Kreikassa koirat pitää nyt sterilisoida tai merkitä DNA-rekisteriin luvattomien jälkeläisten selvittämiseksi – ja omistajien sakottamiseksi

Eläinsuojelijat olisivat halunneet Kreikkaan lain, joka keskittyy konkreettisesti eläinten hyvinvointiin eikä lemmikinomistajien rahastamiseen. Irtokoirien kerääminen tarhoihin aiheuttaa myös arvostelua.

Löytökoiran omistaja moittii Kreikan uutta eläinsuojelulakia
Löytökoiran omistaja moittii Kreikan uutta eläinsuojelulakia

ATEENA Roskalaatikosta kadulta löytynyt Bella, sen pentu Ragnar ja Ragnarin isä Felix tassuttelevat pikkuruisella pihalla Ateenassa.

Ragnarin vaihdettua päällimmäiset kuulumiset koiravanhempiensa kanssa se seuraa 23-vuotiasta emäntäänsä Francesca Malatestaa sisälle.

Kodittomat eläimet ovat löytäneet tien Malatestan perheeseen kukin omalla tavallaan.

– Ensin äitini näki Bellan kuvan Facebookissa ja halusi sen, niin että hänen koirapelolleen tulisi loppu. Felixin toin koulustani, jonne oli kerätty löytökoiria adoptoitavaksi, Ateenassa elävä suomalainen Malatesta selittää.

Bella, Felix ja Ragnar tuovat Francesca Malatestan arkeen iloa. Malatesta ei pidä siitä, että uusi laki sallii lemmikkien myynnin eläinkaupoissa. Kuva: Sara Saure / Yle

Ennen kuin Felix ehdittiin steriloida, Bella pyöräytti vielä pentueen. Pennuista Ragnar jäi Malatestalle ja muut päätyivät adoptioon, yksi Suomeen asti.

Onkin selvää, että Kreikassa juuri voimaan astunut lemmikkejä koskeva eläinsuojelulaki kiinnostaa Malatestaa.

”Kaikki eläimet tarvitsevat oikeutta, ei vain koirat ja kissat”

Päällimmäisenä Malatestaa harmittaa, että uusi laki koskee lähinnä vain koiria ja kissoja.

– Kaikki eläimet on yhtä arvokkaita ja tarvitsevat oikeutta ja turvaa, Malatesta tiivistää.

Korona-aikana Kreikassa kuten Suomessa on eletty lemmikkien adoptiobuumia.

– Se ei silti tarkoita, että kaikki adoptoijat olisivat hyväsydämisiä. Kreikan koronasuluissa koiria hankittiin myös tekosyynä saada liikkumislupa ulkona, Malatesta puhahtaa.

Ateenassa kulkukoirat ovat jo harvassa. Hylätyt eläimet on siirretty koiratarhoihin ja adoptiojonoon. Kuva: Sara Saure / Yle

Malatesta kertoo, että koira-arki Ateenassa ei ole mutkatonta.

Viheralueita on vähän eikä uusi laki määrää koirapuistojen pystyttämistä. Ragnarin kanssa on käveltävä lähes tunti lähimpään puistoon tai lähdettävä autolla vuorelle.

Vaikka kotikoiria onkin nyt jo kaupungeissa paljon, vanhempi sukupolvi pitää koiria yhä ”likaisina”.

– Minulta kysytään vieläkin Ragnarista ´Asuuko tuo kodin sisällä?´ Malatesta hymähtää.

Hylättyjen pentujen vanhempia etsitään lemmikkien dna-testillä

Paljon kohua laissa on aiheuttanut omistajien velvoittaminen joko steriloimaan yli yksivuotiaan lemmikkinsä tai hankkimaan eläimestä 150 euron hintainen dna-näyte.

Näytettä säilytetään dna-laboratoriossa vähintään 12 vuotta. Näytteen arvioidaan paljastavan kadulle hylätyn pennun vanhemmat, jolloin omistajalle voidaan lähettää sakko.

Ateenan kaupungin koiratarhassa elää monia hakattuja eläimiä. Häkeissä on sokeita, korvattomia ja jalattomia koiria. Kuva: Sara Saure / Yle

Dna-testatut kotieläimet saavat lisääntyä vain kerran.

Kreikan eläinsuojeluliiton puheenjohtaja Irini Molfesi hautaisi dna-testauksen tieteisfantasiana.

– Testi voi antaa vain viitettä koirien vanhemmista. Osviitan perusteellako sakko lähetetään? Molfesi ihmettelee.

Aiemmin dna-testausta on kokeiltu Israelissa, (siirryt toiseen palveluun) mutta ei hylättyjen pentujen vaan koiranjätösten tunnistamiseksi.

Kotieläinten pakkosterilointi jakaa näkemyksiä

Irini Molfesin mukaan mikään suuri kansainvälinen eläinsuojelujärjestö ei puolla lemmikkien pakollista sterilointia.

Kreikassa aihe jakaa eläinsuojeluväen mielipiteitä. Molfesi ei kannata kotieläinten vaan irtokoirien ja -kissojen pakollista sterilointia.

– Lemmikinomistajien velvoitteet haiskahtavat rahastukselta. Ne eivät tee heistä vastuullisempia, Molfesi muotoilee.

Jos omistaja ei noudata sterilointia tai hanki dna-näytettä, on ensi vuoden puolella odotettavissa tuhannen euron sakko. (siirryt toiseen palveluun)

Myös Francesca Malatesta pitää pakkosterilointia ja dna-näytettä outona käytäntönä. Näistä kahdesta hän valitsisi uuden lemmikin kohdalla kuitenkin steriloinnin, mutta hintojen olisi laskettava opiskelijan kukkarolle sopiviksi.

Hylätyille karvakuonoille etsitään uutta kotia Facebookissa, Instagramissa ja Tiktokissa. Kuva: Sara Saure / Yle

Kotieläimiä kuoli Ateenan maastopaloissa

Laki sallii koirien pitämisen kytkettynä kotipiirissä kaksi tuntia päivässä.

Malatesta on surullinen siitä, että koiria pidetään kiinni pidempiä aikoja. Viime kesänä kahlittuja eläimiä jäi palavien talojen pihoille (siirryt toiseen palveluun) Ateenan maastopaloissa.

– Luulisi, että tulipalossa ihmiset ajattelisivat eläintään ja ottaisivat sen mukaan, Malatesta kummastelee.

Malatesta ei voi hyväksyä eläinten kaltoinkohtelua. Hän ei voi sietää sitä, että kulkukissoja potkitaan ja lintuja napataan kaduilta häkkiin. Hän on vastustaa myös aasien käyttöä turistien kuljetuksessa Santorinilla. (siirryt toiseen palveluun)

Täysin sanattomaksi hänet vie eläinten silmitön kidutus, kuten koirien hirttäminen puihin Kreetalla. Lakiin sisältyykin nyt verkkopalvelun luominen eläinsuojeluilmoituksille.

Myös Suomessa eläinten kaltoinkohtelu ja siitä ilmoittaminen näyttää korona-aikana lisääntyneen.

Toteutuvatko kovat tuomiot eläinrääkkäyksestä?

Ateenan kaupungin koiratarhassa on paljon kaltoinkohdeltuja, hylättyjä kotikoiria, jotka odottavat pääsyä adoptioon.

Joitain niistä ei ole koskaan aiemmin käytetty ulkona eivätkä ne ole tottuneet ihmisiin.

– Kasvatus laahaa Kreikassa jäljessä. Eläinsuojelu pitäisi ottaa oppiaineeksi jo alaluokilla, toteaa koiratarhan vastaava Kyriakos Filatopoulos.

Ateenan kaupungin koiratarhan vastaava Kyriakos Filatopoulos kouluttaa koiria ja niiden uusia perheitä yhteiseloon. Näin pyritään vähentämään adoptoitujen eläinten palauttamista tarhaan. Kuva: Sara Saure / Yle

Eläinrääkkäys luokitellaan Kreikassa rikokseksi ja siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen.

Sakko eläimen tahallisesta kiduttamisesta tai lainvastaisesta taposta on nostettu nyt enimmillään 50 000 euroon. Vankeustuomio voi yltää kymmeneen vuoteen.

– Ongelma on, miten lakia noudatetaan, kun viranomaisten valvonta puuttuu, Filatopoulos kiteyttää.

Uudessa laissa lemmikkien suojelu on lisätty poliisikoulutukseen.

Suunta on oikea, mutta miksi kiinnostus on taas vain lemmikeissä, Francesca Malatesta pohtii.

Kannattaako löytökoiran hankkiminen ulkomailta? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Lue lisää: