Sami Vähä-Herttua koukuttui salaliittoteorioihin mutta pääsi niistä irti ja järkyttyi hurahtamistaan – "Nyt ajattelen, että olin täysin hullu"

Salaliittoteoriat houkuttelevat monia, ja Sami Vähä-Herttua sai kokea sen itse Donald Trumpin ja Hillary Clintonin vaalitaistelun alla. Tutkija Katja Valaskiven mukaan salaliittoteorioihin uskominen on inhimillistä, mutta sillä voi olla vakavia seurauksia.

"Se kliimaksi meni ohi" – Sami Vähä-Herttua kertoo hetkestä, jolloin salaliittoteoriat lässähtivät
"Se kliimaksi meni ohi" – Sami Vähä-Herttua kertoo hetkestä, jolloin salaliittoteoriat lässähtivät

Estonian uppoaminen, syyskuun 11. päivän terrori-iskut ja viimeisimpänä koronavirus. Näihin kaikkiin ja moniin muihin maailman merkittäviin tapahtumiin liittyy salaliittoteorioita, jotka ovat levinneet internetin välityksellä aiempaa laajemmalle.

Sami Vähä-Herttua koki salaliittoteorioiden koukuttavuuden vuosina 2015–2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan. Hän kertoo Marja Sannikan haastattelussa etsineensä ensin internetistä tietoa 9/11-iskuihin liittyen ja perehtyneensä kaksoistornien romahtamiseen Youtube-videoiden avulla.

– Oli aika mahdotonta selittää sitä fysiikan lakien avulla. Se loi sellaisen epäluottamuksen, että mitä tässä maailmassa tapahtuu.

Vähä-Herttuan kiinnostus salaliittoteorioihin lisääntyi vaalien myötä. Tuolloin valloillaan oli esimerkiksi niin sanottu pizzagate-teoria, jonka mukaan Donald Trumpin vastaehdokas Hillary Clinton pyörittäisi salaista pedofiilirinkiä.

– Jotenkin putosin sitten siihen madonreikään, ja aloin uskoa kaikenlaisiin hullumpiin juttuihin.

Trumpin voitettua vaalit mitään salaliittoteorioiden ennakoimaa ei kuitenkaan tapahtunut. Se sai Vähä-Herttuan kyseenalaistamaan teoriat, joihin hän oli niin kovasti uskonut.

– Se kliimaksi meni ohi, ja kaikki jatkui ennallaan. Trump edelleen taistelee näitä pahoja tyyppejä vastaan eikä ikinä mitään tapahdu, vaan hänen oma egonsa paisuu siinä samalla.

Havahtuminen oli Vähä-Herttualle järkytys.

– Oli niin monia sellaisia asioita, joista nyt ajattelen, että olin ihan täysin hullu. Että miten olen voinut sellaisiin uskoa.

Salaliittoteoriat saattavat eristää sosiaalisesta ympäristöstä

Salaliittoteorioita tutkinut Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katja Valaskivi toteaa Sannikan haastattelussa, että Vähä-Herttuan tarina on melko tyypillinen. Valaskiven mukaan periaatteessa kuka tahansa voi alkaa uskoa salaliittoteorioihin.

– Kun pahoja asioita tapahtuu maailmassa, on inhimillisen psykologian kannalta helpompi uskoa, että jossakin joku vetelee naruista kuin että maailma on epäreilu ja sattumanvarainen paikka.

Valaskiven mukaan salaliittoteorioihin liittyy yleensä juuri hyvän ja pahan vastakkainasettelu. Tyypillistä on myös eliitti- ja auktoriteettikriittisyys.

– Ne ihmiset, jotka ovat tajunneet salaliiton olemassaolon, ovat hyvän puolella.

Salaliittoteorioihin uskomisella voi olla vakavat seuraukset. Teoriat voivat uhata ihmisen terveyttä ja turvallisuutta sekä vaikuttaa merkittävästi sosiaalisiin suhteisiin, Valaskivi luettelee.

– Pahimmillaan se netissä oleva yhteisö tietyllä tavalla eristää ihmisen omasta lähiympäristöstään.

Vaikka salaliittoteorioiden takana on usein nettiyhteisö, Vähä-Herttua koki kuitenkin olevansa yksin uskomustensa kanssa. Hänen sosiaalisessa mediassa jakamansa sisältö ei saanut tykkäyksiä vanhoilta tutuilta ja ystäviltä.

Korona on tuonut salaliittoteoriat taas esiin

Valaskiven mukaan salaliittoteorioita on ollut kaikkina aikoina. Teorioihin uskovien määrä ei ole välttämättä lisääntynyt, mutta koronapandemian myötä ilmiö on tullut näkyvämmäksi. Valaskivi sanoo, että usein kriisiaikoina tarve selityksille lisääntyy.

Vähä-Herttua on huomannut saman. Hän kertoo olevansa nykyään vastaanottajapuolella, kun jotkut hänen kontaktinsa jakavat koronaan liittyvää salaliittotietoutta.

– Olin jo tavallaan unohtanut koko homman, ja sitten yhtäkkiä sitä vyöryy joka suunnalta ja lähetetään linkkejä. Olen vain kylmän rauhallisesti, että en jaksa enää.

Vähä-Herttua ja Valaskivi molemmat suosittelevat salaliittoteorioista kiinnostuneita tutkimaan internetiä vähemmän ja käyttämään ajan ennemmin johonkin muuhun.

– Tekisi mieli sanoa, että lopeta. Oman mielenterveyden kannalta on paras keskittyä rakentavampiin juttuihin, Vähä-Herttua päättää.

Katso Marja Sannikan koko jakso alta tai Yle Areenasta perjantaina 1.10.2021 klo 18. Jakson voi katsoa myös Yle TV1:llä klo 20.