Hyppää sisältöön

Muistatko Talvivaaran kaivoksen ympäristövahingot? Korvauksia aletaan nyt vuosien jälkeen ratkoa, mutta moni on jo luovuttanut – tästä on kyse

Talvivaaran kaivoksen ympäristövahingoista vaadittiin aikoinaan miljoonakorvauksia, nyt suurin osa korvauksien hakijoista on luovuttanut ja korvausvaatimukset ovat sulaneet muutamaan sataantuhanteen euroon.

Talvivaaran kaivoksen suurin kipsisakka-altaan vuoto alkoi 4.11.2012. Tämä kuva on seuraavalta päivältä. Kuva: Heikki Rönty / Yle

Mitä on taustalla?

Euroopan suurimmaksi nikkelikaivokseksi nimitetty Talvivaaran kaivos Sotkamossa oli marraskuussa 2012 mediassa paljon esillä. Syynä oli kipsisakka-altaan vuoto, jossa altaassa vastoin sen käyttötarkoitusta ollutta likaista ja metallipitoista vettä päätyi runsaasti myös kaivosalueen ulkopuolelle. Vuosina 2008–2013 kipsisakka-allas vuoti neljä kertaa.

Nyt ratkottavat vahingonkorvaukset liittyvät kipsisakka-altaan vuotoon, mutta vuonna 2008 tuotantonsa aloittaneen kaivoksen toiminnassa oli muitakin ongelmia, kuten esimerkiksi kaivosalueella käytettävän sulfaatin eli suolan päätyminen ympäristöön.

Kainuun käräjäoikeuden tuomari Mirja Seppänen kertoo, että vahingonkorvausvaatimuksiin liittyvät tarkemmat ajankohdat ja yksityiskohdat selviävät tiistaina 5.10. alkavassa valmisteluistunnossa.

Tie tähän pisteeseen on ollut pitkä: syytteet Talvivaaran ympäristörikosjutussa nostettiin vuonna 2014. Kun Kainuun käräjäoikeudessa valmisteltiin Talvivaaran ympäristörikosjutun käynnistymistä, sinne toimitettiin yhteensä 138 korvausvaatimusta vuonna 2015.

Ympäristörikosjuttu sai päätepisteensä korkeimman oikeuden päätöksellä kaksi vuotta sitten, jolloin korvausvaatimuksia oli tiedossa 70. Nyt korvausvaatimuksia on jäljellä enää yhdeksän. Hyvin moni on siis luopunut korvausten hakemisesta.

Miksi vahingonkorvauksia käsitellään vasta nyt?

Kainuun käräjäoikeus päätti 2015 jakaa Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäynnin kahteen osaan. Ensin haluttiin selvittää rikosprosessi ja vasta sitten korvausasiat.

Korvauksia on yritetty myös sovitella käräjäoikeuden avustuksella, mutta vahingoille ei löytynyt maksajaa ja käsittely jäi odottamaan rikosasian ratkaisua.

Mitä tapahtui miljoonien korvausvaatimuksille?

Korvausvaatimuksia ovat tehneet sekä yksityishenkilöt että muun muassa Metsähallitus, jonka korvausvaatimus vuonna 2014 oli 8,6 miljoonaa euroa. Summan perusteena oli Metsähallituksen omistamien mökkitonttien hinnan romahtaminen.

Metsähallitus perui korvausvaatimuksensa, kun kaivosta ja sen tehtaita nykyisin pyörittävä valtio-omisteinen monimetalliyhtiö Terrafame osti Metsähallitukselta maa- ja vesialueita, jotka Talvivaaran vuodot aikoinaan pilasivat.

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto vuonna 2012 pilasi muun muassa Kivijärveä, joka sijaitsee kaivoksen eteläpuolella. Arkistokuva vuodelta 2013. Kuva: Heikki Rönty / Yle

Vahingonkorvausvaatimukset käytiin läpi yksitellen rikosjutun ratkettua. Jäljellä olevien yhdeksän korvausvaatimuksen yhteissumma on käräjätuomari Seppäsen arvion mukaan 100 000–200 000 euroa. Vahingonkorvausta vaatii seitsemän yksityishenkilöä, yksi yritys ja yksi metsäyhtymä.

Keneltä korvauksia vaaditaan?

Vahingonkorvausjutun vastaajina ovat konkurssiin mennyt Talvivaara Sotkamo, ympäristörikoksesta tuomion saanut kaivoksen silloinen johto eli kaikki ne, jotka saivat tuomion ympäristörikosjutussa.

Myös nykyinen toimija, monimetalliyhtiö Terrafame, on yksi vastaajista. Käräjätuomari Mirja Seppäsen mukaan Terrafame on yksi vastaajista, koska se on nimettynä joissain kanteissa. Terrafame on jo aiemmin todennut, että se ei ole korvauskiistassa osapuolena.

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen on edelleen sitä mieltä, ettei Terrafamen kuuluisi olla oikeusprosessissa mukana, eikä se ole korvausvelvollinen. Terrafame osti Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan elokuussa 2015.

.
.