Valitus kirkkoherran valinnasta saa usein ison julkisuuden – niitä tehdään kuitenkin varsin vähän hallinto-oikeuksiin

Kirkkoherranvaaleista on valitettu yllättävän vähän verrattuna yksittäistapausten saamaan näkyvyyteen. Useimmiten valittajana on ollut viratta jäänyt hakija, mutta muitakin syitä on.

Keski-Porin kirkon sankarihauta-alueen muistomerkin (1952) on suunnitellut kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Kuva: Katja Halinen / Yle

Yle kysyi tiedot kirkkoherranvaaleista hallinto-oikeuteen tehdyistä valituksista viiden viime vuoden ajalta. Vastaukset saatiin kaikista yhdeksästä luterilaisesta hiippakunnasta. Kirkko ei kuitenkaan ole itse koonnut tällaisia tilastoja.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherranvaaleista on valitettu hallinto-oikeuteen 12 kertaa vuoden 2016 alun jälkeen. Tänä aikana on valittu 155 kirkkoherraa.

Hiippakuntien vastauksista selvisi, että useassa tapauksessa valittaja katsoi itsensä pätevämmäksi virkaan kuin siihen valitun.

Mikään valituksista ei kuitenkaan muuttanut vaalien henkilövalintoja. Osa prosesseista on edelleen kesken.

– Tyypillisesti valittaja katsoo olevansa ansioituneempi kuin virkaan valittu, mutta tarkemmat perustelut tälle vaihtelevat tapauskohtaisesti, kuvailee lakimiesasessori Jorma Juutilainen Tampereen hiippakunnasta.

Valituksen pontimena on ollut joissain tapauksissa myös se, että valittajan mielestä vaalin toimittamisessa on tapahtunut virhe.

Pihlajanmarjoja Keski-Porin kirkon puistikossa. Kuva: Katja Halinen / Yle

Valitut kirkkoherrat 2016–2021 ja heistä tehtyt valitukset hallinto-oikeuteen

Lähde: Hiippakunnat

HiippakuntaValitutValitukset%
Oulu18316,7%
Turku25312%
Lapua1317,7%
Kuopio2727,4%
Helsinki1417,1%
Tampere1516,7%
Porvoo2613,8%
Mikkeli1100%
Espoo600%
Yhteensä155127,7%

Prosentuaalisesti eniten valituksia vuoden 2016 jälkeen on tehty Oulun hiippakunnassa ja Turun arkkihiippakunnassa.

Oulussa on valittu tänä aikana yhteensä 18 kirkkoherraa ja hallinto-oikeuteen valitettu kolme kertaa.

– Kaikissa valittajana on ollut virkaa hakenut henkilö, ja ne ovat koskeneet vaalisijoille määräämistä tai vaalikelpoisuuden toteamista. Kahdesta prosessista on hallinto-oikeudesta tullut päätös, joka ei ole johtanut päätöksen kumoamiseen. Yksi prosessi on kesken, kertoo Oulun hiippakunnan hiippakuntapastori Päivi Liiti.

Liitin mukaan Oulussa ei ole havaittavissa määrällisiä muutoksia aiempaan valitustahtiin.

Turun arkkihiippakunnassa on prosentuaalisesti tehty toiseksi eniten hallinto-oikeusvalituksia, kolme kertaa kun kirkkoherroja on valittu 25.

Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turun arkkihiippakunnasta arvioi, että useamman seurakunnan kaupungeissa on nähtävissä pientä kasvua siinä, että oikaisuvaatimuksia kirkkoherran vaaleista tehdään seurakuntaneuvostoille. Näistä useimmat eivät johda kuitenkaan valitukseen hallinto-oikeuteen asti.

Muissa hiippakunnissa valituksia on tehty selvästi vähemmän. Esimerkiksi Mikkelin ja Espoon hiippakunnissa ei ole tehty ainoatakaan valitusta kirkkoherran valinnasta hallinto-oikeuteen tarkastelujakson aikana.

KIrkkoherran vaalissa kaksi tapaa

Kirkkoherra valitaan nykyään joko välittömällä tai välillisellä vaalilla.

Välittömässä vaalissa äänioikeutetut seurakuntalaiset äänestävät suoraan kirkkoherrasta. Välillisessä vaalissa kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto.

Syyskuussa 2021 hieman yli 3,7 miljoonaa suomalaista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon kuuluu siten noin 67 prosenttia suomalaisista, ja seurakuntia on 378.

Täsmennetty 15.10.2021 kello 13.20 Päivi Liitin virkanimike hiippakuntapastoriksi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 16.10. kello 23.

Lue lisää: