Osa thaipoimijoista keräsi 15 vuoden tulot reilussa parissa kuukaudessa: marjakauden nettopalkka enimmillään 12 000 euroa

Thaipoimijoiden koronatartunnat herättivät elokuussa huolta, mutta kesän saldo oli ainakin poimijoiden näkökulmasta hyvä: vain aniharva jäi takuupalkan varaan ja parhaat onnistuivat keräämään marjakauden aikana kotimaassaan vuosikausien tuloja vastaavat ansiot.

Tuottoisimmille paikoille osuneet ahkerimmat thaipoimijat saivat kokoon jopa 12 000 euron tulot, mikä vastaa heidän kotimaansa maataloustyöntekijän vuosikausien palkkaa. Kuvassa thaipoimijoita Kemijärvellä sijaitsevassa leirissä elokuussa. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Osa thaipoimijoista pääsi kahden ja puolen kuukauden marjanpoimintaurakassaan tienesteille, jotka vastaavat Thaimaassa jopa viidentoista vuoden ansioita.

Marjayritys Polarican toimitusjohtaja Jukka Kriston mukaan parhailla hänen yrityksen poimijoilla on plakkarissaan 12 000 euron nettotienesti ja keskiarvokin on hieman alle 4 000 euroa nettona.

– Vuosiansio on maanviljelijäsegmentissä noin 800 euroa, ja kun puhutaan hiukan alle 4 000 euron keskiarvonetosta niin kyllähän se on iso. Ja niillä, joilla ansio lähentelee 12 000 euroa, se on niin iso, että perheessä pystyy tekemään paljon asioita – kahden ja puolen kuukauden tienestillä.

Suuri osa Suomeen tulevaista thaipoimijoista työskentelee kotimaassaan maanviljelyssä ja lähinnä riisiviljelmillä, joilla tulotaso on meikäläisittäin hyvin alhainen. 12 000 euroa vastaa riisiviljelmällä 15 vuoden palkkaa.

Polaricalla oli Suomessa 1150 thaipoimijaa.

Poimijat viedään tuottoisimmille paikoille

Viimeisetkin thaimaalaiset marjanpoimijat lähtevät tällä viikolla kotimaahansa.

Suomalainen marjanpoimintasesonki sopii heille hyvin, sillä riisiviljelmillä ei tarvita työvoimaa sadekaudella heinä–syyskuussa. Kun Suomessa marjakausi päättyy lokakuun alussa, Thaimaassa alkaa sopivasti riisin sadonkorjuu.

Thaipoimijat ovat tottuneet kovaan työhön ja he tekevät tyypillisesti pitkiä työpäiviä. Päivä alkaa yleensä aamukuudelta ja majapaikkaan palataan iltayhdeksän tienoilla. Mutta pitkä työpäiväkään ei auta, jos marjat ovat harvassa.

Mustikanpoimintaa Virolahdella 25. elokuuta. Kuva: Juha Metso / AOP

Marjanjalostajayhtiöt pyrkivät aina siihen, että poimijat olisivat mahdollisimman tuottoisilla marjapaikoilla. Se on sekä yhtiön, että poimijoiden yhteinen intressi.

– Kyllä se on todettu jo 12–13 vuotta sitten, että saadaksemme ja varmistaaksemme poimijoille hyvän tilin, se ei onnistu niin, että heitä pidetään yhdessä ja samassa paikassa alusta loppuun. Kyllä poimijat joutuvat sadon mukana muuttamaan, Kristo sanoo.

Tänä vuonna marjayritysten sopimukseen kuului ensimmäistä kertaa lakisääteinen takuupalkka poimijoille, mutta sen varassa oli yritysten mukaan vain harva poimija.

Hurja puolukkasato pelasti paljon

Tänä vuonna, kun mustikkaa oli etelämpänä huonosti, pelastuksena oli hurjaksi sanottu puolukkasato.

– Hilla oli hyvä, mustikka oli vähän heikompi, mutta poimijat kyllä tienasi hyvin puolukalla. Lapissa ei puolukkaa niinkään ollut, että se oli etelämpänä, Keski-Suomessa, marjanjalostaja Arctic international Oy:n Janne Naapanki summaa.

Jukka Kriston mielestä vuosi oli kokonaisuudessaan "aivan ok". Mustikkasato oli ennen kauden alkua kysymysmerkki, mutta kesäkuun alun kosteus pelasti ja poimintaa voitiin jatkaa historiallisen pitkään.

Kainuulaisen Kiantama Oy:n toimitusjohtajan Vernu Vasunnan mukaan puolukkasato pelasti monen poimijan ansiot. Arkistokuvassa poimijat lastaavat Kiantaman marjalaatikoita peräkärryyn. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Puolukkasato oli Kriston mukaan erittäin hyvä ja samaa sanoo Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

– Poimijat saivat puolukoita kerättyä hyvinkin isoja määriä. Ensimmäisinä viikkoina keskiarvot oli pitkälle yli 100 kiloa, lähemmäs kahtasataa kiloa päivässä. Sehän kertoo, että puolukkaa on ollut todella runsaasti.

Koronatartunnat teettivät töitä

Poimijoiden leireissä levinneet koronatartunnat aiheuttivat kesällä paljon keskustelua ja huolta. Tartunnat eivät kuitenkaan laajalti levinneet leirien ulkopuolelle.

Enimmillään elokuussa tartuntoja löytyi kaikkiaan yli kolmesataa, eli noin 10 prosenttia poimijoista sai tartunnan. Karanteenit ja eristykset kuitenkin tepsivät, epidemia alkoi vähitellen hyytyä.

Yrittäjille elokuu ei kuitenkaan ollut helppo.

– Korona teetti paljon työtä ja toi ylimääräisiä kustannuksia. Testejä tehtiin ja hyvä että tehtiin, meidän yritys pääsi aika vähällä, Kiantama oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta kertoo.

Kiantama Oy:n leireiltä löytyi yksi tartunnan saanut ja sen myötä 15 altistunutta. He kaikki sairastuivat, eli yhtiön potilassado oli 16.

– Me valittiin heti alkuun se strategia, että majoitettiin heitä pienemmissä ryhmissä autokunnittain. Niin saatiin estettyä taudin leviäminen, Vasunta sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 7.10. kello 23 saakka.

Lue lisää: