Kuopion kaupunginteatteri perui valmiin näytelmän, ja lavasteetkin menivät roskiin – ohjaajan ja teatterin riita voi päätyä käräjille

Kuopion kaupunginteatteri perui valmiin näytelmän ennen sen ensi-iltaa viime keväänä. Asiasta on revennyt riita ohjaajan ja teatterin välille. Ammattiliiton mielestä teattereiden koronatuet eivät ole hyödyttäneet freelancereita.

Kuopion kaupunginteatteri perui esityksensä viime keväänä, kun koronaepidemia paheni. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Helmikuun kolmannen piti olla Hanna Ojalalle päivä, jolloin lapsi olisi viimein syntynyt tai pitkään valmisteltu lahja annettu sen vastaanottajalle. Silloin yleisön oli tarkoitus nähdä kirjailija Eeva Joenpellon romaaniin perustuva Neito kulkee vetten päällä -näytelmä ensimmäistä kertaa Kuopion kaupunginteatterissa.

Ensi-iltaa kuitenkin siirrettiin koronarajoitusten vuoksi maaliskuun alkuun. Tuotakin päivämäärää olisi pitänyt siirtää sairaustapauksen vuoksi.

Kuopion kaupunginteatteri päätyi kuitenkin perumaan Ojalan ohjaaman ja dramatisoiman näytelmän kokonaan ennen kuin sitä ehdittiin esittää yleisölle. Teatteri selitti päätöstä niin koronalla, taloudellisilla seikoilla, aikatauluongelmilla kuin sairastumisilla.

Hanna Ojalan ja hänen ammattiliittonsa Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton (Teme) näkökulmasta perustelut ontuvat, ja Kuopion kaupunginteatteri toimi poikkeuksellisella tavalla. Temen juristit ja Ojala ovat valmiita käsittelemään asiaan liittyviä työoikeudellisia kysymyksiä oikeudessa asti.

Ohjaaja ja dramaturgi Hanna Ojala on tehnyt töitä monille suomalaisille laitosteattereille. Kuva: Annu Passoja / Yle

"Uran kannalta tosi iso tappio"

Neito kulkee vetten päällä -esityksen kohtalo on siinä mielessä poikkeuksellinen, ettei edes teatteritilastoja koostavasta Teatterin Tiedotuskeskus Tinfosta osata mainita täysin vastaavaa tapausta.

Toisaalta koronan vuoksi lukuisien kotimaisten kantaesitysten ensi-illat siirtyivät. Keväällä 2020 lähes 50 kotimaista kantaesitystä peruttiin, mutta suurin osa niistä sai ensi-iltansa samana syksynä ja osa tänä vuonna.

Tinfon selvityksen mukaan näistä vielä kymmenen odottaa ensi-iltaansa. Osa sai vain muutamia esityksiä tai ne esitettiin yleisölle striimattuna kuten Kansallisteatterin nuorten teatteri Kantti Anne F. Kenties lähimmäksi Neidon tapausta pääsee Wasa Teaternin Månskensprinsen, jota ehdittiin esittää kerran.

Yksi kerta, kahdesti, ei yhtään. Onko sillä merkitystä, saako näytelmä muutaman yleisöesityksen vai ei yhtään, varsinkin kun alkuun näytelmää olisi voitu esittää vain parillekymmenelle ihmiselle?

Etenkin Hanna Ojalalle sillä on. Freelancer tarvitsee julkisen esityksen ja siitä tehdyt kritiikit saadakseen seuraavan työn.

– Uran kannalta tämä on tosi iso tappio. Minulla jokainen ohjaus on poikinut seuraavan työn. Tämä ei poikinut mitään, Hanna Ojala kertoo.

Myös asian esillä pitäminen on riski. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton hallituksen puheenjohtajana keväällä toiminut Atro Kahiluoto huomauttaa, että pienten piirien alalla omia oikeuksiaan puolustava voi leimautua hankalaksi.

– Vaikka voittaisikin kiistan yhtä taloa vastaan, voi hävitä koko sodan. Saattaa huomata, ettei töitä enää tarjota.

Kehutun näytelmän lavasteet päätyivät roskiin

Valmiin näytelmän peruuttaminen ilman yhtäkään esitystä voi Ojalan mukaan herättää ihmisten mielissä ajatuksen, että näytelmässä oli jotakin vikaa.

Näin ei ollut Neito kulkee vetten päällä -teoksen tapauksessa, sen myöntävät kaikki osapuolet. Näytelmä esitettiin helmikuussa Kuopion kaupunginteatterin omalle väelle ja se sai paljon kehuja. Myös kaupunginteatterin johtaja sanoi Savon Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) esityksen olevan korkeatasoinen.

Silti näytelmää ei esitetty. Kuopion kaupunginteatterin mukaan näytelmän lavasteet olivat liian suuret varastoitavaksi, joten esitystä ei voitu siirtää syksyyn.

Syksyyn siirtäminen olisi tarkoittanut myös sitä, että muuta ohjelmistoa olisi jouduttu järjestelemään uudestaan. Avoimeksi jää kuitenkin se, miksi Neito kulkee vetten päällä ei esitetty keväällä työryhmän jäsenen sairausloman jälkeen tai miksi sitä ei striimattu.

– On kestämätön arvovalinta heittää roskakoriin monen ihmisen pieteetillä ja intohimolla useiden kuukausien ajan valmistelema teos. Se on myös ekologisesti arveluttavaa siltä kannalta, että suuret määrät hienoja lavasteita heitetään roskakoriin, Hanna Ojala sanoo.

Kaupunginteatterin johtaja ei kommentoi

Kuopion kaupunginteatterin johtaja Tommi Auvinen ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa tässä jutussa Kuopion kaupungin lakimiestiimin suosituksesta.

Kuopion kaupunginteatterin hallintopäällikkö Anu Lehto-Korhonen vastaa kysymyksiin teatterin talouden näkökulmasta.

Hänen mukaansa taloudellisten syiden lisäksi yksi näytelmän perumiseen johtanut syy oli aikatauluongelmat. Samoja näyttelijöitä oli muissakin näytelmissä, joita piti keväällä harjoitella.

– Neito kulkee vetten päällä -näytelmän uudelleen lämmittämiseen ei ollut enää keväällä riittävästi aikaa.

Ojala on eri mieltä. Vielä helmikuussa hänelle ehdotettiin harjoituspäiviä ja uutta ensi-iltaa maaliskuun lopulle. Tästä Lehto-Korhosella ei ole ollut tietoa.

Hän muistuttaa, että teatterin näkökulmasta kyse on isommasta kokonaisuudesta, jossa jokainen ohjelmistomuutos vaikuttaa muuhun teatterin toimintaan.

Perumiseen liittyi huonoa onnea

Lehto-Korhosen mukaan raja tuli vastaan siinä, kuinka paljon aikaa, rahaa ja vaivaa Neito kulkee vetten päällä -tuotantoon käytetään.

– Kari Heiskasen musikaalia Huomenna minä lähden siirrettiin vuodella eteenpäin, koska sen tuotanto- ja esityskustannukset ovat valtavat ja sen odotetaan saavan 25 000 katsojaa. Koronapandemia huomioiden ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin siirtää se.

Sen sijaan Neito kulkee vetten päällä näytelmän yleisötavoite oli noin 1 500 katsojaa, mikä olisi tuonut lipputuloja 45 000 euroa. Lehto-Korhosen mukaan Sirpa Kähkösen Tankkien kesän ehti nähdä vain 1 500 katsojaa ennen kuin pandemia sulki ovet.

– Silti sitäkään ei ollut mahdollista varastoida, säilöä ja ottaa ohjelmistoon myöhemmin, vaikka yleisön ja teatterin kulttuuripalvelutehtävän näkökulmasta sille olisi ollut kysyntää.

Lehto-Korhonen painottaa, että perumistapauksessa oli mukana teatterista riippumatonta huonoa tuuria: aluehallintoviraston asettamat yleisörajoitukset ja työryhmän merkittävän jäsenen sairastuminen ensi-illan alla.

Kuopion kaupunginteatteri on saanut viime ja tänä vuonna koronatukia noin 1,4 miljoonaa euroa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Moni teatteri striimasi esityksiään

Kuopion kaupunginteatteri päätyi siihen, ettei Neito kulkee vetten päällä -teosta myöskään striimata. Kuopion kaupunginteatterin johtaja Tommi Auvinen perusteli tätä Savon Sanomissa sillä, että riittävän ammattimainen tulos olisi vaatinut useita harjoituksia kameroiden edessä.

Moni teatteri on korona-aikana päätynyt erilaiseen ratkaisuun. Tinfon tilastojen runsaasta kolmestakymmenestä suuresta ja keskisuuresta teatterista 19 on tehnyt striimauksia, vaikka ne ovat kalliita ja niiden tuotot ovat epävarmoja. Niitä on kuitenkin haluttu tehdä yleisön vuoksi.

Näytelmiä on esitetty myös pienille yleisöille. Näin tehtiin keväällä esimerkiksi Joensuun kaupunginteatterissa.

– Meillä oli siihen mahdollisuus koronatukien ansiosta ja pystyimme tekemään sen turvallisesti. Teimme sen niiden vuoksi, jotka korona-aikanakin haluavat teatteriin, Joensuun kaupunginteatterin johtaja Iiristiina Varilo sanoo.

Kuopion kaupunginteatteri on saanut koronatukea viime ja tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa euroa. Kaupunginteatteri teki viime vuonna nollatuloksen. Lipputuloja teatterilta jäi tilinpäätöksen mukaan saamatta noin 700 000 euroa.

Korona-avustus on Kuopion kaupunginteatterin hallintopäällikön Anu Lehto-Korhosen mukaan mahdollistanut sen, ettei omaa henkilöstöä tarvinnut keväällä lomauttaa. Viime vuonna harjoitus- ja esitystoiminnassa mukana oleva henkilöstö lomautettiin noin kuukaudeksi.

– Saadut koronatuet eivät tosiasiassa riitä kattamaan koronapandemiasta aiheutuneita lipputulomenetyksiä, Lehto-Korhonen toteaa.

"Valtion pitäisi periä korona-avustukset takaisin"

Itsekin teattereita aiemmin johtanut Atro Kahiluoto ei voi ymmärtää, miksi Neito kulkee vetten päällä ei saanut ensi-iltaa.

– Kevään esitysten perumisesta saadut säästöt ovat käsittämättömän pieniä. Talon omat työntekijät saivat palkan kotona, freelancer-näyttelijöille maksettiin 15 esityksen palkkio eikä ohjaajalle olisi tarvinnut maksaa esityspalkkioita.

Kuopion kaupunginteatterin hallintopäällikkö Anu Lehto-Korhosen mukaan teatterin omat työntekijät eivät saaneet keväällä palkkaa kotiin, vaan harjoittelivat tulevia syksyn ensi-iltoja varten.

Kahiluodon mukaan korona-aikana paljastui, etteivät teattereille myönnetyt koronatuet hyödytä juurikaan freelancereita. Hänen mielestään laitosteatterin pyhä velvollisuus olisi ollut tukea myös talon ulkopuolista freelanceria.

– Minusta valtion pitäisi periä Kuopion kaupunginteatterille annetut korona-avustukset takaisin. Se ei ole täyttänyt sitä tehtävää, mitä valtiovallan suunnalta korona-avustuksilta toivottiin, Kahiluoto sanoo.

Lehto-Korhosen mukaan Kuopion kaupunginteatteri on omalta osaltaan tukenut freelancereita turvaamalla syksyn ensi-illat ja esityskauden työt.

– Kaikkien palkkiot on maksettu sopimusten mukaan ja harjoitukset ovat pyörineet normaalisti, vaikka esittää emme saaneet, Lehto-Korhonen sanoo.

Tommi Auvinen on aiemmin sanonut näytelmän budjetin olleen 35 000 euroa. Summa sisältää kuitenkin vain ohjaajan palkkion matkoineen ja majoituksineen, lapsiavustajan palkkion sekä tuotannon rakentamiskustannukset.

Teatterin kiinteät kulut huomioiden kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

– Veronmaksajien rahoilla tehdyn työn heittäminen roskakoriin on itsessään törkeä teko veronmaksajia kohtaan, Ojala toteaa.

Ohjaaja toivoo yhä esitystä

Ojala on miettinyt myös sitä, olisiko voinut pelastaa näytelmänsä olemalla kuuluisampi, vetoamalla oikeisiin ihmisiin, keksimällä lisää perusteluja – tai olemalla mies.

– Miesten ohjaukset siirrettiin. Vaikka se ei olisi tarkoituksellista, se kertoo kuitenkin jotakin, että Kuopiossa on nyt seitsemän miesohjaajan suora, Ojala sanoo.

Kuopion kaupunginteatterin johtaja Tommi Auvinen kiistää Savon Sanomissa jyrkästi, että kyse olisi sukupuolittuneesta valinnasta.

Ojala toivoo edelleen, että Neito kulkee vetten päällä esitettäisiin Kuopiossa.

– Se on ainoa asia, mitä haluan. Työryhmä valmisteli itseään säästelemättä teoksen yleisöä varten ja yleisö ansaitsee sen nähdä.

Yle on nähnyt Hanna Ojalan ja Kuopion kaupunginteatterin välisiä sähköpostiviestejä sekä näytelmän tuotantoon liittyviä dokumentteja. Yle on myös keskustellut muutamien näytelmän työryhmän jäsenten kanssa taustatiedon hankkimiseksi.

Juttua täydennetty 6.10.2021 klo 15:57 Kuopion kaupunginteatterin hallintopäällikkö Anu Lehto-Korhosen vastauksilla Atro Kahiluodon esittämään kritiikkiin. Myös otsikkoa muutettu vastaamaan paremmin jutun sisältöä

Jutun otsikkoa muokattu 4.10.2021 kello 15.20: Otsikon jälkiosassa luki ensin: Kuopion kaupunginteatteri perui valmiin näytelmän, asia päätymässä käräjille. Tarkennettu jälkiosaa muotoon, että "asia voi päätyä käräjille".

Lue myös: