1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pandoran paperit

Paloittelumurhaaja, huumekauppias ja poliisia pakoileva rahanpesuepäilty – salaisen veroparatiisiyhtiön perustaminen houkutti suomalaisrikollisia

Valtavassa tietovuodossa on mukana yli kaksi sataa suomalaista. Kymmenillä heistä on yli 50 000 euron ulosottovelka tai rikostuomioita.

“Asiakkaamme”, kirjoitti veroparatiisipalveluita myyvä yhtiö verkosta otetun MTV:n tekemän uutisjutun viereen. Asiakas oli paloittelumurhasta tuomittu Markus Pönkä, joka yritti hankkia veroparatiisiyhtiön. Tietovuodosta ei selviä, onnistuiko Pönkä saamaan yhtiön. Kuva: Yle MOT / ICIJ
Tekijät

Pandoran papereista selviää, että useat rikostaustaiset suomalaiset ovat hankkineet itselleen veroparatiisiyhtiön. Useimmilla heistä on tuomioita talousrikoksista ja merkittäviä määriä ulosottovelkaa.

Tietovuodosta löytyy yhteensä yli kaksisataa suomalaista veroparatiisiyhtiön omistajaa tai johtajaa. Heistä rikoksiin, joista on tuomittu vähintään ehdollista vankeutta, on syyllistynyt parisenkymmentä.

22 henkilöllä on kontollaan yli 50 000 euron ulosottovelat. Näiden velkojen yhteenlaskettu summa nousee liki 20 miljoonaan euroon.

Summasta yli puolet on maksamattomia rikosasioihin liittyviä vahingonkorvauksia. Viidellä vuodosta löytyneellä suomalaisella ulosottovelan määrä on yli miljoonaa euroa.

Syyttäjä: “Meitä kiinnostaa veroparatiisiyhtiön nimi”

Suomen etsityimpiin miehiin lukeutuva Tuomo Ahonen on malliesimerkki siitä, kuinka rikolliset hyödyntävät salaisia ulkomaisia yhtiöitä. Ahonen on ammattirikollinen.

Hänet on tuomittu useista törkeistä talousrikoksista ja hän on parhaillaan syytettynä muun muassa rahanpesusta eli rikoksilla hankittujen varojen alkuperän häivyttämistä.

Ahonen pakoilee viranomaisia tällä hetkellä todennäköisesti Espanjassa. Häntä odottaa Suomessa tuomio talousrikoksista.

– Ahonen ei ole tällä hetkellä valtion majoituksessa, sanoo erikoissyyttäjä Johanna Hakanen.

Vuodosta selviää, miten Ahonen vuonna 2014 perusti kesken pakomatkansa Belizeen veroparatiisiyhtiön nimeltä Phoenix Black Fire Limited. Vuodossa ei ole yhtiön tilitietoja, joten sen rahankäyttö jää epäselväksi.

– Meitä varmasti kiinnostaa tietää veroparatiisiyhtiön nimi, Hakanen sanoo.

Ahonen jäi kertaalleen jo kiinni vuonna 2018 ja hän kävi istumassa yhdestä talousrikosvyyhdistä saadun tuomion vankilassa. Ennen kuin hänet oli ehditty määrätä vangittavaksi tuomioonsa liittyen, Ahonen oli ehtinyt karata jälleen.

Ahosen tapauksen käsittelyä vaikeutti se, että hänet oli luovutettu Espanjasta Suomeen tuomion täytäntöönpanoa varten.

– Koska Ahonen oli luovutettu Espanjasta Suomeen, hänen vapauttaan ei saanut riistää samoin edellytyksin kuin jos hänet olisi aikanaan tavoitettu Suomesta, Hakanen sanoo.

Pakomatkaansa varten Ahonen hankki rahaa tavalla, joka johti uusiin talousrikossyytteisiin.

– Rahaa kierrätettiin eri puolille Eurooppaa avattujen pankkitilien kautta. Rahaa on varmasti vieläkin kateissa, erikoissyyttäjä Hakanen sanoo.

Ahosella on Suomessa lähes yhdeksän miljoonan euron ulosottovelat.

Tapaus osoittaa, miksi rikolliset käyttävät mielellään veroparatiiseja.

Keskusrikospoliisin julkaisema kuva Tuomo Ahosesta. Ahonen piilottelee poliisilta ilmeisesti Espanjan Aurinkorannikolla. Kuva: Keskusrikospoliisi

Veroparatiisiyhtiö pikapalveluna

Ahosen belizeläisen yhtiön perusti palveluntarjoaja nimeltä AABOL. Se kertoo perustavansa yhtiön jopa alle vuorokaudessa. Asiakkaan taustojen tarkistaminen jää siinä ajassa väistämättä pinnalliseksi, vaikka rahanpesusäädösten mukaan taustat ja rahojen alkuperä pitäisi selvittää huolella.

Ahonen valitsi yhtiön hankkiessaan tilauksen nimeltä “Ultra Protection Package”. Kyse on palvelusta, jossa yhtiön todellinen omistaja salataan käyttämällä bulvaania, eikä osakasrekisteriin laitettu Ahosen nimeä.

Tietovuodosta ei löydy mitään merkkejä siitä, että AABOL olisi selvittänyt Ahosen taustoja. Kansainväliselle toimittajajärjestölle ICIJ:lle lähettämään vastauksessa AABOL sanoo, ettei se voi kommentoida yksittäisten asiakkaiden asioita.

Yhtiö kiistää laiminlyövänsä rahanpesun torjunnan ja sanoo tarkistavansa asiakkaiden taustat.

Ulosotto ei yllä ulkomaille

Valtakunnanvouti Juhani Toukola ei ole yllättynyt, että suomalaisia velallisia löytyy veroparatiiseista.

– Ilmiö, jossa ulosottokelpoista omaisuutta yritetään kätkeä veroparatiisiyhtiöiden avulla, on tuttu. Näitä tapauksia tulee aina silloin tällöin vastaan, Toukola sanoo.

Toukola johtaa Ulosottolaitoksen toimintaa.

Omaisuuden kätkeminen ulkomaille on usein tehokas keino vältellä suomalaisten viranomaisten toimenpiteitä. Toukolan mukaan eri maiden ulosottoviranomaisten yhteistyö on edelleen vähäistä.

Vähäinen yhteistyö selittyy muun muassa sillä, että Euroopan maissa on hyvin erilaiset ulosottolait.

– Suomalainen ulosottovelallinen voi omistaa vaikka linnan Ranskassa, mutta me emme siihen pääse käsiksi. Näissä tilanteissa jää velkojan omalle vastuulle yrittää periä velkoja ja palkata esimerkiksi paikallinen asianajaja, Toukola sanoo.

Tilanne on helpompi, mikäli tapaukseen liittyy myös poliisin esitutkinta, kuten epäily velallisen epärehellisyydestä.

– Poliisilla on vakiintuneet menettelyt, toimiva kansainvälinen yhteistyö ja omaisuutta voidaan rikostapauksissa saada asetettua takavarikkoon, Toukola sanoo.

Poliisi saa tietoa – mutta ei aina

Keskusrikospoliisissa tulee eteen säännöllisin väliajoin rikostutkintoja, joihin liittyy veroparatiisiyhtiöitä. Rikostarkastaja Tomi Taskilan mukaan ne ovat yleensä tapauksia, joissa myös rikosvahingot ovat suuria.

Kansainvälisiä virka-apupyyntöjä veroparatiiseihin Keskusrikospoliisi tekee vuosittain kymmenkunta.

Follow the Money, seuraamme yleensä rahaa eli jäljitämme rikoshyötyä ja keräämme samalla tietenkin todisteita tutkittavaan juttuun, Taskila sanoo.

Työ on hidasta. Taskilan mukaan kansainväliseen virka-apupyyntöön saatu “nopea vastaus” tarkoittaa noin vuotta.

Välillä tietoja, kuten tiliotteita, ei saa ollenkaan.

– Tämä vaihtelee todella paljon. Esimerkiksi Panamasta ja Jerseystä olemme saaneet tietoja viime aikoina oikein hyvinkin, Taskila sanoo.

Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan poliisilla on vaikeuksia saada virka-apua välillä jopa EU-maista, kuten Kyprokselta. Maa on etenkin venäläisten suosiossa oleva veroparatiisi.

Rikollisille hidas tiedonsaanti on etu, sillä se mahdollistaa rahojen rikollisen alkuperän häivyttämisen eli rahanpesun. Yksi tietovuodosta löytyvistä henkilöistä on Viron kansalainen, joka on epäiltynä Suomen historian suurimmassa rahanpesutapauksessa. Hovioikeus antaa tuomionsa tapauksessa todennäköisesti joulukuussa.

Veroparatiiseja rikolliset hyödyntävät erityisesti siksi, että yhtiöiden todellisia omistajia on vaikea selvittää. Veroparatiisipalveluita myyvät yhtiöt eivät usein myöskään tarkista asiakkaiden taustoja.

Miltä poliisista kuulostaa, että talousrikoksista tuomittu ja kotimaassaan etsintäkuulutettu mies voi perustaa pikavauhtia yhtiön ja hankkia sille pankkitilin?

– Maailmassa on paljon vääryyttä. Näihinkin tilanteisiin voisi olla mahdollista kohdemaissa puuttua rahanpesun estämiseen liittyvän sääntelyn perusteella – ainakin EU:n sisällä, Taskila sanoo.

Veroparatiisiyhtiötä tilatessaan Tuomo Ahonen hankki palveluntarjoajalta “Ultra Protection Package” -mallin, joka auttaa häivyttämään yhtiön todellisen omistajan. Kuva: Yle MOT / ICIJ

Haamuomistajia veroparatiiseissa

Myös kotimaisissa talousrikoksissa käytetään usein bulvaaneja. Ulosottovirasto tutkii jatkuvasti keinotekoisia omistusjärjestelyjä, joissa omaisuutta siirretään toisen henkilön nimiin.

Entä jos sama järjestely tehdään Panamassa? Mitkä mahdollisuudet Suomen viranomaisilla on puuttua asiaan?

– Se määräytyy kohdemaan mukaan, eli sitten selvitetään onko Panamassa mahdollisuus purkaa tällaisia keinotekoisia järjestelyjä. Jos omaisuutta on Suomessa, niin sitten se on kansallinen asia, sanoo valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Kiinteään omaisuuteen on helpompi päästä käsiksi. Mikäli panamalainen yhtiö omistaa talon Suomessa, mutta sen todellinen omistaja on ulosottovelkainen suomalainen, voi ulosottolaitos hakea talon takavarikkoon.

Entäpä jos ulosottoa pakoilevan suomalaisen rahat ovat panamalaisen yhtiön tilillä? Silloin ulosottomies ei voi asialle mitään?

– Käytännössä näin, Toukola toteaa.

Näissä tapauksissa asia siirtyy lähes poikkeuksetta poliisin tai verottajan pöydälle, sillä kyse on todennäköisesti velallisen epärehellisyydestä tai verorikoksista.

Edesmennyt MV-lehden perustaja Ilja Janitskin hankki vuonna 2013 veroparatiisiyhtiön Seychelleiltä. Kuva: Mikko Koski / Yle

MV-lehden perustaja hankki yhtiön Seychelleiltä

Valemediajulkaisu MV-lehden perustaja Ilja Janitskin hankki vuonna 2013 veroparatiisiyhtiön Seychelleiltä. Yhtiön perustamisen aikaan Janitskin asui Barcelonassa.

Tietovuodossa ei ole Janitskinin yhtiön tiliotteita tai muita dokumentteja, joista selviäisi, minkälaista rahaliikennettä yhtiöllä oli.

Vuonna 2016 Janitskin etsintäkuulutettiin ja seuraavana vuonna vangittiin poissaolevana, epäiltynä muun muassa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Janitskin sai 22 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen käräjäoikeudessa kuudestatoista eri rikoksesta.

Janitskin valitti tuomiosta hovioikeuteen. Se ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä asiaa, sillä Janitskin kuoli vuonna 2020 vain 42-vuotiaana.

Keskusrikospoliisi julkaisi vuonna 2017 kuvan Markus Pöngästä, kun tämä pakoili poliisia. Sillä kertaa murhasta tuomittua Pönkää epäiltiin talousrikoksista. Kuva: Keskusrikospoliisi / Lehtikuva

Paloittelumurhaaja haluaa veroparatiisiyhtiön

Suomalaisten rikoksesta tuomittujen veroparatiisiasiakkaiden rikoshistoria on varsin monipuolinen: talousrikoksia, pahoinpitelyjä, huumausaine- ja ampuma-aserikoksia sekä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

Rikoshistorialtaan yksi heistä on kuitenkin ylitse muiden. Markus Pönkä tuomittiin vuonna 2007 murhasta Tallinnassa. Hän on syyllistynyt myös Suomessa esimerkiksi talousrikoksiin.

Elokuussa 2016 Pönkäpyysi merkittävää veroparatiisipalveluita myyvää yhtiötä nimeltä SFM perustamaan itselleen yhtiön Belizeen.

Yhtiön edustaja teki Google Translate -työkalulla käännöksen MTV Uutisten suomenkielisestä artikkelista. Siinä kerrottiin, että paloittelumurhasta tuomittu ja pitkän vankeusrangaistuksen kärsinyt Pönkä oli saanut uuden rikossyytteen.

Hän oli suunnitellut “jonkun erittäin rikkaan henkilön” kidnappausta.

SFM-yhtiön asiakkaana on ollut talousrikollisia ja se on auttanut asiakkaitaan verojen välttelyssä. Tietovuodosta löytyvistä asiakirjoista ei selviä, suostuiko SFM lopulta auttamaan Pönkää yrityksen perustamisessa.

SFM kertoi kansainväliselle toimittajajärjestölle ICIJ:lle lähettämässään kirjeessä tarkistavansa huolellisesti asiakkaiden taustat ja noudattavansa lakia toiminnassaan. Yksittäisiä asiakkaita SFM ei kommentoi julkisesti.

Ylen MOT-toimitus ei tavoittanut Pönkää kommenttia varten. Syyskuussa 2020 Pönkä luovutettiin Ruotsiin (siirryt toiseen palveluun), jossa häntä epäillään törkeästä aserikoksesta.

Oikaisu. Jutussa on korjattu kohta, jossa luki virheellisesti "velallinen", eikä oikea muotoilu "velkoja".