Etelän hirviporukoiden "tehopyynti" Lapissa kuumentaa tunteita – sosiaalisen kestävyyden rajat ovat saattaneet tulla vastaan, arvioi Metsähallitus

Valtion maista iso osa on pohjoisessa, mikä houkuttelee pyytäjiä pohjoisen hirvimetsiin etelämpääkin. Nyt kuitenkin Lapin paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten välit ovat paikoin tulehtuneet.

Kirkkonummella asuva Antti Saarenmaa on yksi lukuisista etelästä pohjoiseen tulevista metsästäjistä. Hänen omalla kotiseudullaan ei ole samanlaisia metsästysmahdollisuuksia kuin Sodankylässä, missä hän kaatoi kuvan hirven syyskuussa. Kuva: Antti Saarenmaan yksityisalbumi

Vieraspaikkakuntalaisten metsästyksestä Lapin valtionmailla on noussut kiivas keskustelu. Esimerkiksi Lapin kansanedustajat vaativat jo rajoitustoimia ja Metsähallituskin myöntää, että sosiaalisen kestävyyden rajat voivat olla koetuksella.

Kyse on erityisesti hirvenmetsästyksestä: osa lappilaisista metsästäjistä pitää ulkopaikkakuntalaisten pyyntiä paikalliseen eräkulttuuriin sopimattomana tehopyyntinä. Kritiikkiä on kohdistettu lupia myöntävään Metsähallitukseen myös hirvikannan kestävyyden näkökulmasta.

Metsähallituksen vs. erätalousjohtaja Jyrki Tolonen arvioi, että pohjoisessa ovat törmänneet erilaiset pyyntikulttuurit.

– Iso osa ristiriidoista johtuu siitä, että metsästys- ja käyttäytymisen kulttuurissa on eroja yksittäisten seurueiden osalta. Täällä käy paljon vierasseurueita, jotka käyttäytyvät viimeisen päälle hyvin. Se harmittaa, että tilanne on nyt kärjistynyt ja on asetettu metsästäjät vastakkain, Tolonen sanoo.

"Toivon, että huomioidaan erilaiset metsästysmahdollisuudet"

Kirkkonummelainen Antti Saarenmaa käy syksyisin hirvijahdissa Sodankylässä. Tältä syksyltä on saaliina yksi hirvi, jonka hän houkutteli luokseen ääntelemällä.

– Toivon, että paikalliset metsästäjät huomioivat, että meillä ei ole etelässä samanlaisia metsästysmahdollisuuksia, hän sanoo.

Saarenmaa ymmärtää osin paikallisten tuohtumusta tutuille metsästysmaille ilmestyneistä vieraista, mutta ei usko puheisiin, joiden mukaan kaikki virhearviot, ylilyönnit ja saaliin hyödyntämättä jättämiset olisivat eteläsuomalaisten tekosia. Myöskään Metsähallituksen tiedot metsästysrikkeistä eivät tue väitettä.

Samalla hän kuitenkin painottaa sitä, että etäläsuomalaisten metsästäjien on huomioitava, että he ovat "vieraalla maalla".

– Tiedostan että olemme ulkopaikkakuntalaisia ja tulen etelästä. Pyrin olemaan kohtelias ja huomioimaan sen, että tulemme alueelle, jossa jotkut ovat saattaneet metsästää koko elämänsä.

Jyrki Tolonen muistuttaa, että Metsähallituksen tehtävä on tarjota metsästysmahdollisuuksia muillekin kuin paikallisille. Hallintolaki määrää, ettei ketään voi syrjiä vain sen vuoksi, että on ulkopaikkakuntalainen.

Jos hirvestyksen aluelupia ei kuitenkaan riitä kaikille, ensimmäisenä karsitaan ne seurueet, joilla on vähiten sellaisia jäseniä, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta.

– Arvioinnissa vertailuun tulevat myös ne paikalliset seurueet, joissa on ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä. Arviointi voisi johtaa siihen, että paikallisia seurueita hajoaisi, kun seurueen paikalliset metsästäjät joutuisivat hakemaan pyyntilupia suoraan Riistakeskukselta.

"Puoliammattimainen tehopyynti ei istu meidän oikeustajuun ja kulttuuriin", sanoi inarilainen metsästäjä Jouni Männistö syyskuun alussa.

Hirvistä kisataan paikallisten ja vieraiden kesken

Inarilaisen Akujärven erän metsästyksenjohtajan Jouni Männistön mielestä lupamäärä on liian suuri ja alueen kestävä hirvikanta on uhattunua. Kaatomäärät määrittelee Riistakeskus.

Männistön mukaan paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten välille on tullut kilpailua hirvistä, minkä vuoksi saaliiksi otetaan muitakin kuin vasoja. Paikalliset jättävät Männistön mukaan emät ja sarvipäät jatkamaan tallustelua.

– Nyt niitä vedetään laidasta lukien nurin, hän sanoo.

Inarin riistanhoitoyhdistyksen mukaan ulkopaikkakuntalaiset kaatoivat 138 hirveä metsästyskaudella 2020–21, eli joka viidennen alueella ammutun. Lupien käyttöaste oli 62 prosenttia, kun paikallisilla se jäi 34 prosenttiin.

Tolosen mukaan "tehopyynnin" syynä on usein se, että kaukaa tulevilla hirviporukoilla on vain rajallisesti aikaa tehdä tulos.

– Ylä-Lapin metsästäjistä 72 prosenttia on paikallisia. Tilaa on ulkopaikkakuntalaisille, mutta missä rajaa tulee vastaan. Sitä pitää nyt pohtia ainakin joidenkin kuntien osalta ensi vuotta varten.

Poroihin tottumattomat koirat ongelmana

Oma ongelmansa on vierasmetsästäjien koirien käyttö. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollillan mukaan hirvenmetsästykseen liittyvät koiraongelmat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.

Tämän syksyn hän kuvailee olleen paikoitellen erittäin hankala.

– Suurimmat ongelmat aiheutuvat siitä, kun koiria on joka puolella ja niitä on paljon. Ne hajottavat porotokat ja porot eivät pääse normaalisti asettumaan rykimämailleen, ja rykimä häiriintyy.

Ollilan mukaan koirat ovat myös käyneet poroihin kiinni ja repineet niitä. Yksittäiset vahingot ovat paisuneet jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.

– Eniten poroihin tottumattomia koiria tulee poronhoitoalueen ulkopuolelta. Mutta kyllä paikallisissakin koirissa ongelmanaiheuttajaa löytyy, Ollila tiivistää kentältä kantautuneen viestin.

Ollila vaatii lakimuutosta, jossa huomioitaisiin porojen kiima- eli rykimäaika. Hän haluaa myös, että kerrallaan käytettävien koirien määrää rajoitettaisiin. Lisäksi tulisi tutkia, olisiko koirien porovapaus mahdollista todistaa.

Kuuntele Yle Areenasta:

Näin Jyrki Tolonen vastaa Lapin kansanedustajien vaatimukseen suitsia ulkopaikkakuntalaisten metsästystä Lapissa.

Kotipaikkashoppailusta sakkoja

Metsähallituksen mukaan monet Lapin metsästysongelmat ovat sellaisia, joihin ei voi nykyisellä lainsäädännöllä puuttua kovin helposti.

Esimerkiksi muutamat metsästäjät "kotipaikkashoppailevat" eli vaihtavat metsästyskaudelle asuinpaikakseen esimerkiksi Savukosken, vaikka asuvat muualla. Näin he pääsevät paikallisten metsästäjien etuuksien piiriin.

– Tämä on harmittavaa ja tällaista ei pitäisi olla. Mutta jos säädökset ovat sellaisia, että ihminen voi muuttaa kotikuntaa ja hän on muuttanut, emme me voi siihen kovin helposti puuttua, Tolonen kertoo.

Kotipaikkashoppailusta on annettu joitakin sakkoja.

– Jos meillä on aihetta vahvasti epäillä, että henkilön tosiasiallinen asuinpaikka on muualla, pyritään siihen hakemaan näyttö ja sitä kautta sakkorangaistus, Tolonen kertoo.

Tolosen mukaan Lapin metsästyskiistojen lieventämiseen olisi yksi tehokas, nopeavaikutteinen lääke: puhuminen.

– Samalla alueella voi olla useita päällekkäisiä seuroja ja seurueita. Seurueiden pitäisi enemmän keskustella keskenään esimerkiksi siitä, missä aikovat tänään metsästää. Näin konflikteja voitaisiin välttää. Pitäisi löytyä lisää yhteispeliä vastakkainasettelun ja kilpailun sijaan, Tolonen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 8.10. kello 23 saakka.