Hyppää sisältöön

Tästäkö alkoi pörssin alamäki? Asiantuntijat eivät ole huolissaan, mutta listaavat joukon asioita, joihin kannattaa nyt kiinnittää huomiota

Inflaation pelko ja Kiinan tuntemattomat tavoitteet huolestuttavat markkinoita. Helsingin pörssi kärsi syyskuussa yhdysvaltalaisosakkeita enemmän.

Helsingin pörssi kääntyi syyskuussa laskuun. Puolen vuoden saldo on yhä tukevasti voitolla. Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Syyskuun jälkeen piensijoittajaa hirvittää. Pitkään jatkunut tasainen nousukiito näyttää päättyneen. Helsingin pörssi on laskenut kuukauden aikana kuusi prosenttia.

Kauppalehden suurimpien nousijoiden ja putoajien (siirryt toiseen palveluun)listalla on noin 70 pörssiyhtiötä, jotka ovat kärsineet viimeksi kuluneen kuukauden aikana vähintään kymmenyksen laskun.

Vastaavasti vain viiden yhtiön osakekurssi on noussut yli kymmenyksen.

Viime vuodet ovat olleet piensijoittajille helppoja, kun kurssit ovat – koronan puhkeamisen aiheuttamaa kuoppaa lukuun ottamatta – nousseet lähes yhtäjaksoisesti.

Syyskuu muistutti, että nousu voi myös katketa.

Huomiota herättävää on, että Suomessa syyskuu oli vielä kalseampi kuin esimerkiksi New Yorkissa.

Ensiksi mainittu tämän jutun lähtökuvana, jälkimmäinen yllä.

"Käänteelle käänne"

Yle kysyi kolmelta osakkeiden asiantuntijalta, mitä markkinoita nyt hermostuttaa?

Antti Saari on päästrategi Nordean varainhoitoyksikössä – ja hänellä on sormi jatkuvasti osakemarkkinoiden pulssilla. Saari ei näe viime viikkojen kehityksessä merkkejä pitkään jatkuvasta laskusuhdanteesta.

– Ehkä sanoisin jopa niin päin, että merkit saattavat olla ilmassa, että käänteelle on tulossa käänne. Pidän todennäköisempänä, että osakkeet jaksavat tuottaa tulevien kuukausien aikana ja miksi ei vuosiakin eteenpäin.

Nordean Antti Saaren mukaan ilmassa alkaa olla on merkkejä "käänteen käänteestä". Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Syksyn synkkyys ei ole tarttunut myöskään Ilmarisen Mikko Mursulaan. Osakemarkkinoiden voimakas alamäki on hänen mukaansa yleensä ollut seurausta yritysten tuloskunnon romahduksesta.

– Ja nyt on käynnissä massiivisten tulosparannusten vuosi, Mursula muistuttaa.

Ilmarisen sijoituksista noin puolet on tälläkin hetkellä sijoitettu osakkeisiin. Mursulan mukaan osakkeiden osuus on niin suuri kuin eläkevakuuttajan “vakavaraisuuskehikko” antaa myöden.

Kolmas asiantuntijamme on Vaasan yliopiston rahoituksen professori, Timo Rothovius. Päätyönsä ohella hän on Suomen Osakesaastäjien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja aktiivinen sijoittaja.

Laskut kuuluvat hänen mukaansa osakemarkkinan luoteeseen. Välillä mennään alaspäin – mutta keskimäärin ja pitkällä tähtäimellä ylös.

– En ole hirveän huolissani. Näköpiiriissäni ei ole mitään, mikä viittaisi ison romahduksen lähestyvän, Rothovius sanoo.

– Mikä ei tietenkään tarkoita, ettei sellaista voisi olla tulossa.

Tämän epävarmuuden kanssa sijoittaja joutuu elämään. Kysyimme Saarelta, Mursulalta ja Rothoviukselta, mikä markkinoita tällä hetkellä huolettaa.

Inflaatio on vain väliaikaista, väliaikaista, väliaikaista...

Ennen kuin miettii osakemarkkinoiden alamäkeä, kannattaa pohtia hetki sitä, miksi nousu on jatkunut näin pitkään. Saari, Rothovius ja Mursula arvioivat, että keskeinen syy on keskuspankkien toiminta.

Tapahtumakulku on seuraava:

Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin ja koronakriisin aikana keskuspankit halusivat helpottaa tilannetta painamalla lainakorot nollaan ja ostamalla markkinoilta velkapapereita.

Kun korot olivat sitten nollassa sijoittajien oli haettava tuottoa muualta – kuten osakkeista. Tästä syystä niiden arvo nousi nopeasti.

Ilmarisen Mursulan mukaan keskuspankit antoivat markkinoille "dopingia". Nyt markkinoilla pelätään hetkeä, jolloin doping loppuu. Talouden ylikuumeneminen ja hintojen nopea nousu voisi pakottaa keskuspankit koronnostoihin.

Juuri tästä syystä viime kuukausina on seurattu tarkasti erilaisia inflaation merkkejä, kuten sähkön, ruoan ja bensiinin hintaa sekä yritysten palkkakustannuksia ja erilaisia tuotannon pullonkauloja. Pelkona on, että jos hintojen nousu karkaa käsistä, douppaus voi loppua kuin seinään.

– Väkivaltainen korkojen nousu aiheuttaisi taloudellisen aktiiviteetin hidastumisen ja johtaisi taantumaan – pahimmassa tapauksessa lamaan. Se olisi osakemarkkinoille ja kiinteistösijoituksille myrkkyä, Mursula sanoo.

Eurostat kertoi tänään inflaation nousseen euroalueella syyskuussa 3,4 prosenttiin. Se on korkein taso 13 vuoteen. Nousua veti ennen kaikkea energian hinta.

Tällä hetkellä keskuspankit toistelevat, että inflaation nousu on tilapäinen ilmiö. Se on Mursulan mukaan perusväittämä, jonka markkina on myös pääsääntöisesti uskonut.

Epäilijöiden määrä on kuitenkin kasvussa.

Keskuspankkielvytys on ollut markkinoille dopingia, Ilmarisen Mikko Mursula sanoo. Kuva: Katriina Laine / Yle

Keskushallinto huolettaa Kiinassa

Kiinnostava havainto on, että Helsingin pörssissä syyskuun kurssipudotus on ollut suurempi kuin Yhdysvalloissa. Nordean Antti Saaren mukaan tämä johtuu siitä, että Helsingin pörssin isojen yritysten joukossa paljon sellaisia, joilla on merkittävää liiketoimintaa Kiinassa.

– Laajasti Kiinassa toimivilla yhtiöillä on ollut huomattavasti hankalammat ajat jo joidenkin kuukausien ajan, Saari sanoo.

Kiinalaisen kiinteistörakentaja Evergranden pelätiin olevan kiinalainen versio Lehman Brothersista. Kyseisen yhdysvaltalaispankin romahdus käynnisti globaalin finanssikriisin reilu vuosikymmen sitten. Tämä vertaus on kuitenkin ylidramaattinen. Saaren mukaan kyse on ennen kaikkea Kiinan pyrkimyksistä hillitä liiallista velkaantumista ja kiinteistökeinottelua.

Timo Rothoviuksen mukaan Evergrande on osa isompaa ilmiötä.

– Se miten Evergrande ajetaan alas on ihan puhtaasti poliittinen päätös. Kiinaan liittyvä pelko ei kohdistu tähän yksittäiseen yritykseen vaan siihen, millainen Kiinan politiikka on tästä eteenpäin, Rothovius kuvaa.

Samaa mieltä on Ilmarisen Mursula. Kiinan keskusjohto on samaan aikaan rajoittamassa esimerkiksi teknologiajättien toimintaa. Ne ovat ulkomaisille sijoittajille huolestuttavia merkkejä.

– Sijoittajan on edelleen tosi vaikea toimia läpinäkyvästi Kiinan markkinoilla. Koskaan ei voi tarkkaan tietää, kuka omistaa ja mitä – ja miten vähemmistösijoittajia kohdellaan, Mursula sanoo.

– Tästä näkökulmasta Kiina on ottanut askeleen taaksepäin. Monet kansainväliset sijoittajat suhtautuvat Kiinaan negatiivisemmin kuin puoli vuotta tai vuosi sitten.

Kiina on niin iso peluri, että sen ongelmat heijastuvat välittömästi muuallekin maailmaan. Tähän asti sijoittajat ovat voineet luottaa siihen, että kasvu on Kiinalle kaikki kaikessa, mutta jatkossa voi olla toisin.

Nordean Saari uskoo kuitenkin, että talouskasvukin on yhä korkealla maan keskusjohdon tavoitteissa.

– Pidän ainakin itse todennäköisenä, että syksyn mittaan tai viimeistään ensi vuoden alkupuolella alkaa keskushallinnon puolelta tulla jonkinlaista talouden tukipakettia, hän sanoo.

– Näköpiiriissäni ei ole mitään, mikä viittaisi ison romahduksen lähestyvän... Mikä ei tietenkään tarkoita, ettei sellaista voisi olla tulossa, Timo Rothovius sanoo. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Yhdysvalloissa korona ja sisäpoliittista vääntöä

Kolmas ajankohtainen huolenaihe sijoittajilla on ollut Yhdysvaltain sisäpolitiikka. Torstaina maassa saatiin sovittua velkakaton nosto. Vielä eilen maailmalla pelättiin, että maassa ajauduttaisiin hallinnon sulkemiseen.

Toisaalta presidentti Joe Bidenin suunnittelema massiivinen elvytyspaketti on yhä jumissa. Timo Rothovius arvioi, että tämä ongelma tulee ratkeamaan.

– Se on tällä hetkellä kiinni ihan demokraateista itsestään. Ihmettelisin suuresti, jos he eivät pääsisi asiasta sopimukseen, Rothovius sanoo.

– Ja vaikka sitä pakettia ei tulisikaan, se ei olisi markkinoiden näkökulmasta niin iso asia, että se mitään romahdusta aiheuttaisi.

Alkuviikosta osakemarkkinat säikähtivät Yhdysvaltojen odotettua heikommasta kuluttajaluottamuksesta. Tämä kertoo siitä, ettei koronaepidemiaa ole selätetty. Tilanne vaihtelee paljon osavaltiosta toiseen.

Nordean Saaren mukaan koronaepidemia vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja toisaalta myös työvoiman saatavuuteen

– Uudet muunnokset ovat jarruttaneet kasvua. Ihmiset eivät ole uskaltaneet kuluttaa ja työvoiman tarjonta palvelualoilla on ollut paineessa.

Piensijoittajan päänsärky

Ylen haastattelema asiantuntijakolmikko tuntuu olevan osakkeiden suhteen optimistisia surkean syyskuun jälkeen.

Ilmarisen Mikko Mursula nostaa esiin vielä yhden tarkastelukulman, joka näkyy alla olevassa graafissa.

Vaikka osakkeiden hinnat ovat nousseet syyskuuhun asti, yritysten tuloksentekokykyyn suhteutettuna osakkeiden arvot ovat pysyneet samalla tasolla vuoden 2021 ajan.

– Näin suhteutettuna osakemarkkina ei ole tämän vuoden aikana enää kallistunut. Siksi me emme pidä osakkeiden korkeaa arvostustasoa isona ongelmana, Mursula kuvaa.

Alla oleva kaavio kuvaa tätä niin sanottua ns. P/E-lukua (price-earning-ratio). Kasvu näyttää tasoittuneen etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa, turkoosi Helsingin pörssi näyttää tällä mittarilla vielä aavistuksen kallistuneen.

Nordean Saaren mukaan piensijoittajan ei yleensä kannata yrittää aistia markkinaheilahteluja osakemyynti mielessään.

– Piensijoittajan kannalta oleellinen kysymys ei ole se, milloin huippu nähdään tai milloin pohja saavutetaan. Niihin osuu hyvin harvoin. Isompi kysymys on se, milloin rahaa tarvitsee, hän sanoo.

– Jos tuo hetki on vuosien päässä, kannattaa yleensä pitää raha siellä missä se on ja luottaa siihen, että markkinat tekevät pitkällä tähtäimellä tehtävänsä.

Tätä pohtii myös rahoituksen professori Timo Rothovius.

– Jos aina myisi huipulla ja ostaisi pohjalla, sijoittamisen tuotot olisivat monikymmenkertaiset. Mutta suurempi todennäköisyys on siinä epäonnistua kuin onnistua.

Korjaus 22.40. Viimeisen graafin kohdalla kyse vuodesta 2021, tekstissä mainittu 2020.

.
.