1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. MOT

Viinalla läträämistä, bordellikäyntejä ja Afganistanissa hukattu rynnäkkökivääri – rauhanturvaamisen synkät puolet jäävät piiloon

Rauhanturvaajien palvelusrikoksissa korostuvat liikenneturvallisuuteen ja alkoholin väärinkäyttöön liittyvät teot. Tämä käy ilmi MOT:n tutkimista Puolustusvoimien asiakirjoista. Pinnan alta löytyy myös vakavampia ongelmia.

MOT:n selvityksen mukaan kriisinhallintajoukkojen toimista löytyy prostituoitujen käyttöä, juopottelua ja löysää kurinpitoa. Kuva: Ilmari Käihkön kotialbumi

– Naimisissa olevat ihmiset menivät ilolla huoriin ja ryyppäsivät.

Näin muistelee MOT:n haastattelema Mikko miinalaiva Pohjanmaan vierailuja Somalian ja Djiboutin satamakaupungeissa Atalanta-kriisinhallintaoperaation aikaan.

– Joskus seuraavana päivänä uima-altaalla sitten pohdittiin peloissaan, oliko muistettu käyttää ehkäisyä, mies kertoo.

Entinen rauhanturvaaja on osallistunut useampaan kriisinhallintaoperaatioon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hän haluaa aiheen arkaluontoisuuden vuoksi pysyä anonyyminä, joten kutsumme häntä tässä jutussa Mikoksi. Se ei ole hänen oikea nimensä.

– Niin sanottu vasikointi ei ole hyväksyttävää.

Otteita Suomen Rauhanturvaajaliiton jäsenyhdistys Hölkkäri On Web ry:n verkkosivuillaan julkaisemasta rauhanturvaajille suunnatusta sanastosta. Kuva: Riikka Kurki / Yle

Seksin harrastaminen paikallisten kanssa on lähtökohtaisesti kriisinhallintaoperaatioiden sääntöjen mukaan kiellettyä. Asiaa ei kuitenkaan ole valvottu turhan tarkkaan, sillä vielä muutama vuosi sitten Puolustusvoimat koki helpommaksi ratkaisuksi kustantaa kriisinhallintaoperaatioista palaajille sukupuolitautitestit verovaroista.

Lievissä palvelusrikoksissa korostuvat liikennerikkomukset ja alkoholin väärinkäyttö

MOT pyysi Puolustusvoimilta kriisinhallintaoperaatioihin liittyvät kurinpitopäätökset viimeisen viiden vuoden ajalta.

Asiakirjoista käy ilmi, että suurin osa kriisinhallintaoperaatioissa tapahtuvista palvelusrikoksista tapahtuu Libanonissa YK-johtoisessa UNIFIL-operaatiossa. Satunnaisia rangaistuksia oli määrätty Irakissa, Kosovossa, Malissa sekä Välimerellä.

Vuosina 2016–2020 Libanonissa palvelleille rauhanturvaajille on määrätty lähes 90 rangaistusta. Lähes puolet näistä on lieviä liikenneturvallisuusrikkomuksia.

Lähes puolet lievistä palvelusrikoksista ovat huolimattomuudesta johtuvia liikenneturvallisuusrikkomuksia. Kuva: Ilmari Käihkön kotialbumi

Toiselle sijalle nousevat alkoholiin liittyvät palvelusrikokset, joita on viiden vuoden aikana tehty parikymmentä. Kolmantena ovat aseen käsittelyyn liittyvät rikkomukset.

Osa asiattomasta käytöksestä jää kuitenkin kurinpitopäätösten ulkopuolelle.

Juhlaillat Djiboutin bordelleissa

Yksi Suomessa paljon mediatilaa saaneista kriisinhallintaoperaatioista oli Euroopan unionin johtama Atalanta, johon Suomi osallistui 2008–2016 lähes kahdensadan hengen voimin. Operaation tavoitteena oli estää ja ehkäistä merirosvousta ja aseellisia ryöstöjä Somalian merialueella sekä suojata Maailman ruokajärjestön ruokakuljetuksia.

Monet operaation tavoitteista onnistuivat hyvin ja media julisti suomalaisten sotilaiden sankaritarinaa taistelussa merirosvoja vastaan.

Satamissa joidenkin rauhanturvaajien toiminta oli vähemmän sankarillista.

Mikon mukaan vierailut bordelleissa olivat tavanomaisia. Hän oli mukana Atalantassa kahteen otteeseen eri vuosina.

– Sanotaan, että merimiehet purkaa lastinsa satamaan monella tavalla. Djiboutissa jokainen yökerho on käytännössä samalla bordelli, Mikko toteaa.

Viralliset säännöt asian suhteen olivat Mikon mukaan hyvin selkeät. Paikallisten kanssa seksin harrastaminen on kiellettyä.

– Näistä puhuttiin kyllä koulutuksessa. Kun ollaan kriisinhallintaoperaatiossa, joka on perusluonteeltaan humanitaarinen, olisi moraalisesti irvokasta, jos operaation ihmiset kävisivät panemassa seksityöntekijöitä, jotka eivät suurella todennäköisyydellä ole toimessaan vapaaehtoisesti.

Bordellivierailut olivat kuitenkin osa arkipuhetta. Niistä kaskuiltiin juhlailtojen jälkeen hotellin uima-altaalla pötkötellessä.

– Oli paljon läpänheittoa siitä, että aina kun on näillä reissuilla, pitää tietää, mistä päin kaupunkia saa Zithromaxia [vahvaa antiobioottia, jota käytetään muun muassa klamydian hoitoon]. Jos on palannut nopeasti kotiin joltain reissulta, pitää murskata sitä myös vaimon ruokaan.

Kriisialueiden seksityöntekijät ovat todennäköisesti ihmiskaupan uhreja

Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä tutkija ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö toivoisi medialta kriittisempää otetta kriisinhallintaoperaatioista kirjoittaessa.

– Suomalaisesta kriisinhallintatoiminnasta on kirjoitettu vain korusanoja, Käihkö toteaa.

Akateemisen tutkimuksen lisäksi hänellä on henkilökohtaista kokemusta rauhanturvaajana toimimisesta. Vuonna 2009 Käihkö palveli Tšadissa ja valmistelee nyt aiheeseen liittyvää tietokirjaa, johon hän on haastatellut myös palvelustovereitaan.

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö työskenteli reilut kymmenen vuotta sitten rauhanturvaajana Tšadissa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Käihkön mukaan etenkin kriisinhallintaoperaatioiden käytännön toiminta jää pitkälti julkisuudessa käsittelemättä, eikä suurella yleisöllä ole siitä realistista kuvaa.

Ilmari Käihkö kertoo, että myös Tšadissa suomalaisjoukoissa käytettiin paikallisten prostituoitujen palveluja. Hän kuitenkin painottaa, että kyseessä on laajempi sotilaskulttuuriin liittyvä ongelma.

– Suomalaiset eivät ole tässä suhteessa erillisiä toimijoita, jotka välttämättä käyttäytyisivät paremmin tai pahemmin kuin muut. Prostituutioon on perinteisesti sotilaskulttuurissa suhtauduttu normaalina asiana, jota tapahtuu ja that’s it.

Käihkö pitää ongelmallisena, ettei Puolustusvoimat ainakaan kymmenen vuotta sitten ottanut asiaan juurikaan kantaa.

– Jos esimerkiksi seksin ostamista pidettiin tuomittavana, sitä ei tuotu ilmi ruohonjuuritasolle asti. Ei kukaan meille Tšadiin lähtiessä puhunut, että “seksiä ei saa ostaa, piste”. Sitten kun ihmiset tekivät tällaisia asioita, ketään ei rangaistu.

Tutkija pitää ristiriitaisena, että tällaisia tilanteita katsotaan sormien läpi samalla kun Suomi valtiona on sitoutunut olemaan ihmiskauppaa vastaan.

Hiv-testit Puolustusvoimien piikkiin

Puolustusvoimat on ollut tietoinen tapahtumista, sillä vielä muutama vuosi sitten se ratkaisi kiusallisen ongelman lähettämällä miehet kotiuttamisen jälkeen ilmaiseen HIV-testiin.

Maavoimien komentaja Petri Hulkon mukaan Puolustusvoimilla on ehdoton nollalinja seksipalvelujen ostoon.

– Tässä on tapahtunut historian saatossa huonoa käyttäytymistä muutamien toimesta, Hulkko toteaa.

Rauhanturvaajia on kannustettu kondomin käyttöön, vaikka seksin harrastaminen on operaatioissa kielletty. Kuva: Ote Rauhanturvaaja-lehdestä 5/2010

Tämän vuoksi Puolustusvoimat kielsi vuonna 2017 palvelusvapaiden viettämisen operaatioalueiden lähimaissa. Samalla poistettiin oikeus sukupuolitauti- ja hiv-testiin.

Miksi Puolustusvoimat maksoi testin alunperinkään?

– Ei voitu olla varmoja siitä, miten he käyttäytyvät vapaa-ajalla. Silloin katsottiin, että on parempi testata kuin se, että he levittävät mahdollista sukupuolitautia lähipiiriinsä.

Hulkko painottaa, että oikeus on nyt poistettu ja palvelusvapaat tulee nykyisin viettää kotimaassa.

– Minun tietooni ei ole tullut, että viimeisen viiden vuoden aikana olisi tällaisia tapauksia ollut. Jokaisessa lähtökoulutuksessa käsitellään vakavalla kädellä pelisäännöt.

Kun ”kahden oluen sääntö” pettää

Puolustusvoimien määräysten mukaan kriisinhallintatehtävissä henkilön toimintakyvyn on säilyttävä 24 tuntia vuorokaudessa, mistä johtuen palveluskohteessa voidaan nauttia alkoholia enintään kaksi annosta 24 tunnin aikana. Joissakin operaatioissa on täysin nollatoleranssi alkoholin suhteen.

MOT:n Puolustusvoimilta hankkimissa asiakirjoissa ja haastateltavien kertomuksissa viina kuitenkin virtaa.

Tšadin operaatiossa oli mukana noin 80 suomalaista rauhanturvaajaa. Kuva: Ilmari Käihkön kotialbumi

Palvelusrikosten esitutkintamateriaalit kertovat ylilyönneistä joihin liittyy esimerkiksi hoipertelua, oksentelua, sammaltavaa puhetta, sammumisia ja “pahennuksen aiheuttamista”.

Ei ole pystynyt säilyttämään rauhanturvaajalta vaadittua toimintakykyä, jonka on säilyttävä kaikkina vuorokaudenaikoina sellaisena, että hän on kykenevä palvelukseen. X:n päihtymys ja toimintakyvyn menetys on ilmentynyt mm. oksenteluna wc-tiloissa, puheen sammaltamisena, katseen harhailemisena ja horjuvana kävelynä.

Ote esitutkintapöytäkirjasta.

K: Miten sinua on ohjeistettu alkoholinkäytöstä toimialueella? V: Ei oikeastaan mitenkään. En ainakaan muista että olisi tullut minkään näköistä ohjeistusta.

Ote esitutkintapöytäkirjasta.

Asiakirjoissa kerrotaan myös Libanonissa kuukausittain järjestettävissä “koheesioilloista” ja aliupseerien saunailloista, joissa ei ainakaan joka kerta olla pysytty kahden oluen säännössä.

X on nauttinut enemmän kuin sallitut kaksi alkoholiannosta sekä esiintynyt päihtyneenä ja palveluskykynsä menettäneenä. Lisäksi X on päihtymystilassaan virtsannut SKJL:n saunan suihkutilan lattialle.

Ote esitutkintapöytäkirjasta. SKJL tarkoittaa suomalaista kriisinhallintajoukkoa Libanonissa.

Raskas työ vaatii raskaat huvit?

Suomalaisten reipas alkoholinkäyttö kriisinhallintaoperaatioissa ei ole uusi ilmiö. Joulukuussa julkaistussa väitöskirjassa suomalaisen rauhanturvaamisen historiaa tutkinut Turun yliopiston tutkija Jukka Pesu kirjoittaa, että suomalaiset rauhanturvaajat pärjäsivät hyvin ja saivat työstään kiitosta, mutta samalla ulkokuoren takana tietyt ongelmat kasautuivat.

– Alkoholin käyttö on esitetty enemmän Nikosian hämyisten kabareiden veijaritarinoina kuin aitona ongelmana. Ajatus siitä, että raskas työ vaati raskaat huvit, on jäänyt elämään, väitöskirjassa todetaan.

Myös Mikon kokemuksen mukaan niin kutsuttua kahden oluen sääntöä rikotaan “jatkuvasti”.

Ilmari Käihkö vartiossa Tšadissa vuonna 2009. Kuva: Ilmari Käihkön kotialbumi

Ilmari Käihkö uskoo alkoholikulttuurin muuttuneen parempaan suuntaan. Virallisia määräyksiä saatetaan silti kiertää.

– Esimerkiksi Tšadissa ei saanut juoda yhtään, mutta ihmiset keksivät kyllä tapoja saada alkoholia vaikeissakin olosuhteissa. Vaikka suomalaisilla on nollatoleranssi, jos naapurivaltion tyypeillä ei ole, kyllähän se luo mahdollisuuksia.

Käihkön kirjaa varten haastatelluista henkilöistä, joilla osalla on pitkä ura rauhanturvaajana, kaikki paitsi yksi kannattavat nollatoleranssia kaikkiin operaatioihin.

– Varsinkin lääkintähenkilöstö mietti vaikkapa vanhempia Libanonin operaatioita. He ovat suoraan nähneet, kuinka paljon alkoholi vaikuttaa itsemurhiin, liikenneonnettomuuksiin, kaikenlaisiin onnettomuuksiin, mitä siellä tapahtuu.

Rauhanturvaajat ottavat aurinkoa Tšadissa. Kuva: Ilmari Käihkön kotialbumi

Alkoholin käyttöä operaatioissa puolustellaan usein stressinlievennyskeinona.

– Ymmärtääkseni alkoholi ei lievennä stressiä vaan se voi jopa lisätä sitä. Se voi tuoda hetkellistä helpotusta, mutta eihän se ongelmia, stressin lähteitä, poista, Käihkö sanoo.

Johto näyttää esimerkkiä

Töppäilyjen seurauksiin voi vaikuttaa myös henkilön asema joukoissa.

Vuonna 2012 hovioikeus antoi tuomion tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta ja palvelusrikoksesta Afganistanissa työskennelleelle majurille. Hän puhalsi puhalluskokeessa 2.03 promillea.

Majurin puolustuksen mukaan oli epäselvää, oliko toimintaohje alkoholin käyttöön liittyen luonteeltaan määräys vai suositusluontoinen ohje.

Toisessa tilanteessa samainen majuri hukkasi rynnäkkökiväärinsä johtamallaan maastotiedusteluretkellä. Mies oli asettanut aseen nojalleen autoa vasten ja marssin jatkuessa unohtanut ottaa aseen mukaansa.

Ilmari Käihkön haastatteluissa tapaus on nostettu esimerkkinä eri henkilöstöryhmien eriarvoisesta kohtelusta.

– Tötöilyä toimialueella katsotaan paljon pidempään, jos se tapahtuu kantahenkilökuntaan kuuluvan puolelta, Käihkö sanoo.

MOT kertoi viime viikolla tuoreimmasta oikeuskäsittelyssä, jossa kriisinhallintajoukoissa Irakissa palvellutta henkilöstöpäällikköä syytetään erityisesti naisiin kohdistuvasta epäasiallisesta käytöksestä.

Komentaja suhtautuu palvelusrikoksiin vakavasti

Maavoimien komentaja Petri Hulkon mukaan säännöt ovat kaikille samat.

– Olen kotiuttanut tunnin varoajalla useita kantahenkilökuntaan kuuluvia, korkeita upseereita. Vaadin, jos en yhtä paljon, niin vielä enemmän palkatulta henkilökunnalta, Hulkko toteaa.

Hän ei pidä mahdollisena, että olisi tapauksia, joille käyttäytymiseen liittyvät säännöt olisivat olleet epäselvät.

– Ainahan löytyy niitä, jotka eivät kuuntele tai seuraa ohjeistusta. Perustelut löytyy, kun käry käy.

Maavoimien komentajan mukaan suurin haaste on tunnistaa lähtökoulutuksessa mahdolliset riskihenkilöt. Kuva: Petri Vironen / Yle

Komentajan mukaan alkoholin rooli kriisinhallintaoperaatioissa on tänä päivänä erittäin pieni.

– Jos operaation luonne on kovin rauhallinen ja on paljon vapaa-aikaa, sotilas keksii koiruuksia, Hulkko sanoo.

Hulkko olisi valmis nollatoleranssiin, mutta Libanonin operaatiota johtavan Ranskan kanssa on tehty kompromissi kahden oluen säännöstä.

– 98 % noudattaa sääntöjä. Suurin haaste on lähtökoulutuksessa tunnistaa riskihenkilöt, jotka lähtevät operaatioon karkuun kotimaassa olevia ongelmia.

Maavoimien komentaja suhtautuu alkoholiin liittyviin palvelusrikoksiin vakavasti.

– Kun ollaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä, tilanne voi muuttua hetkessä. Silloin pitää lähtökohtaisesti olla koko ajan palveluskelpoinen.

Maavoimien komentaja Petri Hulkko

Hulkon mukaan yleinen nuorison alkoholinkäytön väheneminen on näkynyt positiivisesti myös rauhanturvaajajoukoissa.

– Kaikki älyttömät tempaukset, niitä ei enää ole eikä niitä enää tule.

Sotilaskulttuuri ylläpitää ongelmallista käyttäytymistä

Jälkikäteen Mikko katuu, ettei tuominnut toimintaa avoimesti tai puuttunut aktiivisesti palvelustoverien toimintaan.

– Ei siitä käyty mitään suurta moraalista debattia. Enkä ole sitä itsekään aloittanut, vaikka olenkin sitä toimintaa vieroksunut. Ei tullut mieleenkään, että menen kertomaan tästä esimiehille.

Mikko viittaa osaltaan joukkojen koulutukseen, joka pohjaa yhteishenkeen ja siihen, että kaikkien pitää voida luottaa toisiinsa.

– Voidaan helposti ajatella, että se ihminen, joka lavertelee, onkin pahempi ihminen kuin se, joka on oikeasti tehnyt väärin. Tämä lojaliteetti pitäisi voida kyseenalaistaa.

Kuuntele:

Takaisin Pasilaan -podcastissa keskustellaan rauhanturvaajien salatusta arjesta. Sormien läpi on katsottu niin ryyppäämistä kuin bordelleissa hillumista. Käymme läpi ongelmia rauhanturvaajien tuomioiden ja anonyymin rauhanturvaajan tarinoiden kautta. Marjukka Mattilan haastattelussa toimittaja Kaisu Suopanki.

Lue myös:

Syyttäjä vaatii rangaistusta kriisinhallintajoukon henkilöstöpäällikölle, joka nimitti naispuolisia alaisia "kapakkahuoraksi", "pikku missiksi" ja "**tun idiootiksi"

MOT selvitti: Monta upseeria tuomittu seksuaalisesta häirinnästä ja työsyrjinnästä – everstiluutnantin mukaan "asiat pyritään hoitamaan poikien kesken"