Karjumista, kiskomista ja läpsimistä – tuhannet lemmikit kärsivät huonosta kohtelusta, eläintenkouluttaja: Arkinen väkivalta lisääntyy

Eläinsuojeluilmoitusten määrä on kasvanut tämän vuoden aikana. Eläimiä koulutetaan yhä väkivaltaisin keinoin, vaikka eläinjärjestöt ovat kampanjoineet eettisen kouluttamisen puolesta.

Eläinsuojeluilmoitusten määrä on kasvussa. Yli 90 prosenttia ilmoituksista on lemmikki-ilmoituksia ja niistä suurin osa koskee koiria ja kissoja. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Eläinsuojeluilmoitukset erityisesti väkivaltaisesta koirien kohtelusta ovat lisääntyneet tänä vuonna.

SEY Suomen eläinsuojelu sai tietoonsa viime vuonna noin 8 000 eläinsuojeluilmoitusta, kun vuonna 2019 vastaava luku oli noin 6 500. Tänä vuonna ilmoitusten määrä on ollut kasvusuunnassa.

Tyypillisimmät ilmoitukset liittyvät lemmikkieläimiin ja niiden pitotapoihin. Yli 90 prosenttia ilmoituksista on lemmikki-ilmoituksia ja niistä suurin osa koskee koiria ja kissoja.

Ylen aamun lähetyksessä maanantaiaamuna vierailleen SEY:n vs toiminnanjohtaja Maria Lindqvistin mukaan kasvua on ollut erityisesti ilmoituksissa, joissa kerrotaan arkisesta väkivallasta.

Arkisella väkivallalla tarkoitetaan eläimen paineistamista ja pelottelua, kuten karjumista, kiskomista tai läpsimistä. Myös möykkääminen aamusta iltaan koiralle on paineistamista ja ikävän tunnetilan tuottamista.

Pahimpia esimerkkejä on tullut koulutuskentiltä, joissa koiria on esimerkiksi sähkötetty peräpäähän.

Eläimiä koulutetaan yhä väkivaltaisin keinoin

Viime helmikuussa eläinten epäeettinen kouluttaminen nousi otsikoihin, kun Yle uutisoi suojelukoirien koulutuksessa käytetyistä väkivaltaisista keinoista. Edelleen koulutusmenetelminä käytetään yleisesti rankaisemista ja pakotteita, mutta eläinjärjestöt kampanjoivat yhä enemmän eettisen kouluttamisen puolesta.

Pakotteisiin ja rangaistuksiin pohjautuvien koulutusmetodien on tutkittu olevan perusteettomia ja eläimelle haitallisia.

– Osa ihmisistä ei tunnu tiedostavan, että nykii, painostaa tai aiheuttaa ikäviä tuntemuksia koiralle tai eläimelle. Ei asettauduta eläimen asemaan ja oteta huomioon sen tunnekokemuksia, sanoi puheenjohtaja Sofia Haapanen Suomen eläintenkouluttajat ry:stä Ylen aamun lähetyksessä maanantaiaamuna.

– Sanotaan vaan, että se nyt vaan on tuollainen pelokas tai aggressiivinen. Sen sijaan, että mietittäisiin, miksi se käyttäytyy niin, mitä voin tehdä asialle, miten voin auttaa eläintä.

Haapanen työskentelee lemmikkikoirienja koiranomistajien kanssa. Koiran hyvinvoinnin kannalta on suuri ero sillä, onko koira paikallaan odottamassa rennosti vai pelokkaana.

– Koiralle voi kertoa myös positiivisesti vahvistaen, mitä siltä toivotaan, millaisia käyttäytymismalleja siltä halutaan ihmisen maailmassa ja ympäristössä.

Korona-ajan pentubuumin lieveilmiöt näkyvissä

SEY:n mukaan korona-aikana eläimiä on otettu koteihin enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi Kennelliittoon on rekisteröity ennätysmäärä koiria.

Ihmiset myös viettävät enemmän aikaa kotonaan. He myös havainnoivat aiempaa enemmän ympäristöään ja sitä, miten naapurit kohtelevat eläimiään. Tyypillisin ilmoittaja onkin naapuri.

Pentuja ei ole totutettu olemaan erilaisissa ympäristöissä tai opetettu olemaan yksin, jolloin ne huolestuvat. Kouluttamista voi harjoitella ja siihen saa myös ohjausta.

Tällä viikolla vietetään Eläinten viikkoa. Järjestöt kampanjoivat eettisen kouluttamisen puolesta. Lindqvistin mukaan asenteissa on tapahtumassa muutos yhä enemmän eettisen koulutuksen suuntaan.

Juttua täydennetty 4.10. klo 12.12: Lisätty tieto, että vuonna 2019 SEY:n tietoon tuli noin 6 500 eläinsuojeluilmoitusta.

Voit keskustella aiheesta maanantaina 4.10.2021 kello 23 saakka.

Lue myös: