Varakkaat ulkomaalaiset välttelevät kiinteistökauppojen valvontaa ostetulla passilla – tiedossa kymmenkunta tapausta

Puolustusministeriö pitää silmällä ulkomaalaisten kiinteistökauppoja Suomessa. EU-kansalaisuuden ostaneiden ei kuitenkaan tarvitse hakea ministeriöltä lupaa kauppoihin.

Puolustusministeriö seuraa erityisesti Kyproksen ja Maltan passeilla tehtyjä kiinteistökauppoja. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Suomessa on tehty vajaan parin vuoden aikana kymmenkunta kiinteistökauppaa, jotka on tehnyt kultaisen passin omistava ulkomaalainen.

Ostaja on välttänyt puolustusministeriön normaalin ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvonnan, koska hänellä on ollut ostettu EU-maan kansalaisuus.

Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä kertoo, että kohteet ovat olleet sekä suuren rahan että maltillisemman budjetin kohteita. Kiinteistöt sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa tai Saimaan alueella.

Yksi kohteista on venäläisen oligarkin Igor Kesaevin hanke Saimaalla, mistä Iltalehti (siirryt toiseen palveluun)ja Ylen MOT ovat vastikään uutisoineet. Kesaev on kertonut rakennuttavansa Puumalan Kotasaareen lomakylän, mutta Suomen puolustusministeriö pitää kohteen käyttötarkoitusta silmällä.

Miljardöörin tonttikaupoista kertoi huhtikuussa Seura (siirryt toiseen palveluun).

– Meillä on tiedossa tarkat kauppakirjat ja tieto niistä rakennusluvista, joita kunta on poikkeusluvalla antanut. Meillä on myös tieto, että siellä on rakennustoimia tehty, mutta vielä tässä vaiheessa rakentaminen tai poikkeusluvat eivät meidän näkökulmastamme muodosta suoraa uhkaa Suomelle, Sallinen kertoo Ylelle.

Hän toteaa, että oikeusvaltiossa viranomainen tarvitsisi selkeän näytön siitä, että kiinteistöä käytetään vahingoittamistarkoituksiin ennen toimiin ryhtymistä.

– Jos tällaista ilmenisi tulevinakin vuosina, meillä on mahdollista pakkolunastus kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi, Sallinen lisää.

Kaksoiskansalaisuuden hankkineet ovat ostaneet kiinteistöjä Etelä-Suomesta ja Saimaalta. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Kyproksen ja Maltan passit erityistarkkailussa

Ylen toimittajienkin tutkima Pandoran paperien tietovuoto on nostanut esiin kysymyksen venäläisrahan piiloutumisesta veroparatiiseihin.

Hämärtävätkö veroparatiisikuviot viranomaisten käsitystä siitä, kuka kiinteistöjä Suomessa ostaa?

Puolustusministeriön Sallisen mukaan on selvää, että veroparatiisiyhtiöt hämärtävät viranomaistenkin tilannekuvaa todellisista omistajista.

–On kiistatta selvää, että se hankaloittaa. Mekin voimme tässä kiinteistöomistuksen valvonnassa tehdä vain parhaamme siltä osin.

Vaikeuskerrointa lisää se, että ulkomaisellakin henkilöllä voi olla ostettu EU-maan kansalaisuus, jolloin hän ei joudu hakemaan lupaa kiinteistökauppaan puolustusministeriöltä.

Puolustusministeriö seuraa tiettyjen maiden kansalaisten tekemiä kauppoja ja pyrkii tunnistamaan joukosta ne ostajat, jotka nimensä perusteella olisivat voineet hyödyntää kultaista passia eli olisivat ostaneet kyseisen maan kansalaisuuden.

Ministeriön silmällä pitämiä maita ovat ensisijaisesti Kypros ja Malta sekä Portugal, Kreikka ja Bulgaria.

Transparency Internationalin muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) EU-maiden passeja myi kaikkiaan neljä jäsenmaata. Kultaisia viisumeja eli oleskeluoikeuksia myi 12 maata.

Kyproksen passi maksoi vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan jopa kaksi miljoonaa euroa.

Yhtään kauppaa ei ole pysäytetty

Uusi laki kiinteistökauppojen valvonnasta astui voimaan viime vuoden alussa. Sen myötä Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevat ostajat joutuvat anomaan puolustusministeriöltä lupaa kiinteistön ostamiseksi.

Puolustusministeriö on käsitellyt tähän mennessä noin 900 hakemusta, jotka kaikki ovat saaneet puoltavan vastauksen.

Kultaisen passin turvin ostetut kiinteistöt eivät Sallisen mukaan tämänhetkisen tiedon mukaan aiheuta turvallisuusuhkaa. Puolustusministeriö vaihtaa hänen mukaansa kuitenkin tietoa näistä kaupoista muiden viranomaisten kanssa.

–Tämähän on viranomaisyhteistyötä. Puolustusministeriö katsoo tätä nimenomaan kiinteistöomistuksen näkökulmasta ja mahdollisesti muut viranomaiset muista syistä.

– EU-kaksoiskansalaiset eli EU-maan ja kolmannen maan kaksoiskansalaiset välttyvät lupahakuvelvoitteelta Suomessa. Mutta onneksi me saamme Maanmittauslaitokselta kaikki tarkat tiedot myös näistä kiinteistökaupoista.

Kauppojen rahoitus läpivalaisuun

Eduskunnan puolustusvaliokunta on pyytänyt puolustusministeriöltä selvitystä kiinteistökauppojen valvontaa koskevan lain toimivuudesta, mikä on tarkoitus toimittaa joulukuussa. Selvityksen antamisesta sovittiin jo silloin kun lakia säädettiin.

Sallinen varoo ottamasta vielä kantaa korjaustarpeisiin, mutta yksi selkeä parannusehdotus hänellä on. Ulkomaisten kiinteistökauppojen rahoituksesta pitäisi saada selvyys.

–Tällä hetkellä sitä ei laissa mainita. Me voimme sitä ilman muuta kysyä ja kysymmekin ihan kohtuullisen säännönmukaisesti, mutta toivoisimme sen vielä selvästi lakiin. Näin ei olisi epäilystä siitä, etteikö myös rahoituslähteen epäselvyys voisi joissakin tapauksissa olla syy luvan kieltämiseen tulevaisuudessa.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan laki toimii pääpiirteissään hyvin, mutta pientä viilausta voi tulla.

– On toki ainakin tämä kysymys kaksoiskansalaisten roolista. Osuus kaikista kiinteistökaupoista on hyvin pieni, mutta seuraamme sitä tästä huolimatta ja katsomme onko laissa kehittämistarpeita.

Lisätty klo 19.32 linkki Seuran juttuun Igor Kesaevista huhtikuulta.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 6.10. kello 23 saakka.

Lue myös: