Hyppää sisältöön

Analyysi: Kirjallisuuden Nobel jaetaan tänään – olisiko Ruotsin akatemian syytä suunnata katse vaihteeksi pois Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta?

Kirjallisuuden Nobel-palkinto ei ole osunut aikoihin Afrikkaan, Aasiaan tai Latinalaiseen Amerikkaan. Ruotsin akatemia julkistaa palkinnon saajan tänään klo 14 Suomen aikaa.

Jamaica Kincaid, Ngũgĩ wa Thiong'o ja Maryse Condé ovat vahvoilla kirjallisuuden Nobel-voittajan veikkauksissa. Kuva: Vogler / Wikimedia commons, M Stan Reaves / Shutterstock / AOP, CHRISTINE OLSSON / EPA-EFE / AOP

Odotukset ovat tänään jälleen korkealla, kun Ruotsin akatemia ilmoittaa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Maailman arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon voittaja valikoituu kirjallisin perustein, mutta silti valintaan kietoutuu monenlaisia jännitteitä. Mikä maa saa voittajan, onko voittaja mies, nainen vai jotain muuta ja mitä kirjallisuuden tyylilajia voittaja edustaa?

Spekulointimahdollisuuksia siis riittää.

Ruotsin akatemia väittää, etteivät sukupuoli, kansallisuus tai genre vaikuta valintaan. Kirjailijoista ja kirjallisuuden asiantuntijoista koostuva raati voi toki leikkiä kelluvansa irrallaan todellisuudesta. Jälkeenpäin voittajavalintaa kuitenkin puntaroidaan monelta kantilta. Etenkin nykyään Ruotsin akatemian on oltava tarkkana, sillä vuonna 2017 paljastunut häirintäskandaali söi pahasti ylevän konklaavin uskottavuutta.

Voisiko voitto mennä naapurimaahan Norjaan?

Viime vuonna palkinnon sai yhdysvaltalainen runoilija Louise Glück. Siksi voisi olettaa, ettei tänä vuonna olisi runouden vuoro. Runoilijat ovat kuitenkin selvässä vähemmistössä, kun tarkastellaan 117 voittajan listaa. Edellisen kerran runous sai Nobelin vuonna 2011, kun ruotsalainen, nyt jo edesmennyt Tomas Tranströmer sai palkinnon. Tosin viisi vuotta sitten palkittu muusikko Bob Dylan voidaan laskea myös runoilijaksi.

Näytelmäkirjailijat ovat saaneet silloin tällöin kirjallisuuden Nobelin. Viime kerrasta on jo aikaa, sillä englantilainen Harold Pinter sai palkinnon vuonna 2005. Jos nyt sattuisi olemaan näytelmäkirjailijan vuoro, olisi norjalainen Jon Fosse vahvoilla. Hän on vuodesta toiseen keikkunut veikkauslistojen kärkipäässä. Fossen näytelmiä esitetään maailmalla todella paljon, mutta jostain syystä hän on jäänyt Suomessa melko vieraaksi. Julkisuutta karttelevan näytelmäkirjailijan elämään voi tutustua norjalaisdokumentissa, joka on nähtävillä Areenassa.

Jon Fossen näytelmiä esitetään maailmalla paljon. Kuva: ARMANDO BABANI / All Over Press

Naiskirjailijat ovat yhä paitsiossa

Entä sitten sukupuoli? Viime vuosina palkinto on mennyt usein naiskirjailijalle. Silti akatemialla riittää kirittävää, sillä luvut kertovat karua kieltä: 117 voittajasta vain 16 on ollut naisia. Luku on hämmentävä, kun ajatellaan naisten kirjoittaman kirjallisuuden määrää ja laatua. Akatemia on petrannut sukupuolikysymyksessä, mutta silti viimeisten kymmenen vuoden aikana naiskirjailija on saanut palkinnon vain neljästi.

Parannettavaa riittää myös palkinnon maantieteellisessä ja kielellisessä jakautumisessa. Kun tarkastelee kirjallisuuden Nobel-voittajien listaa,voisi kuvitella, että kirjallisuutta tehdään pääsääntöisesti vain Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Tänä vuonna akatemian olisi syytä avartaa maailmankuvaansa ja antaa palkinto vaikkapa Afrikkaan, Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan. Korkeatasoista kirjallisuutta syntyy muuallakin kuin anglosaksisella kielialueella.

Afrikka on ollut paitsiossa kirjallisuuden Nobelien jaossa, sillä voitto ei ole osunut sinne 17 vuoteen. Vuonna 2003 palkinnon sai eteläafrikkalainen J. M. Coetzee, tosin hänkin on valkoihoinen ja kirjoittaa englanniksi.

Tänä vuonna kenialainen Ngũgĩ wa Thiong'o voisi olla vahvoilla. Kotimaassaan kovia kokenut ja vankilassa istunut Ngũgĩ on elänyt suuren osan elämästään maanpaossa. Hän kirjoittaa romaaneja kikujun ja swahilin kielillä. Lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja lastenkirjoja. Ngũgĩ on työskennellyt useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa. 83 vuotta täyttänyt kirjailija on ollut vuosikausia mukana Nobel-veikkauksissa.

Mustaihoisia Nobel-voittajia ei ole ollut Toni Morrisonin jälkeen. Siksi esiin voisi nostaa kaksi naiskirjailijaa Karibialta. He ovat olleet vahvoilla veikkauksissa jo edellisinä vuosina.

Muutaman vuoden ajan voittajaveikkausten kärjessä on ollut Ranskalle kuuluvalta Guadeloupen saarelta kotoisin oleva Maryse Condé. Hän kirjoittaa rotuun, sukupuoleen ja siirtomaavaltaan liittyvistä teemoista. Hän on maailmalla hyvin suosittu kirjailija. Suomessa hän on tuntemattomampi, sillä vain yksi hänen teoksistaan on suomennettu.

Condé sai varjo-Nobelin vuonna 2018. Tunnustuksen antoi Ruotsin kirjastoalan ammattilaisista koottu raati. 84-vuotias kirjailija on tehnyt myös pitkän uran yliopisto-opettajana Yhdysvalloissa.

Toinen Karibialta kotoisin oleva ennakkosuosikki on Jamaica Kincaid. Antiguan saarella syntynyt Kincaid on 72-vuotias ja asunut lähes koko ikänsä Yhdysvalloissa. Hän on kirjoittanut paljon perheestä ja etenkin äidin ja lapsen välisestä suhteesta. Häneltä löytyy ainakin yksi suomennettu teos Katoava paratiisi (suom. Sinikka Buckley). Kincaid on tuottelias edelleen, mikä olisi iloinen poikkeus Nobel-voittajissa, jotka ovat usein hyvin iäkkäitä. Tosin Kincaid on kertonut julkisuudessa, ettei halua Ruotsin akatemialta mitään palkintoa.

Ranska vahvoilla

Kaikista todennäköisyyspäätelmistä huolimatta saattaa kuitenkin olla, että akatemia antaa palkinnon sittenkin eurooppalaiselle kirjailijalle.

Annie Ernaux on Ranskan arvostetuimpia nykykirjailijoita. Hänen teoksissaan on paljon omaelämäkerrallisia aineksia. Kuva: CATI CLADERA / EPA-EFE / All Over Press

Siinä tapauksessa vahvoilla olisi ranskalainen Annie Ernaux. Hän yhdistelee teoksissaan omaelämäkerrallisia tapahtumia yhteiskunnallisiin muutoksiin ja historiallisiin tapahtumiin. Hänen vuonna 2008 ilmestynyt omaelämäkerrallinen Vuodet (suom. Lotta Toivanen) on juuri suomennettu.

Toinen vahva ehdokas on venäläinen Ljudmila Ulitskaja. Hänellä on laaja tuotanto, jota on myös suomennettu. Moskovassa asuva Ulitskaja tunnetaan poliittisena aktivistina, joten uskaltaisiko Ruotsin akatemia näpäyttää Kremliä? Politiikka on laji, jota akatemia on pyrkinyt välttämään viimeiseen asti.

Venäläiskirjailija Ljudmila Ulitskaja on koulutukseltaan perinnöllisyystieteilijä. Kuva: Petteri Paalasmaa / All Over Press

Arvailuja voittajasta voisi jatkaa loputtomiin. Akatemian ajatuksenjuoksua on mahdoton seurata, sillä Nobel-palkinnon saajalle ei ole annettu tarkkoja kriteerejä. Ainoana ohjenuorana on Alfred Nobelin ohjeeksi jättämät sanat, joiden mukaan palkinto tulisi antaa tekijälle, joka on "kirjallisuuden saralla julkaissut parhaimman idealistista suuntaa edustavan teoksen". Lauseen voi tulkita hyvin monella tavalla. Näin ollen 18 hengen akatemialla on melko vapaat kädet jakaa noin 950 000 euron arvoinen palkinto.

Seuraamme Nobel-voittajan julkistusta suorassa lähetyksessä Areenassa ja Yle.fi:ssä kello 13.45 alkaen.

.
.