1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Koronarokotukset voivat jatkua vuosia eteenpäin – THL:n mukaan alustavia tilauksia on tehty vuodelle 2023

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä kokoontuu tänään ratkaisemaan, keiden tulisi Suomessa saada kolmas tehosteannos koronarokotetta. Rokotteita on Suomessa varattu koko väestön rokottamiseen. Siksi osa rokotteista jää tämänhetkisen arvion mukaan käyttämättä.

Sairaanhoitaja Kemi Omodona valmistelee rokotteita Helsingin Messukekuksessa syyskuussa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR valmistelee suositusta koronarokotteen kolmannen tehosteannoksen saajista. Päätettävänä on muun muassa rokotusten laajuus.

– Tarvitaanko kolmosrokote koko väestölle, millaisella antovälillä kakkosannoksen jälkeen, ja tarvitaanko ehkä neljäs annos riskiryhmäläisille vai kenelle sitä sitten tarvitaan, pohtii Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio.

THL on tähän saakka suositellut kolmatta tehosterokoteannosta voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille, ja niille, jotka saivat koronarokotteen ensimmäisten joukossa vuoden 2020–2021 vaihteessa lyhyellä annosvälillä. Heitä on yhteensä noin 140 000. Kontion mukaan kolmansia tehosterokoteannoksia on annettu tähän mennessä noin 62 000 ihmiselle.

Osa rokotteista jää väistämättä yli

Tulevasta suosituksesta riippumatta osa rokotteista voi vanhentua käsiin. Tällä hetkellä varastoissa eri puolilla maata on noin miljoona rokoteannosta. Biontech-Pfizerin rokotteet säilyvät pakastettuna yhdeksän kuukautta, Modernan puoli vuotta.

– Kyllä sellainen tilanne väistämättä tulee. Suomi on hankkinut tarpeeksi rokotteita kolmeen annokseen koko väestölle. Se tarkoittaa yli 5,5 miljoonaa henkilöä kolmen vuoden aikana, niin tottakai meillä jää käyttämättä rokotteita. Mutta ilman muuta pyritään siihen, että liikaa rokotteita maahan ei oteta, toteaa Kontio.

Suomeen on tulossa loka-joulukuussa noin 50 000 Modernan rokoteannosta ja 100 000 Biontech-Pfizerin rokotetta viikoittain, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Tällä hetkellä ylijäämää seurataan, mutta tilannetta on Kontion mukaan vaikea arvioida tarkasti.

– Vielä ei ole kovin tarkkaa arviota siitä, mikä on ykkös-, kakkos- ja kolmosannoksien oikea tarve vuoden loppuun tai ensi vuoden alkupuolelle.

Pyrkimys on, että ylijäämä pystyttäisiin estämään lopettamalla tilaukset tehtaalta hyvissä ajoin ja ohjaamaan toimitukset tehtailta sinne, missä rokotteita puuttuu. Maahan jo tulleita rokotteita on hankala enää lähettää esimerkiksi kehittyviin maihin.

– Lääkkeitä ja rokotteita koskevat hyvin tarkat säännökset ja on kohtuullisen vaikeaa siinä vaiheessa, kun ne ovat johonkin maahan toimitettu, lähettää niitä enää kolmanteen maahan. Toki tätäkin mahdollisuutta tutkitaan, mutta pyritään siihen, että liikaa rokotteita tänne ei oteta, vaan ne menisivät suoraan tehtaalta, sanoo Kontio.

On mahdollista, että koronarokotukset jatkuvat vuosia eteenpäin, mutta asia riippuu epidemiatilanteesta ja Suomen linjauksista. Suomessa on tehty alustavia tilauksia koronarokotteista vielä vuodelle 2023. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisiä ja toisia rokoteannoksia tarjotaan kaikille 12 vuotta täyttäneille koko maassa toistaiseksi.

– Periaatteessa ykkösannoksia ja kakkosannoksia tarjotaan niin pitkään, kun ihmiset haluavat niitä ottaa. Kaikki yli kaksitoista vuotiaat ovat oikeutettuja niitä saamaan ja tätä jatketaan toistaiseksi.

Rokotustahti on hidastunut

THL arvioi, että Suomeen tulee loppuvuoden aikana keskimäärin 150 000–200 000 rokoteannosta viikottain. Tämän on katsottu riittävän rokotuksiin.

Rokotustahti on tällä hetkellä hidastunut, ja se huolestuttaa asiantuntijoita.

– Teho-osastoilla on edelleen potilaita ja varsinkin rokottamattomia. Vaikka näissä yli 40-vuotiaissa rokotuskattavuudet ovat varsin hyvät, niin heitä sairaalahoidossa kuitenkin on. 40-vuotiaiden rokottamattomien pitäisi vielä ehdottomasti ottaa rokotteita, muistuttaa Kontio.

Tämän hetkisen arvion mukaan 80 prosenttia väestöstä on saanut toisen annoksen rokotetta loka-marraskuun vaihteessa.

Lue lisää:

Suomi lahjoittaa ylijäämärokotteita köyhempiin maihin – arvostelijoiden mukaan rokotteiden hamstraus rikkoo ihmisoikeuksia

Katso Yle Areenasta:

Rankka vuosi – Dokumenttisarja poikkeusajasta. Suomi siirtyi poikkeustilaan keväällä 2020. Huoli, pelko ja ahdistus alkoivat leimata päätöksentekoa ja toimintaa. Ihmiset hamstrasivat vessapaperia ja käsidesiä, ja päättäjät olivat kauhuissaan. Kolmiosainen dokumenttisarja seuraa poikkeusajan elämää maaliskuusta 2020 aina vuoden loppuun asti.