1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. kansalaistottelemattomuus

Kutsuntalakko, Koijärvi ja turkistarhaiskut tasoittivat tietä Elokapinalle – kansalaistottelemattomuudella on Suomessa pitkät juuret

Suomessa kansalaistottelemattomuutta on toteutettu muun muassa kieltäytymällä asepalveluksesta, valtaamalla taloja, tunkeutumalla öljynporauslautalle ja estämällä lentokoneen liikkeellelähtö.

Poliisit kantoivat Elokapinan mielenosoittajaa Mannerheimintiellä 20. kesäkuuta 2021. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Kesäkuun 10. päivän aamuna vuonna 1902 joukko lapinjärveläisiä nuoria miehiä kokoontui Loviisaan Helgaksen kahvilaan. He lähtivät marssimaan kahvilasta tiiviinä ryhmänä kohti satamaa ja lauloivat matkalla isänmaallisia lauluja.

Satamassa heidän oli määrä osallistua kutsuntoihin, mutta paikalle päästyään he luovuttivat venäläisille kutsuntaviranomaisille kirjelmän. Siinä miehet ilmoittivat vastustavansa uutta asevelvollisuuslakia ja jättävänsä protestiksi kutsunnat väliin.

Tapaus liittyi laajempaan kokonaisuuteen 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.

Osana kiristyviä venäläistoimenpiteitä Suomen oma sotaväki haluttiin sulauttaa osaksi Venäjän armeijaa. Tätä vastustettiin laajalla rintamalla: Noin puolet kutsuntavelvollisista jätti Lapinjärven nuorten miesten tavoin osallistumasta kutsuntoihin vuonna 1902. Monet upseerit, virkamiehet, lääkärit ja papit kieltäytyivät olemasta mukana kutsuntojen järjestämisessä.

Vuonna 1902 uutta asevelvollisuuslakia ryhdyttiin vastustamaan kansalaistottelemattomuuden keinoin. Kuvassa kutsuntalakkolaisia Helsingin Kaartin maneesin luona huhtikuussa 1902. Kuva: Emil Rundman / Helsingin kaupunginmuseo

Tietokirjailija Timo Virtala pitää tapausta merkittävänä väkivallattomana voimanosoituksena, joka sai myös laajalti kansainvälistä näkyvyyttä.

– Esimerkiksi englantilaisessa lehdistössä sitä seurattiin hyvin tarkkaan. On viitteitä siitä, että jopa Mahatma Gandhi otti tapauksesta oppia myöhempiin omiin tekemisiinsä, Virtala sanoo.

Tapaus on myös malliesimerkki kansalaistottelemattomuudesta. Termillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tavallinen kansalainen rikkoo rauhanomaisin keinoin lakia vaikuttaakseen kokemaansa epäkohtaan.

Samaa keinoa käyttää myös Elokapina.

Ja niin on tehnyt historian saatossa myös iso joukko aseistakieltäytyjiä, talonvaltaajia, eläinaktivisteja ja monia muita.

Totaalikieltäytyjät rikkovat tietoisesti lakia

Suomen tunnetuimpiin kansalaistottelemattomuustapauksiin kuuluu aseistakieltäytyjä Arndt Juho Pekurisen (1905–1941) kohtalo.

Hän vaati, että asevelvollisuus pitää voida suorittaa armeijalaitoksen ulkopuolella siviilivaatteissa ilman sotilasjohdon käskyjä. Hän kärsi kolme pitkää vankilatuomiota kieltäydyttyään asepalveluksesta.

Arndt Pekurisen esikuvia olivat Leo Tolstoi ja Mahatma Gandhi, tiettävästi myös sisällissodan kokemukset veivät häntä kohti pasifismia. Kuva: Pekurisen perikunta / Suomen Filmikamari ry

Pekurisen tapaus vaikutti suoraan lainsäädäntöön: huhtikuussa 1931 astui voimaan siviilipalveluslaki, joka tunnetaan myös nimellä Lex Pekurinen. Lainmuutos ei kuitenkaan pelastanut räätäliään kuin noin kahdeksan vuoden ajaksi, sillä talvisodan aikana siviilipalveluslaki ei ollut voimassa.

Jatkosodassa Pekurinen määrättiin viidennen kerran palvelukseen. Kun hän jälleen kieltäytyi, ei häntä enää laitettu vankilaan vaan teloitettiin.

Pekurisen tapaus sai valtavasti sekä kansallista että kansainvälistä huomiota. Vankilatuomioiden aikaan fyysikko Albert Einstein ja monet muut allekirjoittajat kirjoittivat Suomen puolustusministerille kaikkiaan kolme kirjettä, joissa vaadittiin Pekurisen vapauttamista.

Tänä päivänä siviilipalvelus ja aseeton asepalvelus ovat vakiintuneita ja yleisesti hyväksyttyjä tapoja suorittaa asevelvollisuus, mutta totaalikieltäytyminen on kansalaistottelemattomuutta. Totaalikieltäytyjät kieltäytyvät tottelemasta lakia.

Viime vuonna noin 35 suomalaista miestä kieltäytyi kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

– Se on vahva kannanotto nykyjärjestelmää vastaan. Tavallisimmin totaalikieltäytyjät vetoavat tasa-arvoon: heidän näkemyksensä mukaan järjestelmä on epäoikeudenmukainen, koska miehiä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti naisiin nähden, Virtala sanoo.

Koijärvi vaikutti ympäristöliikkeen syntyyn

Keväällä 1979 joukko ympäristöaktivisteja kokoontui Forssassa sijaitsevan rehevän lintujärven rantamille. He halusivat estää maanomistajien aikeet järven kuivattamisesta, sillä järvellä oli monipuolinen pesimälinnusto.

Joukko nuoria kerääntyi forssalaisen lintujärven patotyömaalle keväällä 1979 ja esti alkamassa olleet kaivuutyöt. Mukana olivat muun muassa tulevat kansanedustajat Ville Komsi ja Osmo Soininvaara.

Koijärven aktivisteista muodostui laaja kansanliike. Osa kahlitsi itsensä ketjuilla kaivinkoneeseen. Poliisit joutuivat irrottamaan mielenosoittajat ja pidättämään heidät.

Tapausta käsiteltiin korkeimmassa oikeudessa asti, ja noin sata aktivistia sai sakkorangaistuksia.

Timo Virtala pitää Koijärveä merkittävä kansalaistottelemattomuustapauksena, jolla saatiin aikaan myös näkyviä tuloksia.

– Se oli onnistunut kampanja monestakin syystä. Ja tärkein tavoite toteutui, eli Koijärveä ei kuivattu.

Tapauksella ja sen saamalla huomiolla oli myös laajempia vaikutuksia: Suomeen perustettiin vuonna 1983 ympäristöhallinto, ja osa Koijärvi-liikkeen keskeisistä toimijoista oli myöhemmin mukana perustamassa Suomen ensimmäistä ympäristöasioihin profiloitunutta puoluetta, Vihreää liittoa.

Talonvaltaukset, turkistarhaiskut ja muut tottelemattomuudet

Talojen valtaaminen on kansalaistottelemattomuuden muoto, josta tunnettuja esimerkkejä Suomessa ovat vaikkapa Elmu ry:n toteuttama Lepakon valtaus vuonna 1979 sekä Oranssi ry:n 90-luvun alussa toteuttamat talojen valtaukset.

Sekä Elmu että Oranssi saivat kansalaistottelemattomuuden keinoilla itselleen toimitilat, aluksi valtaamalla, myöhemmin laillisin keinoin. Molemmat yhdistykset ovat sittemmin toimineet vuosikymmenten ajan edistämiensä päämäärien hyväksi.

Tunnettuja kansalaistottelemattomuustekoja Suomessa ovat myös 90-luvulta alkaen tehdyt turkistarhaiskut, Greenpeace-aktivisti Sini Saarelan tunkeutuminen venäläiselle öljynporauslautalle sekä vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen yritys estää lentokoneen nousu, koska koneen kyydissä oli käännytettävä turvapaikanhakija.

Kaikille tapauksille yhteistä on väkivallattomuus, huomiohakuisuus sekä lain tietoinen rikkominen. Timo Virtalan mukaan kansalaistottelemattomuus eroaa suoranaisesta rikollisuudesta siinä, että pyrkimyksenä on yhteiskunnallisten olojen parantaminen.

– Nähdään, että laki on moraalisesti väärin ja koetaan, että on oikeus, jopa velvollisuus, rikkoa lakia ja vaatia sen korjaamista.

Natsien joukkotuhot tehtiin lakia rikkomatta

Elokapinan kansalaistottelemattomuus tuntuu jakavan ihmiset voimakkaasti kahtia: toisille mielenosoittajat ovat sankareita, toisille lakia rikkovia anarkisteja.

Virtala sanoo ymmärtävänsä tämän hyvin.

– Meillä on yhteiskunta, jossa on pelisäännöt, ja meihin on syvälle iskostunut ajatusmalli, että sääntöjen noudattamatta jättäminen on väärin.

Timo Virtala on entinen Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen kouluttaja, nykyinen tietokirjailija. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Virtala on itse jäsenenä useissa rauhanjärjestöissä ja toiminut myös Loviisan rauhanfoorumin pääsihteerinä. Hän kertoo käyneensä uteliaisuudesta myös Elokapinan kansalaistottelemattomuuskoulutuksen, mutta varsinaiseen toimintaan hän ei ole osallistunut.

Kansalaistottelemattomuuden käsitteen keksijän Henry David Thoreaun (1817–1862) mukaan lakeja tulee noudattaa aina kun on mahdollista ja yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, mutta jos laki on moraalisesti väärin, kansalaisella on paitsi oikeus, myös velvollisuus rikkoa sitä.

Tähän liittyy myös laillisuus- ja laittomuuskysymyksen kääntöpuoli. Virtala muistuttaa, että näkemys, jonka mukaan kaikkia lakeja pitää noudattaa aina ja kaikkialla, on kaikkea muuta kuin ongelmaton.

– Ihmiskunnan moraalisesti suurimmat rikokset on tehty lain kirjaimen sallimana. Natsien, Neuvostoliiton ja punakhmerien joukkomurhat, kolonialismi, noitavainot... listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Nämä ovat olleet laillisia asioita, ja kansalaistottelemattomuutta harjoittivat ne, jotka kieltäytyivät tekemästä hirmutekoja ja vastustivat niitä.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 11. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Ilmari Pensala, 17, istuu Elokapina-mielenosoituksessa – vanhemmat tukevat tien reunassa, maksavat sakot ja hakevat putkasta tarpeen vaatiessa

Ilmastokriisi ei ratkea yksilön valinnoilla – Näin eri alojen asiantuntijat ja vaikuttajat vastaavat tähän ja kolmeen muuhun väitteeseen

Yliopistotutkijat: Kansalaistottelemattomuudella on joskus paikkansa

"Menkää hipit töihin!" - Suomalainen ympäristöaktivismi täyttää 40 vuotta