Sote-uudistus huolestuttaa monia sopimuspalokuntia: Miten käy vapaaehtoisten palokuntien rahoituksen?

Vuoden 2023 alussa pelastustoiminnan järjestäminen siirtyy uusille hyvinvointialueille. Sopimuspalokuntien väki pohtii jo nyt, miten käy, kun sote-alueet ottavat ohjat käsiinsä. Suomessa on koko maassa 700 vapaaehtoista sopimuspalokuntaa.

Kalvolan VPK:hon kuuluvat muun muassa Paloaseman päällikkö Ari Sulander sekä nuorempi sammutusmies Jani Rosti. Kuva: Kati Turtola / Yle

Tulevassa sote-uudistuksessa pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnallisille hyvinvointialueille. Suomen sopimuspalokuntien liiton mukaan huolta aiheuttavat muun muassa rahoitus ja vapaaehtoisten rooli tulevaisuuden toimintamallissa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitokseen kuuluu useita sopimuspalokuntia, joista yksi on Kalvolan VPK ry. Soteuudistuksen vaikutus vapaapalokuntiin pohdituttaa myös hämäläisiä vpk-aktiiveja.

– Kun hyvinvointialue ottaa ohjat käsiinsä, niin huolettaa, pidetäänkö meidän rahoista huolta, ettei ne katoa sinne isoon massaan ja palopuoli saa rahansa, sanoo Kalvolan palokunnan päällikkö Ari Sulander.

– Meillä on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksessa vähän mainostettu, että me ollaan Suomen halvimpia, mikä ei todellakaan ole mainostamisen arvoista vaan se, että meidän pitäisi saada lisää rahaa, jotta toiminta pyörisi kunnolla ja pystyttäisiin kehittämään tätä ihan oikeasti.

Mikä tekee Kalvolan VPK:sta erityisen?

Meillä on iso, hyvä hälytysosasto, joka harjoittelee niin kuin pitää harjoitella. Me täytetään sopimuksen asettamat kriteerit tällä porukalla hyvin, mutta tuleen ei saa jäädä makaamaan vaan koko ajan pitää kehittyä ja se vaatii kyllä aika paljon, Sulander kertoo.

Vapaaehtoiset sopimuspalokunnat ovat tällä hetkellä mukana noin 60 prosentissa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Suomessa on kaikkiaan 700 vapaaehtoista sopimuspalokuntaa.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.