Viro vahvistaa rajojaan Valko-Venäjän siirtolaiskriisin takia – Kenttäjohtaja: "Pohjoismaihin pyrkiviltä ihmissalakuljettajilta luulot pois"

Tallinnan satamassa tarkastetaan kaikki Helsinkiin lähtevät ajoneuvot ja matkustajat. Lisäksi etelässä Latvian vastaisella EU-sisärajalla partioidaan ja Viron itärajalle nousee raja-aita.

Ajoneuvoista tarkastetaan kaikki tilat jonne ihminen voisi piiloutua. Kuva: Rain Kooli / Yle

PARMU, TALLINNA Jos kurkottaisin kättäni kunnolla, syyllistyisin valtakunnanrajan luvattomaan ylitykseen. Niin lähellä Venäjän raja on Viron kaakkoisimmassa kolkassa. Pengertien vieressä virtaa oja ja sen keskellä se kulkee.

Ojan varteen nousee vihreää aitaa. Sen päälle kiinnitetään piikkilankaa.

Ollaan Parmun kylässä, joka tosin on enimmäkseen metsää. Parmun eteläisimmässä pisteessä kohtaavat Viron, Venäjän ja Latvian raja.

Raja-aidan rakentaminen alkoi jo viime kesänä, mutta sen merkitys on vain korostunut tänä vuonna. Valko-Venäjä näyttää kesäkuusta lähtien masinoineen siirtolaisvirtaa alueeltaan EU-maihin.

Viron rajalle on tähän mennessä noussut 23 kilometriä aitaa. Koko itärajan on tarkoitus olla aidattuna vuoteen 2027 mennessä. Kuva: Jan Erik Kooli

Virossa tilanteeseen havahduttiin heti alkukesästä. Entä jos siirtolaisia alkaakin ilmestyä Puolan, Liettuan ja Latvian lisäksi myös pohjoisemmaksi?

– Tällä hetkellä tiedustelutieto ei viittaa siihen, että Venäjä olisi seuraamassa Valko-Venäjän esimerkkiä. Emme ole kuitenkaan sinisilmäisiä, sanoo Viron eteläisen alueen rajavalvontapäällikkö Meelis Saarepuu.

Hän viittaa loppuvuoteen 2015 ja alkuvuoteen 2016. Silloin Venäjältä saapui pohjoisten rajanylityspaikkojen kautta muutamassa kuukaudessa Norjaan 5 500 ja Suomeen reilut 1 700 turvapaikanhakijaa. Virta ehtyi vasta Suomen ja Venäjän sopimukseen.

Kauttakulkureitit tukkoon

Tallinnan satamassa autoja saapuu puolestaan lähtöselvityksen jälkeisiin jonoihin. Jokaista ajoneuvoa lähestyy poliisi.

– Henkilöllisyystodistus, kiitos. Ja voisitteko vielä avata takakontin…

Suomeen suuntautuvat liikennemäärät ovat tällä hetkellä koronan takia kohtuullisia. Niinpä viranomaiset pystyvät tarkastamaan kaiken lähtevän liikenteen.

Ajoneuvot joutuvat tarkastukseen rekisterinumerosta tai matkustajien kansalaisuudesta riippumatta. Kuva: Rain Kooli / Yle

– Tehotarkastukset ovat peloteviesti. Suomeen tai muualle Pohjoismaihin pyrkiviltä ihmissalakuljettajilta otetaan luulot pois: Viron kautta ei kannata yrittää, toteaa kenttäjohtaja Ardi Hints.

Elokuussa käynnistyneissä sataman tarkastuksissa on tähän mennessä paljastunut yksitoista tapausta liittyen Suomeen matkalla olleisiin laittomiin siirtolaisiin.

Esimerkiksi Valko-Venäjältä rajan yli Latviaan livahtanut irakilaismies löytyi Suomessa asuvan irakilaismiehen autosta.

Poliisiluutnantti Ardi Hintsin mukaan tehovalvonnassa on saatu kiinni muun muassa rattijuoppoja ja etsintäkuulutettuja henkilöitä. Kuva: Rain Kooli / Yle

– Siirtolaiset pyrkivät sinne, missä on omaa yhteisöä jo entuudestaan, kertoo Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen kansainvälisen osaston päällikkö Ivo Utsar.

Virossa Lähi- tai Kauko-idästä lähtöisin olevia isompia yhteisöjä ei ole, joten maata käytetään lähinnä kauttakulkuun Pohjoismaihin.

Siirtolaistulvan sattuessa hälytetään suojeluskunta

Heti Valko-Venäjän rajakriisin alettua Viro pyrki saamaan mahdollisimman hyvin kokonaiskuvan tapahtumista. Liettuaan lähetettiin saman tien rajavartioston yksikkö.

– Auttamaan, mutta myöskin oppimaan naapureiden kokemuksista, sanoo Meelis Saarepuu.

Viron käynnistämään tehovalvontaan vaikutti muun muassa tieto siitä, että Valko-Venäjältä Liettuaan saapuneita siirtolaisia alkoi nopeasti poistua majoituskeskuksista muihin EU-maihin.

– Vuoden 2015 kriisi osoitti, että siirtolaisvirrat muuttivat nopeasti suuntaa sitä mukaa kuin löytyi vapaita kulkureittejä. Viro ei aio olla sellainen, kuvailee Ivo Utsar.

Viron itäraja aidataan ensimmäiseksi harvaan asutuilla alueilla. Tälle suolle tuleva aita on kelluvaa. Kuva: Jan Erik Kooli

Raja-aidan rakentaminen, etelärajan lisäpartiointi ja Tallinnan sataman tehotarkastukset muodostavat Utsarin mukaan kokonaisuuden. Lisäksi on harjoiteltu itärajan rajanylityspaikoille saapuvien isompien siirtolaisjoukkojen kohtaamista.

– Silloin rajavartioiden ja poliisin lisäksi hälytetään myös suojeluskunta, pelastuslaitokset, Punainen Risti ja sosiaaliviranomaiset, Utsar kuvailee.

Tähän liittyvä suurharjoitus järjestettiin jo vuonna 2019 Koidulan rajanylityspaikalla.

Valtaosa laittomista siirtolaisista pysäytetään Venäjällä

Itärajan tilanne on kuitenkin pysynyt toistaiseksi rauhallisena. Valtaosa luvattomasta maahantulosta pysähtyy Venäjän puolelle.

– Sikäläisiltä rajavartioilta tulee harva se viikko ilmoituksia Viroon pyrkineiden siirtolaisten pysäyttämisestä, Meelis Saarepuu kertoo.

– Aita on vain osa rajaturvallisuudesta, eräänlainen hidaste. Kun siihen lisätään tulevina vuosina rakennettava seurantajärjestelmä, saamme reaaliaikaista tilannekuvaa rajalla tapahtuvasta, kertoo Meelis Saarepuu. Kuva: Jan Erik Kooli

Paljon pahempaa koettiin vuosina 2014–2016, jolloin Viron itärajan yli kuljetettiin Euroopan unioniin pyrkiviä vietnamilaisia.

Kyse oli järjestetystä ihmissalakuljetuksesta, joka loppui, kun puuhamiehet saatiin kiinni ja tuomittiin.

– Tänä vuonna laittomia rajanylityksiä on tullut rajavartioiden tietoon kahdeksan. Kaksi tapausta liittyy siirtolaisuuteen, Saarepuu kertoo.

Loput laittomista rajanylityksistä ovat salakuljetusta. Yleensä tarkoituksena on tuoda tupakkaa ja alkoholia Venäjältä Viroon.

Viron ja Venäjän rajamerkit ovat toisinaan hyvinkin lähekkäin. Kuva: Jan Erik Kooli

Rakennettavan raja-aidan uskotaan estävän ennen kaikkea vahingossa tapahtuvia rajanylityksiä.

– Toivomme sen vähentävän myös ilkivaltaa. Tällä hetkellä varsinkin turistit tuppaavat menemään Venäjän rajatolppien luokse ottamaan selfieitä, kuvailee Saarepuu.

Mikäli asialla on useampi henkilö, seuraukset voivat olla vakavat. Viron lain mukaan valtakunnanrajan luvaton ylittäminen ajoneuvolla tai joukolla on rikos.

Lisää aiheesta:

Yle Uutiset Rec – Miksi Euroopan rajoilla rakennetaan aitoja?

Pakolaisia käytetään yhä useammin painostuskeinona ja pelinappuloina valtion välisissä poliittisissa kiistoissa.