Ministeri lupaa syrjäseuduille muuttaville opintolainaa anteeksi – opiskelijat epäilevät, saisiko edes raha heitä muuttamaan pikkukuntaan

Niin sanottua Norjan mallia on selvitetty ja vatvottu vuosia. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo nyt, ettei asia jää vain selvittelyksi, vaan hän aikoo viedä opintolainahyvitysmallin eduskuntaan.

Ministeri Antti Kurvinen lupaa opintolainahyvityksiä syrjäseuduille muuttaville osaajille
Ministeri Antti Kurvinen lupaa opintolainahyvityksiä syrjäseuduille muuttaville osaajille

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) aikoo viedä maaliin niin sanotun Norjan mallin vielä tällä hallituskaudella. Mallissa on kyse siitä, että harvaan asutetulle seudulle muuttava osaaja, kuten lääkäri tai opettaja, saa opintolainansa osittain tai kokonaan anteeksi.

– Tavoitteena on, että tällä vaalikaudella lainsäädäntö saadaan valmiiksi. Toivon mukaan saamme tämän hyvitysmallin myös käyntiin tällä vaalikaudella, Kurvinen sanoo.

Opintolainahyvityksillä syrjäseuduille voidaan houkutella esimerkiksi lääkäreitä, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

– Monia kriittisiä hyvinvointiyhteiskunnan ammattilaisia alkaa olla vaikea saada monille maaseutualueille. Se uhkaa meidän hyvinvointilupausta, että ikäihminen saisi apua niin Jakomäessä pääkaupunkiseudulla kuin Sevettijärvelläkin, Kurvinen perustelee.

Kannustin ei riittäisi ainoaksi syyksi muuttaa syrjäseuduille, arvioivat Katri Mure, Roosa Mäkelä ja Henna Karsikas. He opiskelevat opettajiksi Lapin yliopistossa. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Opiskelijat epäileväisiä

Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijat epäilevät, onko kannustin riittävä houkutin muuttaa pieniin kuntiin. Kauhajokelainen Roosa Mäkelä arvioi, että kannustin toimii joillekin, mutta ei kaikille.

– Onhan se tosi hyvä etu ja tsemppi niille, jotka haluavat jäädä pienempiin kaupunkeihin muutenkin, Mäkelä sanoo.

Esimerkiksi sodankyläläislähtöinen Katri Mure ei muuttaisi takaisin kotiseudulleen edes rahan kannustamana.

– Vähän liian pohjoisessa ja liian pieni paikka. Ehkä jos lähtisin jonnekin pienelle paikkakunnalle etelään, kannustin voisi tukea ajatusta, Mure pohtii.

Kuuntele opiskelijoiden ajatuksia kannustimesta:

Sodankyläläinen Katri Mure, kauhajokelainen Roosa Mäkelä ja haapajärveläinen Henna Karsikas pohtivat, toimiiko uusi kannuste heidän kohdallaan. Haastattelijana Raimo Torikka.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malisen mukaan uusi kannustin on tervetullut, vaikka sen tehoa voi tässä vaiheessa vain arvailla. Kainuu on kärsinyt viime vuosina pahasta työvoimapulasta, eikä siellä ole pysyvää yliopistokoulutusta. Pulaa on niin hoitajista, lääkäreistä kuin ICT-alan ammattilaisistakin.

– Olemme havainneet, että yliopistoissa opiskelleita kainuulaislähtöisiä opiskelijoita on viime vuosina tullut takaisin äärimmäisen vähän. Ehdottomasti kannustinta kannattaa kokeilla, Malinen toteaa.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi on iloinen, jos kauan odotettu uudistus etenee vihdoin sanoista tekoihin.

– Tämä ei yksistään riitä ratkomaan mitään, mutta on tärkeä tekijä veto- ja pitovoimatekijöiden paletissa. Meillä on työvoimapulaa matkailussa, mutta yhtä lailla julkisten palveluiden turvaaminen on tärkeää, Riipi sanoo.

Paluumuuttoa ja pöhinää syrjäseuduille

Kurvinen uskoo, että Norjan malli lisäisi myös paluumuuttoa, joka monesti tyssää siihen, ettei puolisolle löydy töitä syrjäseudulta.

– Tämä antaisi porkkanaa sille, että korkeakoulutetut pariskunnat ja nuoret perheet palaisivat ja muuttaisivat muualta Lappiin, Kurvinen sanoo.

Korkeakoulutetut parantaisivat syrjäseutujen yrityselämää.

– On selvästi nähtävissä se, että korkeakoulutus luo alueelle elinvoimaa ja hyvää pöhinää. Korkeakoulutetuilla on monia valmiuksia vaikka yrittäjäksi ryhtymiseen, Kurvinen sanoo.

Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimia on valmistellut harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä. Esityksessä lainoja voitaisiin antaa anteeksi 2600 euroa vuodessa. Korot olisi maksettava itse.

Antti Kurvisen mukaan yksityiskohdat selvitetään nyt opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa. Esimerkiksi se, onko kyseessä kokeilu vai pysyvä lakimuutos.

– Mihinkään yksityiskohtiin en voi ottaa kantaa: esimerkiksi mille alueille se osuisi ja koskisiko se kaikkia koulutusaloja vai ainoastaan terveydenhuollon ja opetuksen henkilöitä, Kurvinen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 6.10. kello 23 saakka.