Liikuntalääketieteen ylilääkäri pelkää, että vähän liikkuvat ovat laiskistuneet lisää korona-aikana – laaja tutkimus mittaa suomalaisten kuntoa

Kunnon kartta -tutkimuksessa kerätään tietoja tuhansien suomalaisten kunnosta. Kuntotestejä tehdään ympäri maata ja testeihin on kutsuttu satunnaisesti valittuja 20–69-vuotiaita aikuisia.

Nyt tutkitaan suomalaisten kuntoa
Nyt tutkitaan suomalaisten kuntoa

Siilinjärveläinen opiskelija Oona Edelberg päätti heti lähteä mukaan saadessaan kutsun Kunnon kartta -väestötutkimukseen. 29-vuotias Edelberg kävi tällä viikolla testeissä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella.

Tutkimukseen on kutsuttu satunnaisotannalla koko maassa yli 10 000 aikuista. Väestötutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tiedolla johtamisen strategiaa.

Tänä syksynä saatavaa tutkimustietoa verrataan neljä vuotta sitten saatuihin tuloksiin. Tutkimusmittaukset tehdään loppuvuoden aikana seitsemässä paikassa ympäri Suomea ja tutkimusta johtaa UKK-instituutti.

Oona Edelberg ja Seppo Suomalainen pitävät kuntotestejä hyvinä ja oma kunto kiinnostaa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Tutkijat odottavat tuloksia jännityksellä, sillä luvut antavat tarkkaa tietoa miten korona-aika on vaikuttanut suomalaisaikuisten fyysiseen kuntoon ja uneen. Edellinen vastaava väestötutkimus tehtiin vuonna 2017.

– Aktiivisesti jo ennen koronaa liikkuneet ihmiset ovat varmaan jatkaneet samaan tapaan korona-aikana. Pahoin pelkään, että vähän liikkuvilla liikunta on jäänyt entistäkin heikommalle, miettii Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen ylilääkäri Kai Savonen.

Punnerrus koettelee lihaksia

Kuntotutkimus kerää tietoa alle 70-vuotiaiden suomalaisaikuisten kestävyys- ja lihaskunnosta ja paikallaanolosta. Lisäksi seurataan liikemittarilla viikon ajan fyysistä aktiivisuutta ja unta.

Tutkittavilta mitataan myös verenpaine sekä pituus, paino ja vyötärönympärys.

Fyysisissä testeissä ensimmäinen koitos on yhden jalan seisonta. Testi tehdään vain yli 45-vuotiaille ja tavoitteena on yksi minuutti.

Toisena on vuorossa hartiaseudun liikkuvuustesti. Se antaa tietoa mahdollisista liikerajoituksista. Ponnistushyppy paljastaa puolestaan, miten jaloista löytyy lihasvoimaa.

Muunnellussa punnerrustestissä selviää tutkittavan lihaskunto. Aikaa punnertaa on 40 sekuntia.

Viimeinen rutistus on kuuden minuutin kävelytesti. Siinä pitää kävellä mahdollisimman pitkä matka ja lisäksi mitataan syke kävelyn jälkeen.

– Tutkimus oli mukava, monipuolinen ja hauska. Helppoja juttua on ollut, arvioi Oona Edelberg.

Hän arvioi olevansa kohtalaisessa kunnossa. Edelberg sanoo odottavansa tutkimustietoja ikäistensä keskiarvokunnosta.

Johanna Kiiski mittaa testattavan vyötärön ympärystä. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Tutkimuksessa kävi myös 64-vuotias kuopiolainen Seppo Suomalainen.

Aktiivisesti hikiliikuntaa harrastava Suomalainen ennakoi olevansa omassa ikäluokassaan hieman keskivertoa paremmassa fyysisessä kunnossa.

– Testit ovat sujuneet kohtuullisen hyvin. Punnerruksia sain kymmenen eikä mitään testiä ole tarvinnut keskeyttää. On kiinnostavaa saada tietoa omasta terveydestä ja vinkkiä miten tästä kannattaa jatkaa.

Fyysisiä testejä valvova fysioterapiaopiskelija Johanna Kiiski arvioi tutkittavien suoritustason vaihtelevan varsin paljon.

– Aika paljon on vaihtelevuutta. Tuloksia on laidasta laitaan, mutta toki ikä vaikuttaa myös. Testeissä on ollut tosi hyviä suorituksia ja sitten myös vähän heikompia.

Tutkimusaineisto valmistuu ensi vuonna

Fyysisten testien jälkeen tutkittava seuraa vielä viikon ajan omaa liikkumistaan ja paikallaoloaan liikemittarilla. Se tallentaa tietoa myös unesta.

Tutkimustuloksia on luvassa vuonna 2022.

Tutkittavat pitävät viikon ajan unipäiväkirjaa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Ylilääkäri Savonen sanoo, että suomalaisten aikuisten fyysinen kunto vaihtelee nykyään enemmän kuin 30–40 vuotta sitten. Ääripäät korostuvat eli osa väestöstä liikkuu hyvin, mutta vähän liikkuvia on entistä enemmän.

– 30 vuotta sitten oli enemmän keskivertokuntoisia aikuisia. Se liittyy siihen, että silloin arkiliikuntaa kertyi nykyistä enemmän, arvioi Kai Savonen.

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen ylilääkäri Kai Savonen arvioi korona-ajan vähentäneen joidenkin aikuisten liikuntamääriä. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Pitkään suomalaisten kuntoa seurannut Savonen kannustaa passiivisia liikkujia lisäämään liikuntaa pienin askelin. Ensimmäinen vinkki on kävellä päivittäin aiempaa enemmän.

Lue lisää: