Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

NY ÅLESUND/LONGYEARBYEN Jää levittäytyy vuonon päälle kuin paksu elävä nahka. Toisin kuin mielikuvissa, se ei ole sileää. Pintaa halkovat viiltomaiset otsarypyt, toisaalla jää hajoaa kuin vanhan miehen kantapää.

Lentokoneen ikkunasta näyttää kuin jäätiköstä irronneet lohkareet valuisivat verta. Se johtuu punaisesta hiekasta veden alla.

Kronebreen, kruunujäätikkö, sen nimen joku on joskus sille antanut. Nyt se on katoamassa silmiemme edessä.

Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla sijaitsee häviävän pieni osa maailman jäätiköistä. Silti ne kertovat olennaisen. Napa-alueiden jäätiköt ja merijää sulavat, koska ihminen on muuttanut maailman ilmastoa peruuttamattomasti.

Huippuvuorten saariryhmä sijaitsee Jäämerellä noin 800 kilometrin päässä Suomen päälaesta. Siellä muutos tarkoittaa kuolemaa pohjoisen luonnolle sellaisena kuin sen tunnemme.

Jo nyt se on tarkoittanut pelkoa ja kuolemaa myös Huippuvuorilla asuville ihmisille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

TIEN numero 236 päässä on talo, jonka valtavista ikkunoista avautuu näkymä vuonon yli. Keittiössä istuu Line Nagell Ylvisåker. Hän tuli Oslosta Huippuvuorille vuonna 2004 työharjoitteluun paikalliseen sanomalehteen ja jäi saarille pysyvästi.

– Aluksi ajattelin, että kaksi kuukautta olisi enemmän kuin tarpeeksi näin pienessä paikassa, hän naurahtaa.

On helppo ymmärtää, mitä Ylvisåker tarkoittaa. Hän asuu Huippuvuorten suurimmassa kaupungissa Longyearbyenissä. Sieltä lähtee ulos kaksi tietä, joita voi ajaa noin kymmenen minuuttia. Sen jälkeen tiet päättyvät ja luonto alkaa.

Juuri siinä piilee paikan taika. Jo ensimmäisellä käynnillään Ylvisåker rakastui Huippuvuorten luontoon. Muutama vuosi sitten se muutti hänen maailmansa.

Jouluna 2015 Ylvisåker oli lähdössä miehensä ja kahden lapsensa kanssa isovanhempien luokse mantereelle. Siksi he viettivät juhlaa kotona etukäteen. Perhe oli avaamassa lahjoja lauantaiaamuna, kun Ylvisåkerin pelastajana työskentelevän puolison hakulaite alkoi piipata.

Keskustelun seasta erottui sanoja, kuten talot ja vyöry.

Vuorille kasautunut lumi oli syöksynyt alhaalla laaksossa seisoviin taloihin, vajaan kilometrin päässä Ylvisåkerin kotoa. Vielä hetki sitten kahvia keittäneet vanhemmat kaivoivat lapsiaan lumesta paljain käsin. Yksi taloista oli liikkunut kymmeniä metrejä pois paikoiltaan.

Eräässä talossa 2- ja 3-vuotiaat tytöt olivat olleet eteisessä lähdössä pulkkailemaan. Molemmat löydettiin lumen alta.

Nuorempi tytöistä, Ylvisåkerin lapsen päiväkotikaveri, ei selvinnyt. Vyöryssä kuoli myös toisen perheen isä. Koko kaupunki järkyttyi tapahtuneesta, Ylvisåker kertaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Ajattelin kuitenkin, että se oli kertaluontoinen tapahtuma.

Mutta samana jouluna alkoi sataa vettä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

LONGYEARBYENISSÄ ei pitäisi juurikaan sataa talvisin.

Huippuvuoret kuuluvat alueeseen, jota kutsutaan arktiseksi autiomaaksi. Talvet ovat toppahousuaikaa.

Nykyisin kaupungin edessä avautuva vuono on sula ympäri vuoden ja talvisin sataa yhä useammin vettä.

Arktiksen eli maailman pohjoisimpien alueiden lämpeneminen on kuoleman kierre. Valkoinen jää katoaa ja vaihtuu sulaksi vedeksi tai paljaaksi maaksi. Tummempi pinta imee auringonvaloa puoleensa, ja lämpeneminen kiihtyy.

Tämän vuoksi pohjoinen lämpenee vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo keskimäärin. Myös Suomi kuuluu tähän alueeseen.

Huippuvuorilla talvet ovat lämmenneet jo yli seitsemän astetta 50 vuodessa. Vuosisadan lopussa voi olla keskimäärin vielä kahdeksan astetta lämpimämpää kuin nyt.

Se, mikä tapahtuu täällä, näkyy myös muualla. Kun jäätiköt sulavat, vesi valuu maailman meriin ja nostaa niiden pintaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Muutos vyöryy ensimmäisenä lähellä merenpinnan tasoa sijaitseviin kaupunkeihin kuten New Yorkiin, Miamiin, Tokioon ja Jakartaan. Vesimassat uhkaavat myös saaria ja tiuhaan asuttuja suistoalueita.

Ennen pitkää vesi alkaa nousta myös Suomen rannikolla. Tällä hetkellä pohjolan maaperä kohoaa yhä, mutta jossain vaiheessa meret ottavat maan kiinni.

Suomenlahdella, missä maa nousee hitaammin kuin Pohjanlahdella, tämän ennustetaan tapahtuvan jo lähivuosikymmeninä. Helsingissä merenpinta voi nousta yli 30 senttiä vuoteen 2100 mennessä.

Napa-alueiden lämpeneminen myös sekoittaa merivirtoja ja lisää osaltaan sään ääri-ilmiöitä.

HUIPPUVUORILLA lumivyöryjoulua 2015 seurasi vuosi, joka oli märempi ja lämpimämpi kuin koskaan aikaisemmin. Sama alkuvuosi oli lauha ja ennätyksellisen sateinen myös Suomessa.

Longyearbyenissä vyöryvaroituksista ja vuorilla pörräävistä helikoptereista tuli arkipäivää. Ihmisiä evakuoitiin kotoaan turvaan.

Helmikuussa lumi vyöryi uudelleen Longyearbyeniin. Line Nagell Ylvisåker ymmärsi, ettei kyse ollut sattumasta. Hän alkoi pohtia kotiaan uusista näkökulmista. Onko se turvallinen? Pitäisikö perheen muuttaa?

Ja jos, niin mistä syystä: lasten vai Huippuvuorten vuoksi?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

KRONEBREEN päästää ukkosta muistuttavan äänen, kun jäämassa lohkeaa sen reunasta. Kun ääni ehtii veneeseen asti, jää on jo syöksynyt mereen.

On huumaavaa ymmärtää, että jäätiköt ovat elossa. Ne eivät makaa paikallaan vaan muuttuvat ja liikkuvat kukin omalla tavallaan. Kronebreen on meluisa ja arvaamaton, sen viereinen Kongsvegen rauhallinen ja hiljainen.

Jäätiköt sijaitsevat Huippuvuorten länsirannikolla Ny Ålesundin tutkimusaseman lähellä. Parempaa paikkaa sulavan jään tarkkailuun ei ole, sillä jäätikkökaksikosta on runsaasti tutkimustietoa.

Asemalla työskentelevät tutkijat ovat osa uteliaisuuden jatkumoa. Täältä tutkimusmatkailijat yrittivät lentää pohjoisnavan yli ilmalaivalla. Pohjoiseen on aina tultu tuntemattoman perässä, kesyttämään kesytön.

Nyt kesytön pitäisi pelastaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Veneellä pääsee parin kilometrin päähän jäätiköstä. Vielä 1990-luvulla jää ulottui tänne asti. Niihin aikoihin Kronebreen ja Kongsvegen olivat pitkään paikallaan. Sen jälkeen alkoi nopea rappio.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vedessä kelluvan jään vuoksi lähemmäs ei ole asiaa.

Vaikka näky on dramaattinen, irtojään määrä ei itsessään ole olennaista. On täysin normaalia, että jäätiköt sulavat kesäisin.

Merkittävin asia on jäätikön massa vuodenkierron päättyessä. Huippuvuorten jää on katoamassa yksinkertaisesta syystä: kesän aikana sulaa enemmän jäätä kuin uutta kertyy talvella.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

JÄÄTIKÖT tunkeutuvat kiikareiden läpi. Yksi, kaksi, kolme, neljä jäätikköä, siellä ne nyt sulavat. Oslolaisturistit ovat tulleet katsomaan ilmastonmuutosta silmästä silmään.

– Ajattele tutkimusmatkailijoita, jotka viettivät tuolla useita talvia peräkkäin. Me emme selviäisi edes viikosta, sanoo Maria Kiraly.

Turistialus puskee vuonoa pitkin Longyearbyenistä länteen. Kiraly ja Arne Heli ovat saaneet Oslossa loistavan tarjouksen: pitkä viikonloppu Huippuvuorilla oli "todella edullinen".

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Parissakymmenessä vuodessa Huippuvuorille tulevien turistien määrä on nelinkertaistunut. Yli 120 000 matkailijaa vuodessa 2 500 ihmisen saarella on hurja määrä. Se koettelee saariston herkkää luontoa.

Koronanotkahduksen jälkeen matkailijat ovat palaamassa kuin muuttolinnut. Ja miksipä ei?

Huippuvuorilla yhdistyvät riipivän kaunis luonto, outo historia ja itseään isomman paikan ravintolatarjonta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kiralya ja Heliä kuljettava laiva on matkalla Barentsburgiin, venäläisten omistamaan hiilikaivoskylään.

Vaikka Huippuvuoret kuuluu Norjalle, saaristoa säätelee erillinen sopimus. 1920-luvulla solmitun sopimuksen mukaan kuka tahansa sen allekirjoittaneista maista – kuten Venäjä – saa harjoittaa saarilla elinkeinotoimintaa.

Turismi on osa ilmastonmuutoksen ongelmaa, mutta monille matka tänne on myös osa ratkaisua. Oslolaiset Kiraly ja Heli ovat hyvin huolissaan tulevasta. Juuri siksi matka Huippuvuorille tuntuu tärkeältä tehdä.

– Huippuvuorilla näkyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset antavat käsityksen siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Halusimme nähdä tämän omin silmin, Maria Kiraly selittää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Paikallisten turismikriitikkojen silmissä pariskunta ei ole matkailijoiden pahimmasta päästä. Moni Huippuvuorten asukas saa elantonsa matkailusta tai on itsekin muuttanut saarille kokeakseen elämyksiä. Useimmat eräoppaat pyrkivät opettamaan turisteille, miten luonto muuttuu ja miksi.

Roskasakin leima on langennut Longyeabyenin satamaan pysäköivien risteilijöiden matkustajille ja toisaalta mantereelta tuleville työpaikan virkistysporukoille.

Saaret ovat kuin norjalaisten ruotsinlaiva, jonne tullaan viikonlopuksi juomaan kaljaa ja ajamaan moottorikelkalla.

TURISTIT eivät ole ainoita, jotka kärkkyvät Huippuvuoria. Näiltä main kulkee lyhin reitti suoraan pohjoisnavan yli. Longyearbyenistä seuraavana lännessä on Grönlanti, pohjoisessa pelkkää jäätä.

Kohta jäätäkään ei ehkä ole. Tutkijoiden arvioiden mukaan Jäämeri voi olla ajoittain sula ennen kuin tänä vuonna syntyneet ovat täysi-ikäisiä.

Vaikka päästöjä vähennettäisiin, arktinen syyskuu tulee ennusteiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) olemaan jäätön ennen vuotta 2050. Villeimmissä tulevaisuuskuvissa kiinalaiset kauppalaivat seilaavat tuolloin pohjoisnavan yli tai merenpohjan luonnonvaroista käydään kolmatta maailmansotaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nämä mielikuvat ovat siirtäneet Huippuvuoret keskemmälle maailmankarttaa. Saarista on hahmoteltu pohjoisen Singaporea, meriliikenteen ja kaupan solmukohtaa.

Huippuvuorten vierestä kulkeva meritie on helpompi navigoida kuin vaihtoehtoiset pohjoisen reitit. Se ei myöskään kulje arvaamattomana pidetyn Venäjän alueella.

Uusien merireittien lisäksi arktisella alueella on aarteita. Merenpohjassa on mineraaleja, öljyä ja kaasua, meressä kalaa. Toistaiseksi on osin ratkaisematta, kenelle ne kuuluvat.

Pohjoisen jäämeren rannalla on useita suurvaltoja, joten kyse on myös turvallisuuspolitiikasta. Venäjältä lyhin tie Yhdysvaltoihin kulkee arktisen alueen kautta.

Lisäksi Kiina on ollut yhä kiinnostuneempi Arktiksesta. Se on käytännössä ainoa maa, joka on puhunut pohjoisnavan yli kulkevan väylän hyödyntämisestä. Suomeen aiemmin suunniteltu Jäämeren rata olisi ollut reitti mereltä Euroopan mantereelle.

Norja puolestaan yrittää pitää Huippuvuoret norjalaisena kaikin keinoin. Se on perustanut saarille yhä enemmän kansallispuistoja, jolloin maata ei voi käyttää muuhun. Lisäksi Norjan hallitus haluaisi evätä äänioikeuden alueella asuvilta ulkomaalaisilta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mutta Longyearbyenin taika vetää puoleensa ulkomaalaisia. Tällä hetkellä lähes kolmannes kaupungin asukkaista on muualta kuin Norjasta.

Huippuvuorten sopimuksen mukaan kuka tahansa saa asettua saarille, jos kykenee elättämään itsensä. Joku aika sitten viranomaiset lähettivät onnettomuudessa loukkaantuneen, asunnottoman yhdysvaltalaisen toimittajan pois saarilta, koska hänen katsottiin rikkovan tätä sääntöä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

JÄÄTIKÖN valkoinen kieli kurottaa vuoren kylkeä pitkin kohti Ny Ålesundia. Hauraan murean pinnan läpi erottuu kiveä ja maata. Näky muistuttaa huonosti hoidettua talvista tietä.

Tämä kohta Vestre Brøggebreen -jäätiköstä on jo kuollut. Kun jää tästä kerran sulaa, uutta ei tule tilalle.

Reunalla seisoo keppi, jonka avulla jään paksuutta voidaan tarkkailla. Tänä kesänä keppiä on tullut näkyviin kaksi metriä.

Toinen mittapuu on luonnon oma: jäätä halkoo syvää haavaa muistuttava kuoppa. Parikymmentä vuotta sitten sen paikalla oli tunneli, jonka katto oli 30 metriä paksu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vestre Brøggebreen on vain jäänmuru verrattuna Antarktista ja Grönlantia peittäviin mannerjäätiköihin. Jos ne ja muut maailman jäätiköt sulaisivat kokonaan, meren pinta nousisi 70 metriä.

Tällä hetkellä nousua kertyy muutamia millejä vuodessa. Mutta ennen pitkää ne uhkaavat miljoonia ihmisiä.

Vaikka päästöjä vähennettäisiin huomattavasti, vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousee paikoin jopa puoli metriä, selviää kansainvälisen ilmastopaneelin raportista (siirryt toiseen palveluun). Pahimmissa ennusteissa (siirryt toiseen palveluun) merenpinta nousisi yli metrin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

ASUNNON löytäminen Longyearbyenissä on usein vaikeaa. Tulijan on myös yleensä hankittava käytetty moottorikelkka, jotta hän pääsee talvella liikkumaan kotoaan.

Kun suomalainen Lilli Wickström muutti Longyearbyeniin, kaikki oli valmiina. Wickström sai asua tutkijasiskonsa luona ja lainata tämän varusteita.

Wickström työskentelee Longyearbyenissä arkkitehtina. Hänen työpaikallaan norjalaisessa LPO arkitekter -toimistossa tutkitaan, miten rakentamisen päästöjä voitaisiin vähentää.

Huippuvuorilla ilmastonmuutoksen seuraukset muuttavat jo nyt arkipäivää. Siksi se voi toimia ratkaisujen laboratoriona myös muille.

Rakentaminen on hyvä esimerkki. Sen voi laskea tuottavan jopa 40 prosenttia kaikista kasvihuonekaasuista.

Päästöjä kertyy paitsi uusien materiaalien tuotannosta myös liikenteestä. Huippuvuorille kaikki tavara pitää rahdata satojen kilometrien päästä. Näin pohjoisessa ei kasva edes puita.

Wickströmin työtä on pohtia, miten hylättyjen hiilikaivoskylien rakennuksia voisi hyödyntää Longyearbyenissä. Käyttämällä vanhaa uudestaan tai vaikkapa siirtämällä taloja on mahdollista pienentää päästöjä murto-osaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tekojen lisäksi tärkeää on muuttaa ajattelua, Wickström sanoo.

– Eri asia on se, mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Vanhan käyttäminen ei aina ole halvin ratkaisu, mutta kannattavuutta pitäisi ajatella laajemmin.

Longyearbyenissä rakennetaan uutta myös lumivyöryvaaran vuoksi. Vuoren juurelle rakennettuja vanhoja taloja on jouduttu purkamaan ja asuntoja tarvitaan lisää. Väkiluku kasvaa koko ajan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tätä kysymystä Line Nagell Ylvisåker on pohtinut lumivyöryjen jälkeen.

– Tarvitaanko koko kaupunkia enää, kun meillä ei ole kaivostoimintaa? Pitäisikö minun olla täällä vai pitäisikö meidän kaikkien lähteä? Luonto ei tarvitse meitä.

Ylvisåker sanoo löytäneensä tasapainon ja voittaneensa pelon. Säätä ei voi muuttaa entiselleen, mutta siihen voi sopeutua. Kaupunkia ympäröiville vuorille on rakennettu hälytysjärjestelmä, ja tilannetta rinteillä tarkkaillaan entistä paremmin.

Sitä paitsi lähteminen ei välttämättä pelastaisi Arktista.

– Jos me lähtisimme, joku muu tulisi. Siksi meidän on vain tehtävä parhaamme.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

SAMAA mieltä on Kim Holmén. Professori ja tutkija Holmén on asunut Huippuvuorilla vuosia. Hän tutkii työkseen ilmastonmuutosta – myös siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Hän on nähnyt, miten ympäristö muuttuu. Silti hän vierastaa sormella osoittelua.

– On turha etsiä syyllisiä. Me kaikki olemme syyllisiä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ihmisten on kestettävä turhautumista ja käännettävä se voimavaraksi, Holmén sanoo.

Tosiasiat täytyy silti myöntää.

Arktinen alue muuttuu ja se on hyväksyttävä, sillä muutosta ei voi enää täysin pysäyttää. Ratkaisuja on olemassa, mutta ne ovat hitaita. Silti niiden pitäisi olla keskustelun ja toiminnan ytimessä.

– Me menetämme osan Arktiksesta ja se on tuskallista. Nyt pitää priorisoida. Miten pelastamme tärkeimmän? Mitä se edes on?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

VESTRE BRØGGEBREENIN ympärillä näyttää kuin seonnut työkone olisi ajanut sinne tänne jättimäisiä kivikasoja. Sulaessaan jäätiköt muovaavat maaperää kuten jääkausi tuhansia vuosia sitten Suomessa.

Jo nyt ilmastonmuutos näkyy Arktiksella kaikkialla.

Vuonossa, poroissa, maaperässä, säässä, kaloissa. Sulava ikirouta puskee ilmakehään metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Ennen täällä kalastettiin jäämerenturskaa, mutta nyt vuonon vesi on sille liian lämmintä. Porot nääntyvät, kun vesisade jäädyttää tundran.

Kaiken keskiössä on jää ja sen tuho.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mutta mitä Huippuvuorilla tapahtuu, kun jää on poissa?

Kauppa ja liikenne tulevat varmasti kasvamaan, mutta Arktis ei ole helppo kultakaivos. Vaikka jäätä ei olisi, pohjoinen on yhä pimeä ja meri myrskyisä.

Aluksi taloudelliset muutokset ovat paikallisia, uskovat tutkijat. Kestää vähintään useita vuosikymmeniä ennen kuin liikenne pohjoisnavan läpi vilkastuu.

Lopulta Arktiksen tulevaisuudessa on kysymys ihmisen suhteesta pohjoiseen. Lämpeneminen muuttaa myös Suomen luontoa.

Millaisena haluamme säilyttää arktisen alueen ja ketä varten? Toimimmeko ajoissa?

Vastauksesta riippuu, onko Kronebreen-jäätikkö muutaman kymmenen vuoden päästä yhä olemassa. Vai muistammeko vain tarujen Arktiksen, kadonneen jäämantereen, jolla eli omituisia valkoisia karhuja.

Tiedot jäätiköistä perustuvat Norjan Polaari-instituutin jäätikkötutkijan Jack Kohlerin tutkimuksiin ja haastatteluun. Juttua varten on haastateltu myös Arktisen instituutin tutkijaa Sanna Kopraa ja maantieteen apulaisprofessori Mia Bennettiä Hongkongin yliopistosta. Osa Longyearbyenin lumivyörykertomuksesta perustuu Line Nagell Ylvisåkerin kirjaan Verda mi smeltar. Jään sulamislaskelma perustuu alkuvuodesta julkaistuun tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Millaisena pohjoiset alueet pitäisi säilyttää ja mitä asian eteen pitäisi tehdä? Voit keskustella asiasta maanantai-iltaan 25. lokakuuta klo 23 asti.