EU-komission puheenjohtaja lupaa taklata veronkiertäjiä – kaikki on kiinni yhteistyöstä

Aiemman tietovuodon jälkeen Verohallinto keräsi miljoonia – ei siis ihme, että tuoreinkin vuoto kiinnostaa verokarhua.

EU-komission puheenjohtaja von der Leyen tuomitsi veronkierron
EU-komission puheenjohtaja von der Leyen tuomitsi veronkierron

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Suomen vierailu osui hetkeen, jolloin media kuohuu rikkaiden ja valtaapitävien veronkierrosta.

Vierailua isännöivä pääministeri Sanna Marin (sd.) kiitteli toimittajia tietovuodon yhteydessä tehdystä työstä ja von der Leyen vakuutti että asia on tiukasti komission asialistalla.

– Veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu ei ole hyväksyttävää, von der Leyen vakuutti

– Euroopan unionissa meidän standardimme verotuksen läpinäkyvyyden suhteen ovat korkeimpien joukossa. Mutta kuten näemme, tämä ei riitä.

Tästä syystä komissio on von der Leyenin mukaan antamassa ennen vuodenvaihdetta esityksen, jonka on määrä estää kuoriyhtiöiden käyttöä verojen kierrossa.

"Puoli miljardia pois hyvinvoinnista"

Jos jostain hallituksen ja opposition on helppoa olla samaa mieltä, niin se on veronkierron turmiollisuus.

Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että kyse on rahasta, joka kuuluisi hyvinvointiyhteiskunnalle.

– Suomen kohdalla alarajana on pidetty puolta miljardia euroa – sen verran enemmän saattaisi olla käytettävissä rahoitusta, jos pystyisimme puuttumaan verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Entinen euroedustaja Essayah uskoo, että veronkierron estämistä koskevasta EU-direktiivistä saadaan tulevina vuosina tehokas työkalu. Tiedonvaihdolla ja yhteistyöllä voidaan Essayahin mukaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten yrityskonsernit ilmoittavat tuloksistaan eri toimintamaissa.

Tällä hetkellä yrityksillä on luonnollinen houkutus ilmoittaa suurempi osa tuloksestaan siellä, missä on alhaisin veroaste.

Keskustan Esko Kivirannan mukaan kyse on ennen kaikkea kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Luulen, että kansallisesti on tehty se, mitä tässä voidaan tehdä.

Samaa mieltä on kokoomuksen Antti Häkkänen.

– Vaikka tietovuotoja paljastuu, ja on erittäin hyvä että paljastuu, viime vuosina on myös tehty lukuisia tehokkaita toimenpiteitä verojen välttelyn vähentämiseksi, Häkkänen sanoo.

Kyse on Häkkäsen mukaan esimerkiksi veroviranomaisten automaattisesta tiedonvaihdosta, korkovähennysoikeuksien rajaamisesta konsernien sisäisissä rahoitusjärjestelyissä sekä kahdenvälisistä verosopimuksista.

Yksittäin maat eivät veronkiertoa kykene torjumaan. Häkkänen kiinnittää toivonsa OECD-maiden väliseen yhteistyöhön.

– Tarvitaan EU:ta laajempi porukka, jotta jollain maaryhmällä ei olisi vähän kevyemmät säännökset kuin muilla.

Verottaja on kiinnostunut tietomassasta

Suomen verottaja on seurannut uusinta tietovuotoa tarkasti.

– Meillä verohallinnossa herää aina mielenkiinto, jos jossain on materiaalia, jolla potentiaalisesti voisi olla merkitystä verokertymän turvaamisessa. Pyrimme selvittämään mahdollisimman nopeasti, millaisia kytköksiä näillä on Suomeen, Verohallinnon Ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi kertoo.

Verohallinto ei halua arvioi, kuinka paljon veroeuroja Suomen valtio menettää veroparatiiseihin liittyvän veronkierron seurauksena.

– Mutta kyllä suomalaisten varoja miljardeja ulkomailla on, sehän on selvää.

Myllyniemi muistuttaa, että yhtiön perustaminen veroparatiisiksi kutsuttuun maahan ei ole automaattisesti kiellettyä. Rahan pitäminen ulkomaisella tilillä ei ole kiellettyä.

Kielletyn toiminnan raja on kuitenkin selvä.

– Jos ulkomailla oleva varallisuus synnyttää tuloja Suomessa olevalle verovelvolliselle, ja hän jättää tulot ilmoittamatta, hän toimii väärin, hän kuvaa.

Veroseuraamuksien lisäksi väärintekijää saattaa odottaa rikostutkinta, mikäli kyse on riittävän suurista summista.

– Suurimmissa verotarkastuksissa on puhuttu kymmenien miljoonien eurojen liikevaihdosta usean vuoden ajalta – ja näin olleen ilmoittamatta jääneet verot ovat miljoonaluokkaa, Myllymäki sanoo.

– Tällaisia miljoonien verotulojen menetyksiä on meillä on ollut useampia ihan lähiaikoinakin.

Panaman paperit narauttivat veronvälttelijöitä

Verottaja on Myllyniemen mukaan entistä parempi käsittelemään suuria tietomassoja ja löytämään sieltä tutkintamateriaalia. Kyse on uudesta teknologiasta ja entistä paremmista tietojärjestelmistä.

Esimerkiksi vuoden 2016 tietovuoto Panaman paperit auttoi Suomen verottajaa keräämään muutamassa vuodessa haaviinsa rahaa vähintään “muutaman miljoonan arvosta”. Maailmalla puhutaan yhteensä jopa miljardista.

Tuon tietomassan verottaja oli saanut tiettävästi Saksan veroviranomaisilta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Yleisradion ei tarvinnut omia tietojaan luovuttaa tietovuodon takana olevan lähteen suojaamiseksi.

Verottajalla ollaan toiveikkaita sen suhteen, että tämänkertaisenkin tietovuodon data päätyy lopulta sen analysoitavaksi.

– Jos historia toistaa itseään, niin näin voi tässäkin tapauksessa käydä. Jonkin ajan päästä ainakin materiaalin merkittäviä osia alkaa olla verottajien hallussa.

Kilpajuoksu jatkuu

Verottajien välinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosina ja Myllyniemen mukaan myös vanhat veroparatiisit ovat alkaneet tehdä verosopimuksia.

– Suomikin on mukana yhteispohjoismaisessa rintamassa ja olemme saaneet sovittua tietojenvaihto-oikeuksista entisten verokeidasmaiden kanssa, Verohallinnon Marko Myllyniemi sanoo.

Tiedonvaihto ei myöskään ole pelkkää paperia, Myllyniemen mukaan sopimusten nojalla on saatu tietoa. Haasteena on hänen mukaansa se, että yhden veroparatiisin kuivuessa veronvälttelijät etsivät aina uuden keitaan.

– Eli vaikka on menty eteenpäin, lähelläkään maalia ei olla.

Lue lisää: