mutta se riippuu siitä, miten sitä tehdään, Kaakinen sanoo.

– Hyvä pedagoginen suunnittelu kohdeyleisölle on tärkeää.

Kotouttamisessa valistusluontoista sisältöä aiotaankin lisätä.

– Otamme sekä kotoutumiskoulutuksessa että muissa palveluissa nämä teemat vahvemmin esiin. Kotoutumiskoulutuksessa on lisätty tasa-arvoa ja seksuaalioikeuksia koskevia sisältöjä, sanoo neuvotteleva virkamies Anna Bruun työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Erityispiirteet huomioitava

Tutkimusten mukaan seksuaalirikollisuuden vakavimmat muodot ovat kaikkialla maailmassa moraalisesti varsin tuomittuja. Tämän takia herää kysymys, mikä voi olla teho valistuksella, jossa tähdennetään, että raiskaaminen on väärin ja vakava rikos.

Kun suomalainen lapsi kasvaa nuoreksi ja aikuiseksi, hänen kehitykseensä ja käsityksiinsä seksuaalisuudesta voidaan vaikuttaa jo neuvolaiästä. Suomen pakolaisavun vertaistoiminnan suunnittelija Ala Saeed huomauttaa, että tällaista taustaa ei voi olettaa olevan pakolaisilla.

Ala Saeed Kuva: Mikko Koski / Yle

Vaikka raiskaus on rikos kaikkialla, Saeed sanoo, että hänen kotimaassaan Irakissa naiset eivät voi luottaa siihen, että heillä olisi oikeus seksuaaliseen itsemääräämiseen.

– Suomessa ensimmäinen askel kotouttamisessa pitäisi olla, että maahanmuuttajalle kerrotaan seksuaalisuudesta, Saeed sanoo.

Periaatteessa suomalaisten kohdalla toimivat seksuaalirikoksia ehkäisevät toimet kannattaa suunnata myös maahanmuuttajiin.

– Seksuaalirikoksen tekijöillä on usein taustalla erilaisia emotionaalisia ongelmia kuten mielenterveyden ongelmia ja vaikeuksia luoda ja ylläpitää mielekkäitä sosiaalisia suhteita. Eri tutkimusten mukaan tällaiset ovat yleisempiä konfliktialueilta tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa, Markus Kaakinen sanoo.

Tämän takia maahantulevien ihmisten lähtöolosuhteet on otettava huomioon ja valittava oikeanlaiset keinot kotouttamisen edesauttamiseksi.

Lue lisää: