Länsimaat penäävät Venäjältä vastauksia oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin myrkytykseen liittyen

Länsimaiden mukaan Navalnyi myrkytettiin neuvostoaikaisella hermomyrkyllä. Novitshokin käyttö viittaa siihen, että myrkytyksen takana oli Venäjän valtiollinen toimija.

Arkistokuva. Venäläinen oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyi istui turvalasin takana oikeudenkäynnissä helmikuussa 2021. Kuva: Kirill Kudryavtsev / AFP

Länsimaat ovat vaatineet Venäjältä vastauksia oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin reilun vuoden takaiseen myrkytykseen liittyen.

Venäjällä on kymmenen päivää aikaa vastata 45 länsimaan tiistaina esittämiin kysymyksiin. Vastauksia ovat vaatineet yhdessä muun muassa EU, Yhdysvallat, Kanada ja Australia.

Länsimaiden mukaan Navalnyi myrkytettiin Venäjällä viime vuoden elokuussa neuvostoaikaisella hermomyrkyllä Novitshokilla. Häntä hoidettiin myrkytyksen jälkeen Saksassa, minkä jälkeen hän palasi Venäjälle.

Navalnyi otettiin kiinni heti kotiinpaluunsa jälkeen, ja hän on ollut siitä lähtien vankilassa.

Navalnyi on itse syyttänyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin olleen myrkytyksensä takana. Venäjä on joka käänteessä kiistänyt osallisuutensa Navalnyin myrkytykseen.

Länsimaiden mukaan on äärimmäisen tärkeää, että Venäjä antaa seikkaperäisen selostuksen siitä, miten kemiallisen aseen käyttöä maan rajojen sisällä on tutkittu.

Lisäksi maat vaativat Venäjää vastaamaan siihen, miksi Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n tutkijoiden vierailua maahan on lykätty. Järjestön edustajien on ollut määrä tutkia väitteitä Novitshokin käytöstä.

Yhdysvallat: Venäjän läpinäkyvyyden ja yhteistyön puute huolettaa

OPCW on aiemmin vahvistanut, että Navalnyista otetuista näytteistä löytyi jälkiä Novitshok-ryhmän hermomyrkystä. Novitshokin käyttö viittaa siihen, että myrkytyksen takana oli Venäjän valtiollinen toimija.

Yhdysvaltain ulkoministeriö on niin ikään sanonut, että heidän johtopäätöstensä mukaan Venäjän tiedustelupalvelun (FSB) agentit myrkyttivät Navalnyin Novitshokia käyttäen. Ministeriön mukaan kyseistä myrkkyä on ainoastaan Venäjän hallussa.

– Sellaiset teot eivät voi jäädä rankaisematta, Yhdysvaltain ulkoministeriö kirjoitti Venäjälle esitetyistä kysymyksistä julkaisemassaan tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

– Venäjän jatkuva läpinäkyvyyden ja yhteistyön puute myrkytykseen liittyen on erityisen huolestuttavaa.

Venäjä voi menettää äänestysoikeutensa OPCW:ssä

Jos Venäjän länsimaille tarjoamien vastausten koetaan olevan riittämättömiä, on mailla oikeus pyytää Venäjältä lisätarkennuksia Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen puitteissa. Tämän jälkeen maat voivat myös lähettää asiantuntijaryhmän selvittämään asiaa.

Jos asia on edelleen 60 päivän jälkeen selvittämättä, voidaan kutsua koolle OPCW:n johtoneuvoston erityisistunto. Tämän jälkeen voidaan kutsua tarpeen mukaan koolle myös kaikki 193 jäsenvaltiota.

Jos OPCW:n jäsenmaan katsotaan rikkovan Kemiallisten aseiden kieltosopimusta, voidaan sen äänestysoikeus järjestön sisällä jäädyttää. Esimerkiksi tämän vuoden huhtikuussa Venäjän liittolainen Syyria menetti äänestysoikeutensa järjestössä.

Länsimaat hiillostavat myös Syyriaa

Länsimaat esittivät tällä viikolla vaateita myös Syyrialle. Lähi-idän valtiota vaadittiin päästämään asetarkastajia maahan. Länsimaiden mukaan Syyria rikkoo edelleen OPCW-velvoitteitaan.

Britannia puolestaan kertoi jatkavansa Venäjän hiillostusta vuonna 2018 tapahtuneesta Novitshok-myrkytystapauksesta. Myrkytys kohdistui Britannian hyväksi työskennelleeseen entiseen kaksoisagenttiin Sergei Skripaliin.

Skripal ja hänen tyttärensä yritettiin murhata Novitshok-hermomyrkyllä Englannin Salisburyssa vuonna 2018. Tapaus kiristi Britannian ja Venäjän välejä. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa myrkytykseen.

Tapausta tutkineen poliisin on kerrottu myös sairastuneen äkillisesti, minkä lisäksi hermomyrkylle altistunut paikallinen nainen kuoli.