Aniharva ympäristörikos päätyy käräjille ja tuomiot ovat lieviä – yritys voi saada huomattavaa taloudellista hyötyä jätteiden dumppaamisesta

Ympäristöviranomaisten tietoon tulleista ympäristörikoksista vain pieni osa päätyy poliisin tutkittaviksi ja vielä pienempi osa tuomioistuimiin. Ympäristörikosten kokonaismäärää voi vain arvailla.

Myrkyllisiä jätteitä sisältäviä nestekontteja aaltopellistä rakennetussa varastohallissa
Suuri osa ympäristörikoksista jää kokonaan piiloon. Kuvan nestekontit liittyvät astetta vakavampaan ympäristörikokseen, josta jätteenkäsittelyallla toimineen yrityksen toimitusjohtaja sai tuomion törkeästä ympäristön turmelemisesta.

Ympäristönsuojeluviranomaisilla on korkea kynnys ilmoittaa havaitsemistaan ympäristörikoksista poliisille. Viime vuoden lopulla julkaistun selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vain muutamasta prosentista kuntien ympäristöviranomaisten tietoon tulleista rikoksista tehdään tutkintapyyntö poliisille.

– Valvontaviranomainen voi jättää ilmoittamatta teosta poliisille, jos tekoa on pidettävä lievänä. Tämä on nostanut ilmoituskynnystä, mitä ei voida pitää hyvänä kehityksenä, toteaa rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela Itä-Suomen yliopistosta.

Poliisissa ollaan samoilla linjoilla.

– Ympäristönsuojeluviranomaiset eivät ole rikosasioiden asiantuntijoita. On poliisin tehtävä arvioida, onko rikosta tapahtunut, sanoo rikostarkastaja Minna Riski Hämeen poliisista.

Keskusrikospoliisissa (krp) ympäristörikostorjunnan koordinaattorina työskentelevän rikoskomisario Riku Lindqvistin mukaan poliisin ja muiden viranomaisten välille tarvitaankin entistä tiiviimpää, matalan kynnyksen yhteistyötä.

Sitä tarvitaan, jotta saataisiin entistä parempi kokonaiskuva, millaisia ympäristörikoksia Suomessa tehdään, kuinka paljon niitä esiintyy ja miten niitä saataisiin torjutuksi mahdollisimman tehokkaasti.

Rikoskomisario Riku Lindqvistin mukaan piiloon jäävää ympäristörikollisuutta saadaan kaivettua entistä tehokkaammin esiin, jos ympäristövalvonta- ja esitutkintaviranomaiset ryhtyvät kommunikoimaan entistä matalammalla kynnyksellä. Kuva: Elina Rantalainen / Yle

– Ympäristörikostorjuntaan liityy kaiken kaikkiaan useita eri viranomaisia, ja kaikki ovat ammattilaisia omilla tonteillaan. Heidän osaamisensa pitäisi saada yhteisen pöydän ääreen, Lindqvist sanoo.

Tyypillinen juttu liittyy jätemaksujen välttelyyn

Hämeessä poliisin tutkintaan päätyy vuosittain muutamia kymmeniä ympäristörikosjuttuja. Vakavampia, törkeinä ympäristön turmelemisina tutkittavia tapauksia tulee yksittäisiä.

– Suurin liittyy pienempiin rikkeisiin, kuten ympäristöluvan ylittämiseen tai roskaamiseen. Vakavammat rikokset liittyvät yleensä yritystoimintaan, ja taustalla on taloudelliset motiivit, rikostarkastaja Minna Riski kertoo.

Riskin mukaan ilmassa on merkkejä, että jätteiden käsittelyyn ja kiertotalousvaatimuksiin liittyvä rikollisuus on lisääntymässä, vaikka poliisin rikostilastoissa ilmiö ei näy.

– Jätteet ovat kasvava ongelma ja niiden käsittelyyn liittyy huomattavia kuluja. Jätteiden dumppaaminen tai luovuttaminen epäluotettavalle toimijalle tuo usein yritykselle huomattavia taloudellisia etuja.

Ilmiö on kansainvälinen. Mitä tiukemmat jätehuoltomäärykset, sitä houkuttelevampaa niitä on kiertää, ennustaa krp:n Riku Lindqvist.

– Kaikki liittyy siihen, että maailma muuttuu vihreämpään suuntaan, ja poliittinen paine oletettavasti kasvattaa kiertotalouteen liittyvää sääntelyä. Samalla voidaan olettaa, että kiertotalousteknologiaan liittyvä rikollisuus kasvaa.

Tuomiot lieviä

Ympäristörikoksista annetut rangaistukset ovat lieviä verrattuna esimerkiksi talousrikoksiin.

– Talousrikoksista tulee yleensä aika kovia rangaistuksia. Mutta jos kyseessä on ympäristörikos, jossa kuitenkin on taustalla taloudelliset motiivit, rangaistus on lievempi. Mielestäni pitäisi pohtia tekojen moitittavuutta ja onko ympäristörikosten rangaistuskäytäntö liian lievää, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela kertoo.

Viime vuonna julkista taloutta vastaan tehdyistä rikoksista määrättiin keskimäärin 59,9 päiväsakkoa. Ympäristörikoksista rapsahti keskimäärin noin 10 päiväsakkoa vähemmän.

– Käytännössä ympäristörikoksista tuomitaan yleisesti päiväsakkoja ja harvoin ehdollista vankeutta tai vankeutta yleensä, toteaa Riku Lindqvist.