Ilmavoimien pääsotaharjoitus valtaa pohjoissavolaisen maantien – katso videolta, miltä yleisöltä suljetussa maantietukikohdassa näyttää

Yksitoista lentokenttää, viitisenkymmentä lentokonetta ja noin 3 300 henkilöä. Nämä luvut kuvaavat ilmavoimien vuoden merkittävimmän harjoituksen mittasuhteita.

Ilmavoimien pääsotaharjoitus näkyy ja kuuluu Itä-Suomessa
Ilmavoimien pääsotaharjoitus näkyy ja kuuluu Itä-Suomessa

Ilmavoimat harjoittelee kuluvan viikon ajan ilmapuolustusoperaatioita ympärivuorokautisesti ympäri maata. Kyseessä on kokonaisuus, jossa reserviläiset, kantahenkilökunta ja varusmiehet harjoittelevat omia poikkeusolojen tehtäviään käytännössä.

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien ja Hawk-suihkuharjoituskoneiden lisäksi harjoitukseen osallistuu kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä ilmatorjuntayksiköitä.

Kotimaisen kaluston lisäksi harjoituksessa on mukana Ruotsin ilmavoimien JAS 39C/D Gripen -monitoimihävittäjiä sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Viimeksi mainittu on vuorollaan niin harjoituksen puolustajan kuin vastustajankin käytettävissä.

11 tukikohtaa eri puolilla Suomea

Puolustavan joukon hävittäjät tukeutuvat Rissalan ja Pirkkalan tukikohdan lisäksi Savonlinnan, Varkauden, Kokkola-Pietarsaaren, Seinäjoen ja Kajaanin lentokentille sekä kantatie 88:lle tehtyyn Vieremän maantietukikohtaan.

– Esimerkiksi tätä Vieremän varalaskeutumispaikkaa käytämme tukikohtana muutaman vuoden välein. Aivan tähän lähistölle ei pääse yleisö paikalle, vaan harjoitusta voi seurata kauempaa, toteaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Aki Puustinen.

Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneet käyttävät harjoituksessa Porin lentokenttää, kun taas vastustajaa kuvaava joukko operoi Rovaniemeltä, Oulusta ja Ruotsin Luulajasta.

Karjalan lennoston komentaja, eversti Aki Puustinen kertoo, että esimerkiksi Vieremän maantietukikohdassa on harjoituksen aikana 100 henkilöä paikalla. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Yhteistyö Ruotsin ilmavoimien kanssa vakiintuu

Ruotsin ilmavoimien koneet käyttävät meneillään olevassa harjoituksessa eniten Porin ja Pirkkalan lentokenttiä.

– Toimintamenetelmät ilmassa meillä ovat jo samanlaiset, sen verran olemme harjoitelleet yhdessä ja yhteistyömme on vakiintumassa, kertoo Puustinen.

Meneillään olevassa harjoituksessa saadaan arvokasta kokemusta myös yhteistyöstä maatukikohdassa.

Kieltokyltti on pystytetty maantietukikohdan läheisyyteen. Harjoitusta voi seurata välimatkan päästä. Kuva: Pekka Niiranen / Yle

Maantietukikohdissa harjoitellaan esimerkiksi tankkaamista

Maantietukikohdissa harjoitellaan nousujen ja laskeutumisten lisäksi esimerkiksi tankkaamista. Tukikohdassa on kerrallaan noin 100 ihmistä.

– Tukikohdasta haetaan lisäpolttoainetta ja sitten kone lähetetään seuraavalle tehtävälle, sanoo Puustinen.

Myös tulevissa kalustohankinnoissa otetaan huomioon se, että koneiden on pystyttävä käyttämään eri puolille Suomea sijoitettuja maantietukikohtia.

– Suomi on niin pitkä maa, että tarvitsemme tukeutumisalustoja. Maantiepätkät soveltuvat siihen hyvin. Kalustohankinnoissa on lähdetty siitä, että toimintamalli on tämä jatkossakin, toteaa Puustinen.

Harjoitukseen osallistuu kuuden päivän aikana kaiken kaikkiaan noin 3 300 henkilöä, joista 1 500 on reserviläisiä.