Asiantuntija: Lääke- tai yhdistelmähoito tulisi aloittaa Alzheimerin taudissa nykyistä aikaisemmin

Alzheimerin tauti todetaan Suomessa usein varhaisessa vaiheessa. Tutkija toivoo, että myös taudin hoito aloitettaisiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Suomen yleisimmän etenevän muistisairauden hoidossa toteutettaisiin samankaltaista riskiryhmäseurantaa kuin sepelvaltimotaudin riskipotilaiden hoidossa.

Alzheimerin tauti on jatkumo, joka etenee vaiheittain kohti dementiaa. Parantavaa hoitoa etenevään tautiin ei ole, vaikka tautia on tutkittu yli 40 vuotta. Vuosittain maailmalla julkaistaan tuhansia Alzheimerin tautia käsitteleviä tutkimuksia. Kuvituskuva Kuva: Tiina Jutila / Yle

– Tavoitteemme on, että löydettäisiin potilaat, joilla on suurin riski ja voitaisiin aloittaa hoidot samalla tavoin kuin nykyään aloitetaan sydän- ja verisuonitautien hoidossa, vertaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen professori, HUS:in osastonylilääkäri Anne Koivisto.

Muistisairaus on samankaltainen jatkumo kuin esimerkiksi sepelvaltimotauti. Alzheimerin taudin kehittyminen alkaa 10–20 vuotta ennen varsinaisten oireiden ilmaantumista ja etenee varhaisen, lievän ja keskivaikean vaiheen kautta lopulta vaikeaan vaiheeseen.

Sairauteen ei ole toistaiseksi löydetty parantavaa hoitoa. Sen sijaan on olemassa hyvää näyttöä siitä, että elämäntapamuutoksilla muistisairauden alkua on mahdollista siirtää myöhemmäksi.

– Meillä on tällä hetkellä erittäin hyvä näyttö siitä, että elämäntapaohjauksella, itsetehdyillä elämäntapamuutoksilla ja hyvällä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoidolla voidaan hidastaa tiedonkäsittelyn heikkenemistä ja voidaan siirtää muistisairauden ilmaantumista myöhemmäksi, rohkaisee Koivisto.

Diagnostiikan työvälineet ovat Suomessa hyvällä tasolla

Tutkija Anne Koivisto uskoo, että Suomessa muistipotilaat pystytään tällä hetkellä väestötasolla julkisen terveydenhoidon ansiosta diagnosoimaan varhaisemmassa vaiheessa kuin monessa muussa maassa.

– Suomalaiset tiedostavat hirveän hyvin mahdolliset haasteet tiedonkäsittelyssä. Meidän diagnostiikkamme on maailman kärkeä, myös varhaisdiagnostiikka.

Hyvistä työvälineistä huolimatta yksilötasolla hoito voi viivästyä, tai sen aloittaminen kangerrella, monista eri syistä.

– Yksilöiden kohdalla on eroja siinä, miten ihminen itse kokee tilanteensa ja ryhtyy toimimaan. Voi olla, että ei itse tai läheinen ei tunnista tilannetta tai oireita, tai töissä ei puututa. Toisaalta meillä on alueellisesti asiantuntijuudessa eroja ja siellä on vielä koulutustehtävää, sanoo Koivisto.

Erityisesti hyvin varhainen taudin tunnistaminen on uusi asia ja siinä on kehitettävää myös Suomessa.

Lääkkeitä ja hoitoja kehitetään

Tällä hetkellä Alzheimerin taudin hoidossa on käytössä neljä eri lääkevalmistetta.

Lääkkeistä on paras hyöty, jos ne aloitetaan taudin alkuvaiheessa. Arvion mukaan lääkkeistä hyötyy noin 75 prosenttia potilaista.

Uusia lääkkeitä kehitetään kaiken aikaa, ja maailmalla on käynnissä useita lääketutkimuksia. Uusimmat tutkimukset ovat keskittyneet vasta-ainelääkkeiden tutkimuksiin. Niissä etsitään muun muassa ratkaisuja Alzheimerin taudille tyyppillisen beta-amyloidin tai taun kertymisen estämiseksi tai aivojen tulehdusreaktioiden taltuttamiseen.

Tällainen on muun muassa Yhdysvalloissa lääkeviranomaisen myyntiluvan saanut Aducanumab-lääke.

Uudenlaisen Alzheimer-lääkkeen myyntilupaa käsitellään paraikaa Euroopan lääkevirastossa. Lääkettä on tutkittu myös Suomessa kolmessa eri tutkimuskeskuksessa. Yleiseen hoitokäyttöön se ei vielä lähiaikoina ole Suomessa tulossa.

– Sopiva hinta lääkkeelle tulee vasta noin kymmenen vuoden päästä. Koska uudet lääkkeet ovat aluksi hyvin kalliita, täytyy arvioida tarkkaan, mikä hyöty ja mikä haitta lääkkeestä on ja kenelle se olisi sopiva, sanoo muistisairauksien professori.

Perinteisten lääkkeiden lisäksi Alzheimerin potilaille on tällä hetkellä olemassa apteekeista saatava lääkkeellinen ravintovalmiste. Suomalaisjohtoisessa viime toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) osoitettiin kliinisen ravintovalmisteen hidastavan Alzheimerin taudin etenemistä kolmen vuoden seurannassa.

Tämäkään valmiste ei paranna sairautta, mutta voi tutkimuksen perusteella vaikuttaa varhaisessa taudin vaiheessa aivorappeuman etenemisnopeuteen. Julkaisut ja tehdyt tutkimukset arvioidaan, ennenkuin valmiste voidaan ottaa mukaan viralliseen hoito-ohjeeseen.

Koiviston mukaan potilaiden raportoinnin ja seurantamittareiden perusteella suuri osa potilaista vaikuttaa hyötyvän lääkkeellisestä ravintoainevalmisteesta.

– Viimeisimpien tutkimustulosten valossa itse suosittelen tämän valmisteen käyttöä varhaisessa Alzheimerin taudissa, ja myös lievässä vaiheessa. Keskivaikeassa vaiheessa tutkimusnäyttö ei tue Fortasyn Connectin eli lääkkeellisen ravintoainevalmisteen käyttöä, toteaa Koivisto.

Koivisto kertoo suosittelevansa usein potilaille myös perinteisen Alzheimerin taudin hoidossa käytetyn lääkkeen eli asetyylikoliiniesteraasi-estäjän aloittamista, jos potilaalla on yhtään viitteitä varhaisenkin vaiheen Alzheimerin taudin oireiden etenemisestä.

– Näiden yhtäaikaisesta käytöstä ja niiden mahdollisesta toisiaan tukevasta positiivisesta vaikutuksesta on kuitenkin vasta hyvin alustavaa tutkimusnäyttöä. Käytännön kokemuksen perusteella tuo on kuitenkin monen kohdalla toimiva yhdistelmä, toteaa Koivisto.

Uusia tutkimusmenetelmiä käyttöön jo lähivuosina

Göteborgissa tehdyissä laboratoriotutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia muun muassa tau-proteiinia verestä tunnistavista verikokeista. Alzheimerin taudin keskeiset aivomuutokset liittyvät kahden proteiinin eli beeta-amyloidin ja tau-proteiinin poikkeavaan kertymiseen.

– Nämä tutkimukset ovat pitkällä ja ensimmäiset verikokeet ovat tulossa lähivuosina asiantuntijoiden käyttöön.

Myös muita uudentyyppisiä tutkimusmenetelmiä on tullut viime vuosina tutkimusaiheeksi. Esimerkiksi tavallista kuulotutkimusta laajempia kuulomittauksia tehdään tutkimuspotilaille jo nyt riskiprofiilien kartoittamiseksi.

Tutkimusta tehdään myös muun muassa silmänliikkeiden ja hajuaistin muutoksista. Aivojen sähköisen toiminnan analyysi uusin menetelmin voi myös kertoa riskistä tiedonkäsittelyn haasteiden etenemiseen.

– Noin 10 vuoden kuluttua meillä on käytössämme uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan ainakin asiantuntijapoliklinikoilla todeta, että täällä on Alzheimerin riski, Koivisto arvioi.

Muistisairauksien hoidolla on suuri taloudellinen merkitys

Muistisairauksien ja Alzheimerin taudin varhaisella toteamisella ja hoidolla on yhteiskunnallisesti merkitystä.

Tauti etenee vaiheittain ja jokainen askel eteenpäin vaikeusasteikolla heikentää sairastuvan elämänlaatua ja lisää omaisten ja ammattilaisten antaman hoidon ja hoivan tarvetta., perustelee Koivisto.

Itä-Suomen yliopisto julkaisi vastikään artikkelin 5-vuotisesta seurantatutkimuksesta, jossa seurattiin Alzheimer-potilaita ja heidän omaisiaan.

Tutkija yhdistivät rekisteritietoja ja tekivät laskelman siitä, miten sairaanhoidon kustannukset sairauden edetessä kehittyvät. Varhaisissa muistisairauden oireissa hoivan kustannukset pysvät vielä hyvin hallinnassa. Mutta kun todetaan lievä dementia, silloin hoivan kustannus on yli 2,5-kertainen varhaiseen tautiin nähden.

– Joka asteella hoivakustannus lisääntyy merkittävästi. Kun väestö ikääntyy, varhainen puuttuminen, tutkimuksen ja diagnostiikan kohdentaminen sekä muistipoliklinikoihin satsaaminen olisi kuntatalouden kannalta merkittävää, sanoo Koivisto.

Ikääntyneillä on usein enemmän kuin yksi muistisairaus

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttavista muistisairauksista.

Seuraavaksi yleisin on aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus. Muita ovat mm. Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat. Erityisesti ikääntyneillä on hyvin tavallista, että muistisairauden takana on monta sairautta, esimerkiksi Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmä.

Muistisairauksien Käypä hoito -suositusta ollaan parhaillaan päivittämässä. Uudet suositukset tulevat käyttöön ensi vuoden puolella.

Euroopan lääkeviraston kantaa Aducanumabin myyntilupaan odotetaan eikä vielä voida sanoa, tuleeko lääke mukaan hoito-ohjeisiin.

Lue lisää: