Niskoittelusta jäävä merkintä voi tulla vastaan työnhaussa – rikosoikeuden professori: "Elokapina-nuoret eivät ole mikään turvallisuusuhka"

Ihmisten käyttäytyminen näkyy vuosia viranomaisten rekistereissä. Sakkorekisteriin kertyy merkinnät lievemmistä rikoksista, rikosrekisteriin taas sakkoja vakavammista tuomioista.

Elokapinan koulutuksissa käydään läpi, että kansalaisuustottelemattomuuden harjoittaminen voi johtaa sakkoihin. Kuvassa Elokapinan mielenosoittajia poistetaan Mannerheimintieltä 20. kesäkuuta 2021. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Elokapinan aktiivi Anni Pokela odottaa parhaillaan ensimmäisiä sakkojaan niskoittelusta.

Pokela tuli kiinniotetuksi Elokapinan Syyskapinan ensimmäisenä päivänä Mannerheimintiellä, kun reilut 140 mielenosoittajaa ei noudattanut poliisin poistumiskäskyä.

Hän huomauttaa, että vaikka monelle aktiiville on sakot tiedossa, on virheellinen käsitys, että Elokapinan toimintaan osallistumiseen liittyisi automaattisesti sakkojen uhka.

– Itse mielenosoitukset ovat laillisia, ja Elokapinassa on paljon rooleja ja osallistumismahdollisuuksia, jotka eivät ole lainvastaisia. Kansalaisuustottelemuus on asia erikseen.

Pokelan mukaan sakkojen saamista käydään läpi Elokapinan kansalaistottelemattomuutta käsittelevissä koulutuksissa.

– Koulutuksessa tuodaan esille, että sakkojen saaminen on oletettava osa kiinniottoa ja siihen on hyvä varautua.

Sakot voivat näkyä turvallisuusselvityksissä

Ihmisten käyttäytyminen näkyy vuosia viranomaisten rekistereissä. Sakkorekisteriin kertyy merkinnät lievemmistä rikoksista, rikosrekisteriin taas sakkoja vakavammista tuomioista.

Lain mukaan työnantaja on velvollinen tarkastamaan esimerkiksi lasten ja nuorten kanssa työskentelevien opetus- ja terveydenhuollon alan työntekijöiden rikosrekisteriotteen. Sakot eivät näy siinä.

Viranomaiset tekevät myös turvallisuusselvityksiä. Turvallisuusselvityksissä halutaan tarkastaa henkilön taustoja laajemmin, joten niissä myös sakot näkyvät.

– Sakkorangaistukset tulevat sitä kautta vastaan ja on mielenkiintoista tietää, millainen painoarvo niille annetaan, sanoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Turvallisuusselvityksiä tehdään esimerkiksi haettaessa turva-alan töihin, poliisikouluun ja tiettyihin valtionhallinnon virkoihin. Nuotion mukaan asiaan liittyy tietty huoli, miten sakkotietoja myöhemmin käytetään.

Esimerkiksi mielenilmauksesta putkaan joutuminen aiheuttaa sakkorangaistuksen niskoittelusta ja henkilölle määrätään päiväsakkoja tulotason mukaisesti. Merkintä voi joissakin tapauksissa vaikuttaa nuoren jatkosuunnitelmiin tai työpaikan saamiseen.

– On tämä jollakin tavalla huolestuttavaa, jos saa tällaisilla perusteilla sakkorekisteriin merkintöjä ja sitten on suunnitellut hakeutuvansa alalle, jossa näitä turvallisuusselvityksiä tehdään.

Nuotion mielestä kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Jos poliisia vastaan niskoittelusta ilmastokysymyksissä ja niistä saaduista sakkorangaistuksista tulee laajempi ilmiö, olisi tarpeen pohtia, annetaanko asialle painoa turvallisuusselvityksen käytännön tulkinnassa ja soveltamisessa.

– Elokapina-nuoret eivät minusta ole mikään turvallisuusuhka, vaan haastavat politiikantekijöitä tärkeässä asiassa. Heitäkin tarvitaan myöhemmin kaikenlaisissa yhteiskunnan töissä, poliisitoimi mukaan lukien, Nuotio sanoo.

Supo arvioi, mitä tietoja ilmoitetaan eteenpäin

Turvallisuusselvityksiä tekee Suojelupoliisi eli Supo. Jotta turvallisuusselvitys tehdään, on henkilöllä oltava pääsy salassa pidettävään tai salaiseksi luokiteltuun tietoon tai tiloihin.

– Mitään tietoa ei ilmoiteta eteenpäin automaattisesti, vaan teemme aina yksittäistapaukseen liittyvää kokonaisharkintaa siitä, mitä ilmoitamme tai emme ilmoita eteenpäin. Arvioinnissa huomioidaan tehtävän merkitys kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, Supon turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski kertoo.

Esimerkiksi jos henkilö hakee poliisiksi ja hänellä on sakko niskoittelusta poliisia kohtaan, on todennäköisempää että tämä tieto annetaan eteenpäin, kuin jos hän hakee yksityisen puolen tehtävään, jossa tämä tieto ei ole välttämättä niin merkittävää.

– Me emme päätä sitä, mikä tiedon lopullinen painoarvo ja merkitys on, vaan sen tekee työnantaja.

Rikollista tekoa arvioitaessa otetaan huomioon teosta kulunut aika, henkilön ikä tekohetkellä, tekojen toistuvuus, seuraamusten ankaruus ja teon luonne tai merkittävyys selvityksen perustana olevan tehtävän kannalta.

Eli jos teosta on kulunut kauan aikaa ja rangaistuksena on ollut esimerkiksi matala sakkorangaistus, ilmoittamiskynnys nousee, Hanski selventää.

– Yhtään selvitystä ei myöskään tehdä ilman suostumusta, ja henkilö saa pääsääntöisesti tietää, mitä tietoja hänestä on selvitetty ja välitetty eteenpäin. Joissain tapauksissa henkilöltä voidaan myös pyytää kantaa asiaan etukäteen, hän sanoo.

Päättäjiin vaikuttaminen on pääasia, sanoo elokapinalainen

Elokapina-aktiivi Anni Pokelaa ei huoleta, että niskoittelusta saadut sakot vaikuttaisivat haitallisesti hänen tulevaisuuteensa.

– En halua poliisiksi tai muuhun univormulliseen virkamiesrooliin, joten en usko, että tästä on suurempia seuraamuksia minulle. En myöskään halua työskennellä sellaiselle työnantajalle, joka katsoo aktivismini negatiivisena asiana. Paineen luominen päättäjiin on minulle ensisijainen asia.

Pokela korostaa, että hän arvostaa Suomen demokratiaa ja oikeusjärjestelmää suuresti, minkä vuoksi hän hyväksyy oikeudenmukaisiksi katsottavat seuraamukset toiminnastaan.

Kansalaistottelemattomuus on hänen mielestään välttämätöntä ilmastokriisistä viestittäessä. Hän nostaa esille Unicefin tekemän tutkimuksen, jonka mukaan miljardi lasta on äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi.

– Näen, että muut toimet eivät valitettavasti riitä herättämään yhteiskuntaamme toimintaan tarpeeksi nopeasti.

Elokapina sulki Helsingin valtaväylän Mannerheimintien kahdesti osana viime viikolla alkanutta mielenilmausta, ja jälleen alkoi raju keskustelu ilmastoliikkeen toimintatavoista. Lukiolainen Ilmari Pensala oli yksi kadun sulkeneista ihmisistä, ja isä Tuomas oli mukana.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 6. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: