Kolmekymppiset eivät enää tule vanhempiaan rikkaammiksi – Suomeen syntyi nollakasvun sukupolvi

Aiemmin taloushistoriassa uudet sukupolvet ovat ylittäneet edellisten ikäryhmien tulotason. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan 2010-luvulla talouskasvu oli kuitenkin lähellä nollaa ja nuorten tulokehitys jäi heikoksi.

Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Taloushistoriassa on meneillään vaihe, jossa nuori polvi ei rikastu vanhempiaan enemmän. Näin toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Muutos havaittiin jo vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Viime vuosina nuorten heikko tulokehityson kuitenkin vain voimistunut.

– Finanssikriisin jälkeen talouskasvu on ollut nollaa ja siksi olemme nähneet kolmekymppisissä paljon heikompaa tulojen kehitystä kuin aiemmissa sukupolvissa, toteaa Kangasharju.

Etlan mukaan vielä vuosituhannen alkuvuosina alle kolmekymppisten tulot kehittyivät siten, että aiempi sukupolvi saatiin tulotasossa kiinni ja se jopa ylitettiin.

2010-luvulle tultaessa kehitys on ollut huomattavasti heikompaa ja tulotason kuilu kolmekymppisten ja muun väestön välillä on syventynyt.

Mutta mitä lääkkeeksi tilanteeseen, jossa positiivista tulojen kehitystä kaivattaisiin kipeästi yhä kasvavan kestävyysvajeen hillitsemiseen?

"Näkymä siitä, että palkkakehitys olisi hyvää – sitä ei ole"

Aiempina vuosikymmeninä yksi talouskasvua ruokkinut tekijä on ollut yleisen koulutustason nousu. Nousu on merkinnyt sitä, että työmarkkinoille tuleva uusi sukupolvi on ollut aiempaa koulutetumpaa ja sen myötä myös palkkataso on ollut nousujohteinen.

Nyt työmarkkinoilla vallitsee kuitenkin tilanne, jossa vanhimmatkin ikäluokat ovat korkeasti koulutettuja. Kangasharjun mukaan uusi sukupolvi ei siten hyödy koulutuksesta samalla tavalla kuin ennen.

– Nyt näyttää jopa siltä, että koulutustason nousu on pysähtynyt kokonaan. Meidän pitäisi saada yhä suurempi osuus ikäluokasta korkeasti koulutetuksi.

Myös väestön koulutusrakennetta kuvaavat tilastot puhuvat samaa kieltä. Vuodesta 2009 lähtien vanhemmissa ikäryhmissä korkeasti koulutettujen suhteellinen määrä on kasvanut. Vastaavasti kolmekymppisten korkeakoulutettujen suhteellinen osuus on kasvanut vain vähän ja kääntynyt 2010-luvulla jopa laskuun. Vuonna 2014 jopa 60–64-vuotiaat korkeasti koulutetut kirivät alle kolmekymppisten ohi.

Kangasharjun mukaan työmarkkinoilla on parhaillaan työvoimapulaa ja töitä riittää tekijöille ja niille, jotka haluavat opiskella. Mutta entä se tulojen kehitys lähivuosina?

– Palkkoja ei voida nostaa tarpeeksi. Näkymä siitä, että palkkakehitys olisi hyvää – sitä ei ole.

Tulevien vuosien talouskasvu on vain piikki, joka ei poista ongelmaa

Talouden on ennustettu kasvavan parin seuraavan vuoden aikana. Kasvupyrähdyksen jälkeen kasvun ennustetaan kuitenkin palaavan hitaaksi.

Ekonomistit ovatkin toivoneet hallitukselta ponnekkaampia toimia, joilla talous saataisiin kasvamaan pitkällä aikavälillä.

Myös paheneva ikääntymisongelma nostaa synkkiä pilviä talouskasvun taivaanrantaan, sillä uusia käsipareja tarvittaisiin tuomaan kasvua. Muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan tulevaisuus näyttää huolestuttavalta erityisesti nuorten näkökulmasta.

– Meillä on supistuva työvoima ja kasvavat hyvinvointivaltion menot. Esimerkiksi eläkemaksuihin, jotka maksavat työssäkäyvät, tulee korotuspaineita, jos taloudessa menee huonosti ja työtätekeviä on vähän.

Palataanpa siksi vielä jutun alussa mainittuun valtion kestävyysvajeeseen, jota muun muassa väestön ikääntyminen kasvattaa. Sen pienentämiseen on kärjistäen kaksi vaihtoehtoa: tulojen kasvattaminen tai menojen leikkaaminen. Edellisellä tarkoitetaan käytännössä verojen kiristämistä.

Saattaa olla, että nuoren polven tilipussi jää siis tulevaisuudessa vieläkin laihemmaksi, jos tulotaso ei nouse ja verokarhukin käy entistä nälkäisemmäksi.

Voit keskustella aiheesta 7.10. kello 23:een saakka.

Lue myös: