Aluevaalit vaanivat nurkan takana – kysyimme puolueilta, miten ne etsivät ehdokkaita ja valmistautuvat vaaleihin Kaakkois-Suomessa

Viime kesän kuntavaalien ja seuraavien eduskuntavaalien välissä kansa houkutellaan vielä kerran vaaliuurnille. Historian ensimmäisiin aluevaaleihin on aikaa 3,5 kuukautta.

Aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Ennakkoäänestys kotimaassa on 12. – 18.1.2022. Kuva: Yle

Kaakkois-Suomessa aluevaalien ehdokasasettelu on vielä verkkaista, mutta työ valovoimaisten ehdokkaiden löytämiseksi on jo käynnissä.

Sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson hyvinvointialueiden aluevaltuustossa on jaossa 59 paikkaa. Tässä vaiheessa viisi suurinta puoluetta sanoo kukin tavoittelevansa täyttä 73 ehdokkaan listaa molemmissa maakunnissa.

Kysyimme viideltä suurimmalta puolueelta, kuinka ne ovat aloittaneet valmistautumisen ensimmäisiin aluevaaleihin.

Vihreät

Kaakkois-Suomen vihreät nimesi ensimmäiset ehdokkaansa aluevaaleihin jo elokuun puolella. Vihreillä on Etelä-Karjalassa nimettynä kuusi ja Kymenlaaksossa 18 ehdokasta. Tavoitteena on kerryttää kasaan täysi lista, mutta Kaakkois-Suomen vihreiden toiminnanjohtaja Tuomo Liljenbäck myöntää, että se tulee olemaan haastava tehtävä.

– Startti on tehty, mutta yleinen kiinnostus aluevaaleja kohtaan on laimeaa ja se heijastuu ehdokashankintaan. Pieniltä kunnilta ei löydy kovin montaa ehdokasta, sanoo Kaakkois-Suomen vihreiden toiminnanjohtaja Tuomo Liljenbäck.

Listoille haetaan terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisia sekä pelastusalan ihmisiä. Lisäksi mukaan tavoitellaan tietohallinnon ja digitalisaation osaajia.

– Etsimme alaa ammattinsa puolesta tuntevien lisäksi myös heitä, jotka tuovat käyttäjänäkökulmaa, sanoo Kaakkois-Suomen vihreiden toiminnanjohtaja Tuomo Liljenbäck.

Aluevaalien ehdokkuus on Liljebäckin mukaan näkyvä paikka seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää esimerkiksi terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon palveluista. Arkistokuva Kuva: Derrick Frilund / Yle

Perussuomalaiset

Myös Perussuomalaisten Kymen piiri on ehtinyt vahvistaa ensimmäiset ehdokkaansa. Etelä-Karjalassa nimettynä on 29 ja Kymenlaaksossa 26 ehdokasta. Ehdokkaita asetetaan kustakin kunnasta väestöpohjan perusteella, joten suuremmista kaupungeista ehdokkaita mahtuu listoille enemmän.

– Ehdokkaiksi haetaan alueella tunnettuja henkilöitä, kansanedustajia, näkyviä kunnallispoliitikkoja, mutta myös hyvinvointialueen tehtävien kannalta asiansa tuntevia ihmisiä, sanoo Perussuomalaisten Kymen piirin vaalipäällikkö Peter Muurman.

Neuvolapalvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Arkistokuva Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Aluevaalit käydään tammikuussa. Ehdokaslistat on jätettävä jouluaatonaattona. Aikataulu on vaalipäällikkö Muurmanin mielestä nopea ja edellisistä vaaleista on hädin tuskin palauduttu.

– Täytyy myöntää, että väsymystä on vielä edellisten vaalien jäljiltä. Vaikeuskerrointa lisää se, että aluehallintojärjestelmä on vielä tekeillä, eikä kukaan oikein tiedä mistä on kyse, sanoo Perussuomalaisten Kymen piirin vaalipäällikkö Peter Muurman.

Kokoomus

Kaakkois-Suomen Kokoomus vahvisti ensimmäiset ehdokkaat piirikokouksessaan tiistai-iltana. Kymenlaaksossa ehdokkaita on 31. Etelä-Karjalassa lähes puolet listasta on jo täyttynyt, kun kasassa on 34 ehdokasta. Tavoitteena ovat täydet listat ja edustus kaikista kunnista.

Ehdokaspaikat on jaettu kuntiin painotetulla laskentakaavalla, jossa on huomioitu sekä edelliset kuntavaalit että eduskuntavaalit sekä äänioikeutettujen määrä. Ehdokkaita tulee olemaan eniten isoista kaupungeista.

Suun terveydenhuolto siirtyy kunnilta hyvinvointialueiden huoleksi. Arkistokuva Kuva: Yle/Mikaela Löv

Aluevaalien ehdokkaissa korostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, mutta listoille kaivataan myös muutosorganisaation johtamisosaamista. Tärkeintä on kuitenkin ehdokkaan kiinnostus sote-alaa kohtaan.

– Joukossa on varmasti politiikan konkareita, jotka jättäytyivät pois kuntavaaleista, mutta myös ehdokkaita politiikan ulkopuolelta, kertoo Kaakkois-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtaja Pia Rantanen.

Rantasta pelottaa alhainen äänestysprosentti. Hän toivoo äänestäjien lähtevän liikkeelle, koska sosiaali- ja terveysasiat koetaan tärkeiksi.

– Toivottavasti näistä ei kuitenkaan tule palveluverkkovaalit, joissa puolustetaan yksittäistä terveysasemaa tai sairaalaa, sanoo toiminnanjohtaja Pia Rantanen.

Keskusta

Keskusta vahvistaa ensimmäiset ehdokkaansa reilun viikon kuluttua. Kaakkois-Suomen piirijärjestöjen arvioiden mukaan Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on tiedossa jo noin kolmasosa täyteen listaan vaadituista ehdokkaista.

– Listalle kerätään laaja edustavuus eri-ikäisiä ehdokkaita alueellisesti, sukupuolittain ja ammattikunnittain. Yritämme huomioida esimerkiksi sote-osaamista, yrittäjyyttä ja VPK-toimintaa, luettelee Karjalan Keskustan toiminnanjohtaja Matti Kuittinen.

Pelastustoimen palvelut järjestää sama hyvinvointialue, joka järjestää ensihoitopalvelut sosiaali- ja terveystoimessa. Arkistokuva Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Aikaisempi kokemus kuntapolitiikasta on eduksi, mutta kaikkein eniten vaaditaan sitoutumista ja aikaa. Keskustan tavoitteena on saada pienemmiltäkin paikkakunnilta edustus aluevaltuustoon.

– Ehdokkaiden on oltava niin houkuttelevia, että äänet ylittävät kuntarajat, sanoo Kymenlaakson Keskustan toiminnanjohtaja Sami Porkka.

Sosialidemokraatit

SDP vahvistaa ehdokkaansa marraskuussa piirin syyskokouksessa. Suostumuslomakkeita on jo vino pino varsinkin Etelä-Karjalassa, jossa sosialidemokraateilla on tiedossa jo 50 ehdokasta ja lisäksi toistakymmentä sellaista, jotka vielä harkitsevat.

Kymenlaaksossa on lähdetty liikkeelle verkkaisemmin. Sitoumuksia on kasassa kymmenkunta.

Kaakkois-Suomen sosialidemokraatit on jyvittänyt ehdokaspaikat kuntakohtaisesti. Etelä-Karjalassa pienemmillä kunnilla on mahdollisuus saada ehdolle neljä ehdokasta, Lemillä vain kolme. Kaupungeista ehdokkaita asetetaan enemmän.

SDP:n Kymenlaakson listalla on varattu Kouvolalle 36 ja Kotkalle 25 paikkaa. Haminalle on varattu kahdeksan, Pyhtäälle kaksi ja Virolahdelle ja Miehikkälälle kummallekin yksi ehdokas.

– Haaste on, miten alueellinen demokratia tulee toteutumaan aluevaltuustossa, sanoo SDP:n Kymenlaakson vaalipäällikkö Kari Huovila.

Listoilta löytyy kansanedustajia, valtuustojen puheenjohtajia ja kuntavaaleissa hyvin pärjänneitä. Odotettavissa on, että myös keväällä kuntavaaleista pois jääneitä pitkän linjan kuntapoliitikkoja palaa politiikan pariin aluevaaleissa. Tällaisia voisivat olla Lappeenrannassa Risto Kakkola ja Kouvolassa Harri Helminen.

Kiivain kampanja-aika alkaa todennäköisesti heti joulun jälkeen. Puolueet suunnittelevat jo vaalitapahtumia, joissa päästään kohtaamaan ihmisiä kasvotusten toisin kuin koronarajoitusten kurittamissa kuntavaaleissa.